Mitä ajattelette siitä, että joku käy kaikkialla yksin?
Kahvilla, ravintolassa, baarissa, elokuvissa, keikoilla, tapahtumissa, shoppailemassa, museoissa, risteilyllä jne.
Kerran jos toisenkin olen kuullut jonkun hämmästelevän tätä tyyliin "miksi sä yksin sinne menit? Olisit pyytänyt mut kaveriksi!!"
Kommentit (45)
Itsenäinen, muista riippumaton ja introvertti.
Ihan normaali siis. Ei joka paikkaan edes tarvita kaveria.
Siis onko ap kyylä vai se, joka käy yksin?
Narsisti. Oma seura näköjään paras seura.
Että hän on (minä olen) parhaassa mahdollisessa seurassa eikä välitä siitä mitä te ajattelette.
On todella ärsyttävää pyydellä ja odotella vastauksia kavereilta, kun on johonkin lähdössä. Paljon helpompaa lähteä yksin.
Ajattelen, että tykkää tehdä asioita yksin. Ja on tehnyt niitä jo niin paljon ettei edes kaipaa siihen muita.
Ajattelen että kyseinen henkilö joko
- tykkää olla yksin ja on yksin aina kun mahdollista
- hänellä on niin sosiaalinen työ ja/tai perhe-elämä että harrastuksissa hän haluaa olla yksin
- hän haluaisi mennä kyseisiin tapahtumiin jonkun kanssa mutta ei tunne ketään jonka kanssa mennä
Minäkin kävisin kaikkialla yksin ja haluaisinkin olla 95% ajasta yksin. En kuitenkaan pysty siihen sillä olen yksinhuoltaja. Aion kuitenkin kasvattaa lapsen niin hyvin kuin osaan ja joudun myös tekemään paljon asioita mitä en todellakaan haluaisi.
m40
Käyn yksin, kun ei ole kavereita. En kuitenkaan halua kököttää kotona.
Olen aikoinani pyytänyt mm työkavereita ja silloisia kavereitakin mukaan juttuihin, mutta vastaukset on aina olleet tyyliin ei kiinnosta tai "miten minua keksit pyytää" ja kieltäydytään.
En oikeastaan mitään. Se on puolestaan mahtava piirre että kykenee olemaan yksin, eikä menemiset/olemiset ole rippuvaisia muista ihmisistä.
Ajattelen, että niin muodoin on helpompaa. Ehkä kaverit ovat kiinnostuneita toisenlaisista asioista kuin yksin matkaaja. Yksin menemisessä on vapaus.
Vierailija kirjoitti:
Kakalla on mukavampi käydä yksin.
Miksi naiset menevät vessaan kaksin?
Vierailija kirjoitti:
Narsisti. Oma seura näköjään paras seura.
Tai kyllästynyt odottamaan hitaita, myöhästeleviä, nopeasti väsyviä, muita ihmisiä epäystävällisesti kohtelevia, kaikesta valittavia matkakumppaneita. Hyvän tyypin kanssa on ilo matkustaa ja harrastaa, mutta ei kitisevien hapannaamojen.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että niin muodoin on helpompaa. Ehkä kaverit ovat kiinnostuneita toisenlaisista asioista kuin yksin matkaaja. Yksin menemisessä on vapaus.
Nimenomaan. Ei tarvitse neuvotella, käännytäänkö kulmasta oikealle vai vasemmalle, mennäänkö tuohon museoon vai tähän kahvilaan, tai miettiä mitä tuo kaveri haluaisi.
Menen aina yksin. En tiennyt, että se pitäisi perustella jotenkin. Mutta voin perustella: en halua odottaa ketään koskaan milloinkaan enkä halua kuunnella turhaa kälätystä.
Koskee kaikkia sukupuolia. Kun lapset oli pieniä, liikuin toki heidän kanssaan, odotin ja kuuntelin heidän juttujaan. Lapet on eri asia.
Ajattelen että mikä renttu(?), käy huonoissa paikoissa kuten baareissa, keikoilla ja risteilyillä viinaa juomassa. Lisäksi leikkii olevansa kulttuuri-ihminen kun menee museoissa ja teatterissa. Kyllä Suomessa voisi olla ihmisille muutakin kuin nuo ja shoppailu, ostaa voi verkostakin hieman. Kauppakeskus on ruuhkainen tautipesäke johon aikuiset raahaavat lapsilaumoja, vaikka siellä olisi joskus kiva piipahtaa. Messutapahtuma ehkä ok, siellä voi olla silti ammattimyyjiä. Kotihiirelle menojen määrä on kauhea. Elokuvat saa muualtakin. Kahvila olisi rauhallisena hyvä, osa on nykyään kaikkea muuta kuin rauhallisia, ehkä leipomokahvilasta saa mukaan. Loskaa ja museo, kammottava yhdistelmä.
Yksinäisyysriippuvaisuus