***KevätToiveet viikko 3***

Voi että tää aika menee nopeasti! Miten teidän vauvelit voi kasvaa noin huimaa tahtia? Ihania kuvia niin Noelista kun Oskaristakin! Muuten Minks tosta nimi mielleyhtymästä, kaikki Oskarit jotka mä tiedän on ihan hirveen vilkkaita :) Me mietittiin sitä yhdeksi vaihtoehdoksi pojalle mut sit ajateltiin et jos vilkkaus tuleekin nimen kirona niin unohdetaan :) Näin ne voi mielleyhtymät vaihdella.



Minks: Sun on kyllä ihan turha murehtia ettei poika saisi tarpeeksi maitoa. On kyllä todella hyvin kasvanut! Ja muutenkin hyvät neuvolakuulumiset. Ei ihme et unohtuu päivä, vauva-arki taitaa olla melkoisen intensiivistä :) Tuskin olet ainoa joka on tossa vaiheessa sen unohtanut. Ihania ne kuvat missä poika tosissaan katsoo niin tiukasti niin äitiä kun isääkin, ei kai siitä voi olla kun ylpeä! Hienoa et löysit sen vinkin et syöttää useemman kerran samasta tissistä niin saa paremmin sitä takamaitoakin. Rintamaitoahan voi pakastaakin (säilyy 3kk, näin sanottiin meille imetysvalmennuksessa) niin jos sulla maitoa tulee ylenmäärin niin voisithan sä vaikka pakastaa sitä ylimäärästä pumpattua maitoa ja olisi sitten varastossa jos sä vaikka lähdet esim. kaupustelemaan. Luulis et jos sais jollain ne syöttövälit vähän piteneen niin ei sitä maitoakaan niin hirveesti tulis vaikka sitten välillä pumppaiskin. Tuskin sullakaan on mukava olo jos toinen rinta on ihan pinkeenä.



Oli muuten kovin tutun näköinen haalari teidän ulkoilukuvissa :) Meillä on tosiaan ihan samanlainen. Eikös niissä uusimmissa kuvissa ollu se äippäpakkauksen body? Ihan kohtalaisen sopivalta sekin jo vaikutti.



kandi: Kivan näköinen toi teidän liina ja kätevän oloista kun siinä voi syöttääkin. Etkös sä just sitä murehtinu et kuinka olla nälkää huutavan pojan kanssa julkisilla paikoilla, toi ratkaisee hyvin sen ongelman :) Eikä tartte tissejään kaupassakaan koko maailmalle esitellä. Ihan mielettömän nopeasti parantunut leikkaushaava pojan rinnasta! Mä oikein kattoin et eihän siinä mitään ole. Kyllä vauvojen parantuminen on ihan käsittämätöntä, onneksi niin. Ja niin hellyyttäviä noi kylpykuvat muuten, poika on tosi pirteen ja jäntevän olonen.



Siitä kyläilystä, meillä samaa ongelmaa. Kyllä se mun mielestä olisi reilua että sun vanhemmilla suurimman osan ajasta viettäisitte. Onko niillä miehesi sukulaisilla mahdollisuutta vähän kerääntyä, teillä on melkoisen monta paikkaa käytävänä yhdelle viikonlopulle jos kaikilla käytte erikseen, siinä ei kyllä sun vanhemmille juuri jää aikaa ja heillä kuitenkin ehkä suurempi oikeus viettää enemmän aikaa lapsen kanssa kun miehen vähän kaukaisemmilla sukulaisilla siis eihän noi kaukaisia ole mut suhteessa isovanhemmat on kuitenkin läheisempiä mun mielestä kun esim sisarukset. Toivottavasti saatte asian jotenkin kaikkia tyydyttävällä tavalla ratkaistua olis kuitenkin kaikkein tärkeintä et reissusta jäis teille hyvä mieli.



Meillä on kans vähän niin kuin Minks sanoi et mies kyläilee tosi harvoin sukulaisillaan eikä koe et tarttis edes käydä, mun suvussa taas on tapana et nähdään melkoisen usein vähän kaukaisempiakin sukulaisia. Aiheuttaa ongelmaa etenkin juhlien kanssa. Täytyy sit kattoo miten käy kun vauva tulee.



Taidanpa jatkaa eilisen tempauksistani tuonnempana. Äippä tulee kohta käymään ja sitä ennen pitäis vääntää ruoka ettei tartte sit siinä sitä tehdä.



surullinensiili 33+4

Käytiin siellä synnytysvalmennuksen jälkimmäisessä osassa. Eipä toi ponnistusvaihe juuri helpommalta vaikuttanut kun se avautumisvaihe. Mun mielestä toi valmennus antoi sen kuvan et kipu on niin hillitön et kukaan ei voi selvitä synnytyksestä ilman kaikkee mahdollista kivun lievitystä. En mä mitään luomusynnytystä halua mut olis helpompi lähteä synnyttämään jos tietäisi että kyllä siitä voi ilman lääkepöhnääkin selvitä. Ja varmaan on synnytyspelkoisia entistä enemmän koska tuntui että kaikki kerrottiin vähän siihen tyyliin et älkää nyt pelästykö mutta... Musta just tollanen lietsoo enemmän pelkoja. No kai siitä jotenkin selvitään. Mua vaan vieroksuttaa ajatus et sitä on ihan lääketokkurassa koko synnytyksen, jotenkin vaikee olla mukana siinä jos on ihan pää sekasin.



Kävin eilen ostamassa ammeen kaupungilta. Raahasin sen bussissa kotiin :) Kävin samalla reissulla postissa hakemassa sitterin ja raahasin molemmat kilometrin matkan kotiin. Vaikka sitteri painoi vaan vähän alta neljä kiloa niin kyllä siinä meinasi käsi väsyä tolla matkalla. Mahdoin olla näky :) No nyt onkin sitten melkein kaikki tarvikkeet, enää puuttuu oikeestaan hoitopöydän alusta, mutta se on helppo kuskata kotiin. Söpösimmu muuten, ei se munkaan mies kovin innokas ole noita hankintoja tekemään, siksi mä sen ammeenkin sain itekseni raahata kotiin kun sen mielestä asioilla ei ole mikään kiire ja hän voi sit hankkia mitä puuttuu kun mä oon sairaalassa tai sit haetaan sen jälkeen. Saa nähdä miten herran mielipiteet muuttuu kun vauva viekin kaiken ajan päivästä, on varmasti mukava kun ei heti ole pakko lähteä mitään etsimään.



Mulla alkoi viime yönä tihkumaan maitoa! Tai mitä lie tässä vaiheessa. Rasavasin illalla rinnat kun iho oli kuiva ja aamulla katsoin et mitäs hittoo mun yöpaidassa on, ei voi sellaset läntit kyllä tulla rasvasta. Olin aika yllättyny, mä jotenkin ajattelin et ei mulla rinnat herää kun vasta synnytyksen jälkeen. Just satuin tuolta bongaamaan jonkun pinon missä oli asiaa puitu eikä sillä taida olla maidon tulon kanssa mitään tekoa siis ei vaikuta siihen onnistuuko imetys vai ei. Onneks vasta tässä vaiheessa, nyt jo alko ahdistaan jos sitä tästä eteenpäin sit mennään aina paita märkänä :)



Minks: Et tullut vielä eilen jumppaan. Olikin melko rankka jumppa. Tai lähinnä askellussarja oli aika nopea tempoinen ja mulla ainakin on kuminauhajumpasta kädet kipeänä. Ihan mukava jumppa kuitenkin oli ja mä ainakin jaksoin ihan hyvin. Mun kohtu on ilmeisesti unohtanut supistelun koska eilen ei jumpassa ollut mitään tuntemuksia. Tänään on kyllä vähän kiristellyt mahaa eilisten seikkailujen ansiosta. Onko sulla muuten mennyt niskat imetyksestä jumiin? Onko muilla käynyt näin? Tuetteko te hyvän asennon vaan tavallisilla tyynyillä vai syötättekö makuultaan?



Voi että mulla menee hermo mun mieheen! (Pyydän anteeksi jo etukäteen tätä vuodatusta) Sillä on hirveää hinku lähteä viihteelle. Mua loukkaa jostain syystä ihan hirveesti se et se haluaa lähteä baariin. Mulle tulee niin sellanen olo et se on pamauttanu mut paksuks ja ite lähtee ottaan kaupungille ilon irti. Ehkä se ei niin haittais jos ei itseä huvittais lähteä viihteelle, mut mä haluisin kans lähteä kavereiden kanssa vähän irrotteleen. Mut en mä voi baariin mennä kun pelkästä tupakansavusta tulee ihan älyttömän huono olo ja mulle tulee todella huono omatunto jos meen tässä tilassa baariin. Eikä siellä selvinpäin ole yhtään kivaa varsinkin kun kaverit on ihan pää täynnä. Vaikka mä sanon miehelle et musta on kurjaa kun sä lähdet kun mä en voi lähtee niin hänen mielestä on vaan reilua et hän nyt pääsee lähteen ennen kuin vauva syntyy. Miks ei se tajua et mua loukkaa tollanen ihan hirveesti? Miksi niitä ryyppyreissuja ei voi suunnitella niin et ottais porukalla kotona, tulee niin ulkopuolinen olo kun oma mies lähtee mun kavereiden (miespuolisiakin) kanssa baariin ja mä jään yksin nyhjöttään kotiin. Sanottakoon tähän väliin et mun mies on tainnut tässä raskauden aikana kerran olla työporukalla viihteellä ja ehkä kerran muuten että taidanpa taas hieman ylireagoida ja olla kohtuuton, mut nää tunteet vaan on aika herkässä tässä tilassa.



kai se on taas mentävä yrittään nukkumista. Vaikka olis kuinka väsynyt niin ei kyllä uni tuu helposti.

eli kotona taas:) reissu meni kaiken kaikkiaan ihan kivasti. neiti nukkui sekä meno- että paluumatkan. kun hän malttoi rauhassa tissutella ennen lähtöä, niin sitten oltiin molemmilla kerroilla noin viiden minuutin päässä määränpäästä kun alkoi availla silmiään, eikä tietoakaan että olisi vielä itkenyt nälkäänsä. eli hyvin onnistui tuollainen kolmen tunnin automatka, ainakin vielä.



tosin torstai-iltana neiti päätti kerätä kaikki angstinsa ja pitää ääntä. eikös kandi tai minks tai molemmat oo puhunut et suunnilleen tässä iässä oli joku sellainen päivä kun ois pitänyt saada olla vaan tissillä? no meillä sellainen tila oli torstai-iltana, eikä siinä mitään. mutta kun siihen lisää ton neliraaja-raivon minkä neiti joskus saa, niin ei sitten malttanut siitä itselleen kuitenkaan maitoo imee ja hermostui lisää. no, hyvin tuntuivat appiukko ja hänen vaimonsa pientä ääntä kestävän:) (paremmin kuin äiti:()



kandi: huomasi kyllä että on pari yötä erillään nukuttu. kun sitten siellä appilassa nukuttiin taas samassa sängyssä niin mähän heräsin joka ainoaan inahdukseen mikä kopasta kuului. isi ei herännyt, olisiko näitä äidinvaistoja? kyllä tyttö lähes poikkeuksetta on aika rauhallinen. huutaa lähinnä vain jos on nälkä, masun vääntö saa aikaan sellaista tuskastunutta tuhinaa. mutta siis edelleen nukkuu ihan kivoja unia, mutta on myös tissille oppinut rauhoittumaan. nyt käytetään vastiketta vain silloin kun oma maito ei riitä, eli neiti on syönyt päivällä niin ettei illaksi ole jäänyt paljoa. vastiketta menee parina yönä viikossa, muuten pärjätään maidolla. nyt on tuolla kaapissa joku 230 milliä ensi yötä varten jo tallessa (ja mä siis lypsän illalla/yöllä sen neljän tunnin välein, et voispa tuota varmaan jossain vaiheessa vähän pakastaakkin.)



minks: ainakin ainu-pulloja voi mikrossa lämmittää. aventin pulloja ei sais. meillä menee yhdellä yösyötölle ehkä noin 120 milliä, illalla jopa enempi monasti. kun on tissillä päivisin niin syötän toisen tissin, vaihdan vaipan ja sit toisen tissin. yöllä syödään eka noin 80 milliä, vaihdetaan vaippa ja sit lisää sen verran kun neiti näyttäis vetävän. juu, kyllä ne housut oli sellaset snoopy " maastohousut" , mut menee varmaan tytöllekin jos jonkun ällösöpön yläosan laittaa:) ei vaan, en mä oikeasti juurikaan ajattele vaatteita tyttöjen tai poikien vaatteina. kauheeta, joko teillä on nalle-haalari käymässä pieneksi? mä kun oon nauranut että ton pitäs sopia vain kuukausi, mut näyttää siltä et menis vielä piitkään, ehkä se ei sittenkään käy:) höh, on niin söpö, varsinkin kun pikku karhunpentumme jaa hepulin ja pää punaisena huutaa ja raajojaan heiluttelee:)



sukuloinneista. me päästään tossa kyllä helpommalla. kun mun porukat ja miehen äiti asuu treella. samoin mun toinen veli, miehen veli, eikä mun toinenkaan veli nyt niin kaukana asu. eli jos käynneille lähdetään niin ei vaadi pitkiä reissuja. miehen isä tosiaan asuu keski-suomessa, että sinne mielummin ainakin yönyli-reissulle kun mennään. miehellä asuu lisäks yks täti treella, muuten ei juuri sukulaisiaan tapaa, kun noitten ulkopuolelta sillä tavalla ne keihin eniten pitää yhteyttä asuu italiassa. mun puolella taas pidetään enempi yhteyttä. tätien luona oon pyrkinyt käymään pari kertaa vuodessa, mut ne on turussa ja siellä varmaan vielä voi käydä päiväseltään. helsingin suunnallakin sukua on, mut siellä ei kyllä tuu niin usein käytyä, kun ovat nuorempaa väkeä. ainoastaan eno asuu kauempana, lappeenrannan suunnalla, siellä on koitettu käydä kerran vuodessa.



mulla on s-posti jotenkin rikki. kandinkin kuvat tuli vasta eilen. minksin kuvista ei tietoa. mies yrittää saada mut vaihtaan postini g-mailiin, on harkinnassa. ilmoittelen osoitteesta sitten vaikka s-postina jos osoitteenmuutos tulee eteen. nimim. haluaa nähdä vauva-kuvia! voisin koittaa jos onnistuu lähettäminen niin jos neidin kuvia saisin viikonlopun aikana jakoon.



surullinen siili: mä oon tietty kehno kommentoimaan tota avautumisvaiheen ja onnistusvaiheen eroa, kun kerta nukuin sen pahimman avautumisvaiheen. mutta musta se ponnistusvaihe ei ollut kamala, jotenkin keksin nopeasti mitä ne tarkoitti sillä ponnistamisella. tuntui kuin ois vatsa ollut kovalla moooonta päivää ja sit sitä yrittää sieltä pakertaa ulos. (taisin kyllä jossain vaiheessa todeta että mun peppuhan repee tässä hommassa:)) ja niin ne rupee teilläkin tarvikkeet oleen kasassa. oot varmaan kyllä ollut näky kun oot tavaroita pussissa massus kanssa kuskannut:)



voi voi kun miehistä tulee avautumista... aina niiden kaa ei vaan oo samalla aaltopituudella ja nyt taitaa kaikki asiat vielä moninkertaistua? koputan puuta kun meillä on ilman ongelmia mennyt, ainakin melkein. vähän otin itseeni kun mies suunnitteli et alkais kavereidensa kanssa joka toinen viikko pitään jotain ohjelmointi-iltaa, siis työpäivän jälkeen. eli oisin päivän kokonaan tytön kanssa, kun mies vielä töiden jälkeen menis johki. (ja sattus oleen vielä mun nyrkkeily-ilta...:)) mut mies kyllä sanoi ettei hän siellä ajatellut joka kerta käydä, ja että voihan tyttö olla silloin jommassa kummassa mummulassa niin päästään koko porukka sit kerralla kotiin. mut katsotaan nyt.



oih, täällä on niin hiljaista. isä ja tyttö nukkua tuhisevat, äiti vaan naputtaa (onneks konetta eikä suutaan:)



tikru ja simppis pian kolme viikkoo

Pahoillani olen, etten ole täällä hirveästi kerennyt kirjoittelemaan. Kolme vauvaako tänne oli kerennyt jo syntyä (minks, kandivaihe, tikru???) Oikein paljon onnea!



Sitten omanapailua ;)



Eli meille syntyi viime tiistaina 16.1. rv 39+4 " pieni" poika; 4320g ja 53 cm. Eilisestä alkaen ollaan totuteltu elämään kotona...



maria80 ja poika 4 vrk (+muu poppoo)

Suuret onnittelut koko perheelle! Eikös teillä ole nyt mukavasti kaksi tyttöä ja kaksi poikaa? Toivottavasti kaikki meni hyvin! Poika ainakin oli hyvän kokoinen.



Tikru: Hieno homma että tyttö ja tietysti myös te itse selvisitte reissusta hyvin. Se on ihan totta mitä sanoit et kylässä ei tartte huolehtia siivouksesta tai tarjoiluista, on vähän niin kuin ite passattavana ja saa vaan keskittyä vauvaan :) Meillä on sukulaiset kans pääosin lähellä tai oikeestaan kaikki joiden luona käydään eli meille ei toi kyläily sinänsä ole ongelma kun pisin ajomatka on noin tunnin verran, kaikki ovat siis ihan päiväseltään käytävissä. Mietin just sitäkin et ehkä on hyvä et nyt reissaatte kun tyttö vielä vetelee pitkiä unia ja isukkikin on kotona, se voi olla aika raskasta siinä vaiheessa kun mies on arkipäivät töissä ja viikonloput haluaa varmasti mieluummin olla rauhassa kotona vauvan kanssa kun että silloin on aina menossa.



Kävin taas ideaparkissa... Sieltä jää kyllä aina käteen jotain vauvan vaatteita. Tuntuu et ite voi kulkee missä rievuissa tahansa mut vauvan vaatteita pitää päästä ostaan jos vaan vähänkin on rahaa. Ostin sellaset kietaisu potkuhousut H&M:ltä. Ne on keltaista plyysiä tai jotain vastaavaa. Voi että noi vauvanvaatteet osaa olla sulosia, mä voisin vaan päivät hypistellä noita mitä on tullu hankittua :) Ekan koneellisen oon pessy ja oli ihana ripustella niitä pieniä paitoja ja potkareita kuivuun, mä vähän epäilen että mun mieli vielä muuttuu tosta asiasta :)



Mies lähtee sitten tänään viihteelle (lue vetään örvelö kännit) ja pitäis sitä ennen mennä porukalla syömään. Ärsyttävää et sen pitää sit järjestää mulle jotain ohjelmaa, olivat miettineet et mä voisin vaikka mennä sen kaverin avovaimon kanssa vaiks elokuviin. Mä tiedän et siellä en jaksa istua sitä paria tuntia ja juttua ei kyllä sen ihmisen kanssa riitä kovin pitkään kun ei niin kauheen tuttu ole. Tulee taas vaikeita tilanteita kun mies alkaa humalassa säätään. Se kyllä kuulee tästä vielä....



Ai pahus munhan pitäis olla sitä hakemassa treeneistä, ups... :)



surullinensiili 33+5

eli siinä otsikossa se pääasia jo tulikin. hyvän kokoisen pienokaisen ootte perheeseen saanut. juu, neljäs lapsi tähän poppooseen; kandi oli eka, sit minks, minä ja nyt sinä. toivottavasti seuraavaan vauvauutiseen vielä menis hetki.



surullinensiili: mäkin oon vähän miettinyt jos ens viikolla pääsis jossain välissä ideaparkissa pyörähtään. mä tykkään pitää tytöllä bodien kanssa tollasia " college" -housuja, missä on vyötärönauha. ei sotkeennu housut samaa vauhtia bodien kanssa kun puklut ei mee pöksyille. eli potkareita en oo tainnut pitää kertaakaan. rupee vaan noi pöksyt käymään pieniks, niin vois käydä parit kattomassa. vähän mietin et jos ois ens talveks nyt alennuksesta haalariakin kattellu...



mut palaan taas:)



tikru

Onnea Maria! Eipä sitä suuren perheen kanssa paljon aikaa koneelle ole, mutta kiva kun ehdit ilmoittamaan uutisen!



surull.siili: Voi sua kun mies sua noin syrjii. Olisin ehdottanut, et oisit tullu kylään tai me käymään poitsun kanssa sun luona, mutta jos sulla onkin tekemistä sen ruokailun merkeissä niin hyvä. Mä nimittäin itse oisin halunnu tossa marraskuussa kun miehellä oli firman pikkujoulut, käydä jossain kylässä mutten tiennyt yhtään missä. Oli tosi kurja olla yksin kotona ja ootella et millo se mies tulee kotiin. Lopulta sain sit unta ja mies tulikin vasta kolmelta aamuyöstä. Ilmoittele oikeasti jos sulla on yksinäistä siellä, mä joudan kyllä täältä vaikka kyläilemään poitsun kanssa ja mielelläni sen tekisinkin, sais vähän vaihtelua ja kaltaisensa seuraa! Mulla kun tosiaan niitä tuttuja/sukulaisia ei täällä ollut. Sulla tietty tuttuja riittää, että ehkä ei ole niin seurasta puutetta. Toi on kyllä kumma, jos sun miehelle on nyt loppuvaiheessa tullut joku menovaihe. Ehkä sitä tosissaan pelottaa kui paljon vauva sitoo. Toisaalta, eihän se sitä sido vaan sua etupäässä! Ite oon hokannu, kui paljon eroa on isällä ja äidillä. Isä ei oikein voi kun vaippaa vaihtaa ja kanniskella jos tarvii, äidillä on se päävastuu vauvasta. Öisin kun äiti syöttää vauvaa, äidille jää univelkaa. No, päivisin sitten pitää ottaa 1-2 torkut että jaksaa, yleensä torkutaan yhes vauvan kanssa, koska molempia unettaa syötön jälkeen (imetys pistää kummasti myös äidin pilkkimään, tiä mitä hormoneja sillo erittyy!). Joten suurimman osan ajasta vauva on äidillä.



Heh, tikru onkin ainut joka tälle palstalle ei ole marmattanut miehestään :) Kaikki me muut on taidettu purkaa turhautumistamme vastakkaiseen sukupuoleen...



tigger: Meillä kuvat on tosiaan siellä aiemmin ilmoittamassani osoitteessa eli en ole s.postilla kuvia lähetellyt! Joten et o mun kuvia missannut. Suosittelen kyllä gmailia, on toiminut ainakin tähän asti. Vai suunnittelet sä ideapark-reissua! Mäkin mietin millo siel taas kävis. Katsotaan! Mies ei o kovin innostunut lähteen eikä mullakaan sieltä juuri ostettavaa olis, mutta ihan piristykseksi ja vaihteluksi arkeen! Meinasitko tytön ottaa matkaan vai jättää miehelle? Kyl noi sun heräilyt tytön inahduksiin yöllä on juuri äidinvaistoja! Samoin kuin se, ettei äiti pyörähdä vauvan päälle mutta isään ei voi samanlai luottaa! Muutama yösyöttö meillä menee niin, että poika jää niiden jälkeen viereen nukkuun, riippuu äidin väsymysasteesta jaksaako nousta kiikuttaan vauvaa omaan punkkaan. Mut en epäile yhtään että päälle kierähtäisin! Kyllä sitä sen verra kevyesti nukkuu ja on tietoinen jokaisesta omasta ja vauvan liikkeestä. Ai teillä tyttö saa hepuleita :) Kyllä häneltäkin sisua löytyy vaikka pitkiä unia veteleekin! Tosta tiheä-tissittelystä: meillähän sitä on ollut koko ajan, nyt onneksi ollut pari päivää 2h syöntivälillä. Katoin kyl muistiinpanoja, niin sairaalassa söi 1-3h välein eli silloin veteli pidempiä unia, ehkä jossain 1-3vkon iässä oli just toi tosi tiheä syöminen.



kandi: HYMY! Onnittelut siitä! Voi että, on varmasti ollut tosi sulattavaa! Meillä vielä kytästetään milloin se päivä koittaa! Teillä poika siis hymyili ekaks äidille. Miks mä pelkään et poika hymyilee isälleen ekaks? Jotenki epäilen olenko osannut olla tarpeeks seurusteleva ja iloinen äiti, kun olen ollut välil niin väsynyt öitten jäliltä... Monta kertaa käyny niin, et se kivoin osuus, kun poika on hereillä ja hyväntuulinen, on jäänyt isälle, kun se on ollut ainoa aika kun mä olen päässyt syömään, suihkuun jne. No, jos eka hymy tulee isälle, niin sitten tulee. Koittaa se hymypäivä mullekin joskus. Sä lasket kuukaudet noin, mun laskujen mukaan meidän poika on nyt tasan 4vko eli kuukauden.



).( Tänään käytiin sählypeliä katsomassa, ku siel oli miehen serkku Jyväskylästä pelaamassa. Ihan ihmetyttää kui sikeästi vauva voi nukkua siinä melussa! Ei mitään säpsähdyksiä edes pillin vihellyksiin! Söi 1,5h välein mutta nukahti tosi sikeästi pian syötön jälkeen. Meillä on sellane käsitys että tuo jätkä nukkuu sitä paremmin mitä enemmän on ääntä ympärillä. Hiljaisuus yöllä, ja se pimeys joka seuraa yölampun sammuttamisesta, on pahinta ja sillon monasti havahtuu hereille ja nukkuu huonommin. Kumma! Omasta voinnista vielä. Onko teillä muilla jälkivuoto koko ajan vaan vähentynyt? Kun mä jouduin palaan eilen siteisiin kun tuli ihan kirkasta vuotoa sen verta paljon. Tänään jatkunut sama. Ihan ku ois kuukautiset?? Nythän on 1kk synnytyksestä, mutta ei kai sitä kuukautisia vielä voi olla?? Toivottavasti ei nyt oo jääny jotain istukan palasia kohtuun... Muuteki mä pelkään et saan jotain takapakkia kun en mä ole palautunut vieläkään. Kävellessä virtsarakkoon tuntuu inhottavasti, ihan ku joku painais sitä/se ois täynnä. Ja pöntöllä istuessa koko alapäähän kohdistuu kauhea paine, ei kiva tunne. Oon vaan aatellu, et kaikki kuuluu asiaan, mutta miten on teil muilla?



Minki

Pyydän anteeksi taas tätä omanapaista vuodatusta. Mulla on taas ylimäärästä aikaa... Skipatkaa julmasti jos ette jaksa lukea :)



Minks: Kiitos huolenpidosta! Kyllä tää tästä, kun nyt on vähän rauhoittunut niin eiköhän sitä pärjää. Toisaalta ihan mukavakin niin voi rauhassa hypistellä taas noita vauvan vaatteita :) Vaikka aikaahan mulla on jatkuvasti kun mies on yleensä vähintään neljänä päivänä viikossa illat salilla. Mä tajusin vasta myöhemmin et olis voinu pyytää sut kylään silloin kun sun miehes oli pikkujouluissa tai olis edes mesessä voinu jutella, harmitti vietävästi. Mulla oli itellä niin hirveen kiireinen toi syksy et menin ihan sumussa eikä leikannu yhtään. Mä en jostain syystä halua mennä sukulaisille kylään jos mies lähtee kavereiden kanssa, jotenkin on sellanen fiilis etten muka yksin pärjäis, kavereille on kyllä mukava joskus mennä mutta jostain kumman syystä ne on nykyään aika vähissä kun kaikki lähtee sinne baariin. Ja yllävän hankalaa keksiä jutun aiheita kun ei viittis koko ajan vauvajuttujakaan hehkuttaa.



Kai se on miehelle iskeny se et kohta se ei voi lähtee niin vaan, tosin mä en ymmärrä tota miehen logiikkaa, se valmistautuu kisoihin jotka on kolme päivää ennen laskettua aikaa loviisassa ja sanoo et lähtee kisoihin jos mä oon vielä yhtenä kappaleena mut jos vauva on syntynyt niin sit ei lähde. Mä nään tilanteen ihan toisin päin. En tosiaan halua elää jännityksessä et ehtiikö mies loviisasta tänne ajoissa jos synnytys käynnistyykin, eikä oo kiva yksin olla jos supistukset alkaakin, totesi vaan et ei kai se nyt 12 tunnissa synny... Ei tainnu olla sille mitään hyötyä synnytysvalmennuksesta, ei ehkä sittenkään ymmärtäny sitä henkisen tuen merkitystä. Täytyy vähän keskustella vakavasti, se on vaan niin vaikeeta kun mua alkaa aina itkettään ja sit on vaikee selvitellä mitään asioita. Aika hassua muuten et se alkuraskaus oli aika herkkää ja samoten tää loppuraskaus. Tai itku on taas herkässä, keskiraskaudessa oli enemmänkin raivon puuskia :) Se on kyllä ihan totta et vauva sitoo äitiä enemmän, mut pännii se jos mies ei nää sitä et molempien vastuu se kuitenkin on eikä sitä tarvitse lähteä viihteelle niin kun sillon kun oli vapaa vastuusta. Kun lapsen päättää hankkia niin sitä on tietyistä asioista luovuttava tai niitä ei ainakaan voi entiseen malliin toteuttaa. Se just sano et sit kun vauva on syntyny niin sit lähdetään yhdessä. Eipä se onnistu ehkä ihan niin, jos vauva ei syökään pullosta mä en lähde pitkään aikaan mihinkään ja muutenkin se että ei sitä enää oo mahdollisuutta viettää mitään krapula päiviä tai mä en ainakaan lastani halua sellaisessa kunnossa hoitaa. Mä oon miettinyt sen niin et iltaa voin lähtee viettään mut kaukana ovat ne ajat kun meikäläinen joi kunnon kännit. Ärsyttää ihan hirveesti tää ajatusmaailmojen eroavaisuus ja se et mies ei ymmärrä realiteetteja. Ehkä ne sillekin joku päivä valkenee. Taas mä olen ehkä hieman kohtuuton...



Mä muuten mietin miten helppoa olisi nyt kutsua kylään vauvavieraita. Meiltä löytyy kaikki mitä vauvalle tarvitaan eikä oo oma vauva vielä varaamassa niitä. Samalla tulis testattua et kuinka toimivia on ratkaisut :) Mutta tokihan kyläily on aina kyläilyä ja siten varmaan raskasta vauva perheelle. Mutta meidän pitäää kyllä jossain vaiheessa kun te vauvalliset jaksatte taas nähtäillä jossain merkeissä! Vaikka sitten siellä ideaparkissa :) Sinne muuten ei kannata mennä viikonloppuna. Siellä oli ihan älyttömästi ihmisiä ja iski kyllä epätoivo. Kaikki kahvilatkin oli ihan täynnä.



Tikru: Kiitos ihanista kuvista! Ja on teidän tytössä isänkin näköä vaikka kovasti on kyllä äidin näköinen, nyt vaan huomasi kun oli isukista kasvokuva edestä et on tytössä isääkin :) Meillä on muuten samanlaisia bodyjä kun teillä :) Tai ainakin kovasti näytti samalta se raidallinen. Mä ostin H&M:ltä sellasen kolmen paketin jossa oli se raidallinen sit keltanen ja olisko ollu kolmas joku kuviollinen, meillä taitaa olla aika sama maku kun mä meinasin sen pinnasuojuksenkin tehdä samasta kankaasta kun sä :)



Kandi: Onnittelut hymystä! On varmasti ollut aika merkittävä hetki. Mitenkäs isä? Hymyileekö poika isällekin?



Sun ei Minks kannata olla yhtään huolissaan ettetkö olis ollu tarpeeksi surustelevainen äiti, ainakin kuvissa äidiltä on irronnut pojalle niin helliä hymyjä että poika kyllä varmasti vastaa siihen kun vaan keksii mitä se oikein meinaa. Ja kyllä se imetyshetki on varmasti lapselle sellainen tilanne jossa saatte läheisyyttä jaettua. Onhan isän ja äidin rooli kuitenkin aina vähän erilainen ja äiti ja isä varmasti seurustelee lapsen kanssa aina vähän erilailla. Pienet vauvat on alkuun niin ihania kun ne on aina suu mutrussa ja otsa kurtussa, ihan kun niitä harmittais et on kohdun lämmöstä joutunut tulemaan kylmään maailmaan, niillä menee aina hetki tajuta et ei tää ehkä niin paha paikka olekaan :)



Oliko teillä muuten raskauden aikana tuntemuksia häntäluun puolella? Istuminen tuntuu nyt tosi tuskaiselta kun häntäluuta juilii. Mulla ei juuri liitoskipuja ole ollut ainakaan tossa häpyluun seudulla mut voiskohan tää olla jotain sellasta? Kävelyn päälle aina tuntuu jossain siks alkaakin lenkit oleen nykyään aika vähissä.



(.) Vauveli on kovin touhukas. Kyljestä tulee polvee tai kantapäätä ja mahan päältä peppu. Paijailuista ja puhumisesta yleensä virkistyy. Mies sitä aina aktivoi ja sit pikkunen molskii niin että kyljet rutisee meikäläisellä. On muuten jännä et mun puheeseen se ei välttis reagoi mut kun mies puhuu niin alkaa liikkumaan. Kai äidin puhe kuuluu tasasesti koko ajan niin se ei oo mitenkään poikkeeva tila :) Ähkiä ja puhkia saa kyllä koko ajan, alkaa hapetus oleen meikäläisellä aika huonossa. No enää kuutisen viikkoa ja tulee taas keuhkoille tilaa. Huomasitteko muuten mitenkään sitä synnytyksen aiheuttamaa äkillistä painonpudotusta? Oliko kevyempi tunne? :)



Kai mä meen nukkuun enkä häiriköi täällä enempää. Saa mies tulla taksilla kotiin.

Surullinensiili on samoihin aikoihin liikkeellä :)

Tuosta painonpudotuksesta: kyllä todellakin oli jo aika pian lapsen syntymän jälkeen kevyt olo! Ihan ekana tietty sektiohaava aristi ja verta tuli niin paljon että oli vaan märkä ja tahmea olo, mutta jo viikon päästä oli tosi ihana olo, kun kaikki muu tuntui niin kevyeltä paitsi rinnat ;) Tuolla alapäässä on kyllä vähän painetta, tai siis oli silloin alkuun. Tietysti kun kohtu ja vauva painaneet, niin kesti aikansa ennen kuin paikat rupesi " nousemaan" takaisin. Ja vaikken ole edes synnyttänyt alakautta, niin haaroväli näyttää erilaiselta kuin ennen! Painovoima näyttää tehneen tehtävänsä...



Ja miehen juhlimisesta: toisaalta kun juhlii pari kertaa nyt, niin voit tosi tiukkaan sävyyn pitää miehen " kurissa" sitten vauvan synnyttyä. Ja lähdet sitten itse viihteelle (vaikka ihan vaan kavereille seuraksi) vauvan synnyttyä, niin että mies saa pärjätä yksin kotona vauvan kanssa... Meillä mies ei kyllä käynyt kuin yksissä pikkujouluissa, ja sieltäkin tuli paljon aiemmin kotiin kuin oletin. Yksissä pikkujouluissa käytiin yhdessä, mutta mies joi sielläkin ihan siedettävästi. Lähdettiin kotiinkin jo ennen keskiyötä. Olisin suonut hänelle pari sellaista kunnon bileiltaa siinä ennen rv35, mutta ei kuulemma ollut tarvetta.



Ja eiköhän se sun mies muuta mieltänsä niiden kisojen suhteen mikäli sä olet tosi isona ja puhisevana siinä viimeisillä päivillä! Ihan oikeasti, suurin osa miehistä käy aika kärsimättömäksi loppumetreillä ja saattaa panikoidakin. Saattaa hyvin sunkin mies kuulua tähän ihmisryhmään! :)



Minks, komppaan Tikrua tuossa seurusteluasiassa, eli kyllä se vauva saa aimo annoksen äitiään myös syödessään! Ja kyllähän vauva aina oman äitinsä tuntee, kun on jo kohdussa tutustunut...

Kuinka väsyneeksi sä tunnet itsesi? Mä olen ollut yllättävän pirteä vaikka yöt meneekin vähän niin ja näin. Vain poikkeuksellisen kamalan yön jälkeen olen ihan poikki. Nukun päivikset ehkä joka toinen päivä siinä kuuden kieppeillä, usein Noelin kanssa. Tänäänkin me nukuttiin yhdessä, poika puoliksi mun päällä mahallaan/puoliksi kainalossa niin että suu oli siinä rinnalla kiinni nälän yllättäessä :)



Mä nostan Noelin mun mahan päälle (mahalleen) aina kun se alkaa yöllä känistä syötön jälkeen mahavaivojaan - siinä se sitten röyhtäisee, ja alkaa sen jälkeen hamuta rintaa uudestaan. Annan sen syödä minkä syö, ja sitten se uinahtaakin siihen samaan asentoon, tissi naamassa kiinni :)



Taas meinasi unohtua: Marialle paljon onnea! Tulepas kertomaan enemmän uudesta tulokkaasta sitten kun löydät sopivan hetken...



Nyt pitää kirjoittaa vain olennaiset : Noel lutkuttaa rintaa tässä sylissä, ja kirjoitan yhdessä kädellä...



Omaa napaa: Noel on eilen ja tänään nukkunut tosi pitkään siinä klo 18 ja 23 välillä! Eilen tuli yhteensä 4h unet siten, että söi ennen ja jälkeen ja kerran välissä, mutta tosiaan uinahti heti eikä jäänyt seurustelemaan niinkuin yleensä. Tänäänkin nukkui klo 18-22 heräten vain kerran syömään välissä. Meidän illanvirkusta on tullut -torkku! -- Tosin sitten valvotaankin klo 24 ja 03 välisenä aikana koko iltaunien edestä... ;)



Käsi väsyy, joten heippa! Yksi kysymys Minksille ja Tikrulle vielä: kuinka kylmällä uskallatte viedä vauvan ulos nukkumaan tai kärryttelemään?



Kandi & Noel 1kk



p.s. ei enempää hymyjä tänään - toiv. tulisi huomenna niin uskoisin ettei ollut kahta onnekasta sattumaa vain tänään...

kandi: Ai sullakin painontunnetta ja alakerran " lässähtämistä" ! Nyt sen vasta tajuaa kuinka suuri juttu raskaus oli. Kyllä se jäljet jättää. Mä olen oikeasti nyt vähän huolissani tästä vuodosta. Onko sulla vielä vuotoa? Kun mulla on 3 päivää nyt yhtäkkiä tullut enemmän, siteitä käytän, mut ei ne ihan " täyteen" tule. Luulin jo et vuoto loppui kun tuli vain ihan vähän ja rusehtavaa. Nyt alko sit uudestaan..



SuSi: Tähän väliin kommentti tosta häntäluun kipeytymisestä. Ettei olis vauva laskeutunut? Kaikki uudet oireet lantiossa voi viitata vauvan laskeutumiseen. Jotenkin musta tuntuu et sulla syntyy etuajassa! En tiedä miks. Hyvä kun hommasit tavaroita, vaikka kuulosti aika harakiri-hommalta ison mahan kanssa raahata bussissa ja kilometrin matkan ammetta ja sitteriä!



Painonpudotuksesta: Mä en itseasiassa olossani sitä huomannut, että maha lähti. Alakerta oli niin painavan oloinen ja on edelleen. Ainut että sitä yhtäkkiä niin säälittävän laihan näköistä roikkumahaa ihmetteli moneen kertaan. Aatteli, että kui mä oon voinu olla näin hoikka?! Oli niin tottunut siihen palloon. Toi käsitys hoikkuudesta rapis kyllä sen myötä ku kokeili entisiä farkkuja ym. housuja. Farkut puristaa, muut housut ei edes mahdu päälle! Edelleen joudun käyttään äippähousuja, vaikkei kiloja ole ku se 3 ylimääräistä. Vatsanahka on vissiin sen verta isompi ja kilot kaikki mahassa ja lantiossa. Siinä se... Toiveissa olis kyllä pian mahtua vanhoihin housuihin jotta vois pitää välillä muitakin housuja!



Niin ja kummasti kyljellään nukkuminen pistää johki tohon rintalastan seutuville. Nyt kipu vähän hellittänyt, olis sairaalas pahinta ja esti kokonaan kyljellä nukkumisen. Liekö kylkiluut jotenki joustanut mahan tieltä ja nyt palailevat paikoilleen? Tai sit toi pisto johtuu vatsalihaksista, jotka matkaa pikkuhiljaa takas, kun olivat paenneet sivuille. Tiesittekö muuten te sen, että vatsalihakset menee vatsan sivuille vatsan kasvaessa? Ja synnytyksen jälkeen mahan keskellä on " vako" ennenku lihakset palaa paikoilleen toisiisa kiinni. Jotenki näin. Mulla vako on edelleen. Ennen sen umpeutumista ei saa vatsalihaksia treenata isommin.



Tigger: Kiitos kuvista! Nätti ulkohaalari teillä! Ja samaa mieltä olen surullisen siilin kanssa, että tytössä on isääkin, kun nyt näki isän kuvan paremmin! Ihan selvään on! Mutta kyllä vaan on mahtava tukka teidän tytöllä!! Miten se näyttääkin noin paksulta? Onko oikeasti noin paksu? Vissiin muhkeat otsahiukset ainaki, ne taas meidän pojalta puuttuu vaikka muuten onkin pitkä letti! Ja eikö ole harvinaista että vauvalla on vaalea tukka jo syntyessään? Toistan aiemman kysymykseni tosta vuodosta, onko sulla vielä jälkivuotoa ja onko pysyny samanlaisena koko ajan? Mulla jää pönttöön sellasia pieniä, mitä lie puolen sentin kokoisia " palasia" . Olisko jotain istukkaa sitten tai muuta kalvoa. Kai tuokin on normaalia, kun ei sen isompaa mölliä tule.. Sori taas yksityiskohtainen kuvailu, tosi herkkua varmaan lukea... :)



Täällä on pikku hiljaa rytmi löytymässä! Toivotaan ettei ole väliaikaista. Mutta poika on pari yötä nukkunut nyt 2-3h unilla! Viime yönä söi noin klo 1, klo 4 ja klo 7 eli älyttömän hyvin! Miten ihmeessä tuolla syötön muuttamisella oli noin ratkaiseva vaikutus! Ihan ku eri poika, kun alko syöttään 2-3krt samasta rinnasta peräkkäin! Suosittelen kokeileen, jos teille jollekin tulee vastaavaa ongelmaa tieheäsyöntisyyden kanssa!! Vastauksena kandille, nyt en ole väsynyt! Vaihtelee siis ihan yön mukaan, mutta ihmeen hyvin olen kuiteki jaksanut! Kyllä sitä vauvaa hoitaa vaikka puolikuolleena, on se sen verran tärkeä pakkaus! Hyvin on kyllä mennyt kun kokonaisuutta miettii, ei mitään baby bluesia tms. Ei ahdista olla kotona, ehtii hoitaa itseäänkin (ei kulje ihan likaisena haamuna täällä) ja vauvan on saanut hoidettua hyvin! Tänään kyllä tajusin ettei korvan takusia ollut puhdistettu vähään aikaan ja heti tuntui että pojan hoito on laiminlyöty :) Onneksi ei pahempaa ole päässyt unohtumaan.



Minks

Kandi: Kiva että teilläkin poika nukkuu nyt vähän pidempiä pätkiä tosin toi pirtee aika sattuukin sitten aika mukavaan ajankohtaan, mutta tuskin kovasti haittaa jos itse olet saman rytminen. tuskipa tuo vielä pysyvä aikataulu on. Sä kyllä toivuit ihailtavan nopeasti sektiosta ja hyvä niin ettei siitä tullut lisämurheita. Kyllä se alapää varmaan siitä vielä ainakin vähän palautuu. Mä muistasin jostain lukeneeni et naisen keholla kestää vuoden toipua synnytyksestä. Kuinka pian masukumpu muuten katoaa? Tuskin ihan samantien kun vauva on pihalla. Kyllä se munkin mies varmaan kohta alkaa tajuaan että tässä on h-hetki pian käsillä, kyllä se myönsikin että alkaa jo vähän jännittämään että minkähänlainen kaveri sieltä on tulossa. Mä koitan aina herättää sitä näihin realiteetteihin et kolme viikkoa ja se on jo täysaikanen ja muita vastaavia, kai mä lietson sille pian jonkun paniikin päälle :)



Minks: Tuskin sulla istukanpalasia enää kohdussa on. Mun mielestä se vaikuttais maidontuotantoon ja se sulla kyllä on tosi hyvin kunnossa. Ja ne tarkistaa synnytyksen jälkeen sen istukan et on ehjä eikä palasia oo jääny kohtuun, siitä on kai enemmänkin seurauksia jos niitä jää se vaikuttaa meinaan vahvasti johonkin hormoni tuotantoon. Ne on varmaan vaan kohdun limakalvon palasia joita sieltä vielä irtoaa. Voithan soittaa vaikka huomenna neuvolaan ne varmaan osaa siellä kertoa mikä on normaalia ja mikä ei.



Hieno juttu et se syöttökikka on auttanut noin paljon! Varmasti yöt rauhoittuu paljon ja siten itse saat paremmin nukuttua ja oot pirteempi äiti. Tosin tuskin se lapsi sitä huomaa, äiti on aina yhtä rakas vaikka välillä oliskin vähän väsynyt. Ja tuskin lapsen hoitoa on laiminlyöty vaikka korvantauksia ei ihan hetkeen olis putsattu :) Poikahan on vielä niin pieni et eihän sitä olis edes montaa kertaa ehditty tekemään :)



Mä kans mietin et olisko voinu vauva laskeutua, mut mahtuiskohan se sillon enää kääntyyn? Kun eilen tuntui potkut oikeessa kyljessä ja tänään olikin kääntynyt niin että jalat on vasempaa kylkeä vasten. On kyllä niin hirveä särky ollut häntäluussa varsinkin viime yönä että olis ollu särkylääkkeelle melkein tarvetta. Mulla on ollut alusta asti sellainen tunne et maaliskuulle asti ei kyllä yhdessä osassa säilytä, kuitenkin menee sen kaks viikkoa yli ja mä oon ihan kypsänä :) Kyllä sitä vaan joka yö miettii et koskakohan sitä lähdön hetki koittaa. Mulla supistelee juuri yöllä eniten mikä on tosi epämiellyttävää. Pitäisköhän se sairaalakassi pikkuhiljaa pakata?



Tein tossa inventaariota vauvanvaatteista ja niitä on kyllä kertynyt luvattoman paljon. Saa nähdä tuleeko käytettyä yhtä vaatetta kertaa enempää. Tosin sitten kun on puolet pyykkikierrossa niin ei niitä ehkä sitten olekaan enää kovin paljon. Aika paljon tota pestävää kyllä nyt on. Söpösimmulle pikku vinkki, kannattaa pikkuhiljaa alottaa se pyykin pesu jos et vielä oo alottanu, niitä pieniä vaatteita mahtuu kyllä paljon kerralla koneeseen, mut narulla ne vie ihan älyttömästi tilaa, meillä ei ainakaan tollaseen pikku telineeseen mahdu kun puoli koneellista vauvan vaatteita. Onko teillä muuten vauvat yön samoissa vaatteissa kun päivän vai vaihdatteko erikseen yövaatteet?



surullinensiili 33+6