Puoliso vääristelee sanoja ja tilanteita
Onko muilla tällaista puolisoa?
puolisoni on hyvin vaikea myöntää että hän on väärässä. Hän on ehkä jonkin sortin perfektionisti ja myönnettäköön että harvoin hän on väärässä. Minua kuitenkin häiritsee se että hän ei pysty myöntämään niinä kertoina jos on väärässä. Olemme olleet yksissä kymmenisen vuotta ja nyt parin viime vuoden aikana on alkanut tuntua että oma mitta tämän asian kanssa on täynnä. Kyse ei ole kovin isoista jutuista, mutta jotenkin en jaksa enää niitä pieniäkään.
esimerkiksi laitoitko auton lämmityksen ajastimelle . Puoliso sanoo laitoin . Aamulla ajastin ei ole ollut päällä . Puoliso sanoo että hän sanoi minulle että ei laittanut ajastinta.
Samoin jos unohtaa tuoda jotain kaupasta, sanoo etten pyytänyt sitä jne.
kun olen ottanut asiaa esille, loukkaantuu ja sanoo syytänkö häntä gaslightingista? En ole käyttänyt tätä sanaa. Enkä syytä, koska kyse on pienistä asioista .
suunnittelemme nyt isompaa hankintaa ja siitä sanoin, kirjoitetaanko ylös miten maksut hoidetaan, että molemmat muistaa asiat sitten samalla tavalla. Suuttui. Se vaan jos ei kirjoiteta , niin sitäkin on tapahtunut että minä nyt vaan muistan väärin mitä maksamisesta on sovittu.
raivostuttavaa. Tai sitten minulla on muistisairaus. Sanoin jo puolisolle että ehkä minun on mentävä muistitestiin koska haittaa omaa arkea se jos melkein viikottain muistan asioita päin vastoin kuin miten ne meni.
Kommentit (14)
Siis se että puoliso lupaisi asioita eikä tee niitä, ja sanoisi vaan sori, olisi niin paljon helpompi käsitellä kuin tämä että lupaa eikä tee ja sitten väittää että minä keksin että lupasi.
ja joka kerta kauhea vänkkäys asioista.. ei jaksa alkaa vängätä vastaan. Harmittaa vaan.
ap
No rupea kirjoittamaan ylös papereille. Sano että epäilet omaa muistiasi niin ei tartte murehtia kun on paperilla. Jos mies loukkaantuu niin haittaako se?
Tai kokeilet kerran tehdä miehelle saman. Eli tarkoituksella valehtelet jonkun asian ja katsot miten reagoi.
Tietysti puolisolla voi olla jotain muistiongelmaakin. Varsinkin jos on oikein kuormittava elämäntilanne jostain syystä. Silloin voi olla että puolisosi ei varsinaisesti valehtele vaan muisti pätkii. Mutta se olisi jo tosi huolestuttavaa.
Nauhoita tästä lähtien keskustelut tärkeistä asioista.
"Miten tällaisen puolison kanssa tulee elää?"
Ei mitenkään. Omasta elämästä saa tehtyä tasan niin vaikeaa kuin haluaa. Parisuhde on vapaaehtoinen.
Vierailija kirjoitti:
No rupea kirjoittamaan ylös papereille. Sano että epäilet omaa muistiasi niin ei tartte murehtia kun on paperilla. Jos mies loukkaantuu niin haittaako se?
Tai kokeilet kerran tehdä miehelle saman. Eli tarkoituksella valehtelet jonkun asian ja katsot miten reagoi.
Siis miksi nämä neuvot tällä palstalla ovat aina tällaisia, että lähdetään johonkin ihme sotaan ja temppuiluun? Kuka haluaisi elää elämänsä tuolla tavalla ja miksi ihmeessä? Eikö voisi vain olla ilman sellaista parisuhdetta, jossa toimintatavat ovat tuollaista vihollisuutta?
Hauras ego. En itse jaksaisi tuollaista ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No rupea kirjoittamaan ylös papereille. Sano että epäilet omaa muistiasi niin ei tartte murehtia kun on paperilla. Jos mies loukkaantuu niin haittaako se?
Tai kokeilet kerran tehdä miehelle saman. Eli tarkoituksella valehtelet jonkun asian ja katsot miten reagoi.
Siis miksi nämä neuvot tällä palstalla ovat aina tällaisia, että lähdetään johonkin ihme sotaan ja temppuiluun? Kuka haluaisi elää elämänsä tuolla tavalla ja miksi ihmeessä? Eikö voisi vain olla ilman sellaista parisuhdetta, jossa toimintatavat ovat tuollaista vihollisuutta?
No minä ainakin haluaisin löytää ratkaisun ja tavan elää. Muuten hyvä puoliso. Ap
Vierailija kirjoitti:
No rupea kirjoittamaan ylös papereille. Sano että epäilet omaa muistiasi niin ei tartte murehtia kun on paperilla. Jos mies loukkaantuu niin haittaako se?
Tai kokeilet kerran tehdä miehelle saman. Eli tarkoituksella valehtelet jonkun asian ja katsot miten reagoi.
Miehelle?
Vierailija kirjoitti:
Hauras ego. En itse jaksaisi tuollaista ihmistä.
Sen vuoksi minä varmaan jaksan kun ajattelen, että tämä on ns puute tai heikkous hänellä.. mutta itse joudun olemaan aina se isompi ihminen. Vähän niinkun kun lapsi valehtelee miten aikuinen siihen suhtautuu. Olen itse varmaan vuosien saatossa vahvistanut tämän dynamiikan tällaiseksi hyväksymällä puolison käytöksen . Miten tämän dynamiikan saa purettua vai saako?
ylöskirjoittaminen ja asioiden osoittaminen mitä on sovittu, on yksi keino sillä tiellä. Mutta pitäisi päästä tästä tavasta eroon että tällainen on Ok meidän suhteessa. Minun pitäisi näyttää etten hyväksy sitä enää ilman että tulee mikään asemasota asiasta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauras ego. En itse jaksaisi tuollaista ihmistä.
Sen vuoksi minä varmaan jaksan kun ajattelen, että tämä on ns puute tai heikkous hänellä.. mutta itse joudun olemaan aina se isompi ihminen. Vähän niinkun kun lapsi valehtelee miten aikuinen siihen suhtautuu. Olen itse varmaan vuosien saatossa vahvistanut tämän dynamiikan tällaiseksi hyväksymällä puolison käytöksen . Miten tämän dynamiikan saa purettua vai saako?
ylöskirjoittaminen ja asioiden osoittaminen mitä on sovittu, on yksi keino sillä tiellä. Mutta pitäisi päästä tästä tavasta eroon että tällainen on Ok meidän suhteessa. Minun pitäisi näyttää etten hyväksy sitä enää ilman että tulee mikään asemasota asiasta.
ap
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tuota käytösmallia ei saa kitkettyä toiselta pois. Hänen pitäisi itse alkaa kaivelemaan juurisyitä. Käymään läpi lapsuuttaan tai menneisyyttään, mikä voi tuntua hänestä liian raskaalta. Jostain hän on oppinut, että palautteen antaminen on yhtä kuin hyökkäys häntä kohtaan, jolloin hän menee puolustuskannalle.
Kuulostaa eksältäni. Hän oli muuten myös perfektionisti ja tottunut olemaan oikeassa. Mietin usein, että pitäisi kirjoittaa kaikki ylös, mutta rasittavaahan sekin on.
Sori, en osaa auttaa.
Ja miten tällaisen puolison kanssa tulee elää? Tehdä asiat itse ja huolehtia ne pitkälti itse ja ujuttaa kirjallisia muistioita suhteeseen ? Esimerkiksi talousjutut, lähettää vaikka whatsapp viesti..
parisuhdetta ja läheisyyttä haittaa se kun näitä tilanteita on ja tosiaan puolisolle ei ole muita vaihtoehtoja kuin se että minä olen väärässä. Luulisi että jo hänkin huolestuu siitä että muistan asioita joita ei ole tapahtunut hänen mielestä. Eikö olisi helpompi vaan hänen sanoa että anteeksi, unohdin asian X. Vai uskooko siihen sitten itsekin mitä minulle väittää..
ap