Sinä joka olit teininä aamu-uninen ja vanhempani olivat vanhan kansan aamuvirkkuja, millaisia riitoja teillä oli?
Itse muutin omasta lapsuudenkodistani pois heti kun se oli mahdollista. En vain pystynyt olemaan siellä enää.
Nykyisellään käyn siellä kerran tai kaksi vuodessa ja annokseni on täynnä.
Olen itse aamu-uninen ja nukun mielelläni vapailla pitkään ja menen nukkumaan kolmelta aamuyöllä. Töihin menen vasta yhdeksältä, jos ei kalenterissa ole mitää merkattuna esim. kahdeksalta.
Isäni on vanhan kansan aamuvirkku. Herää eläkkeelläkin kuudelta aamulla. Kun olin teini, meillä oli hirmuiset huutoriidat erityisesti äitini kanssa. Äitini sitten myötäili isääni ja oli aina hänen kanssaan samaa mieltä. Isäni kävi usein sulaketaulusta ottamassa virrat pois, jos valvoin tietokoneella liian myöhään. Ilmeisesti oli tämä vanhan kansan pelko, että iltavirkuista ei tule mitään. Minä olen nyt diplomi-insinööri ja valtion virkamies.
Kerran tietokoneella meni jotain pieleen, kun isä kävi ottamassa virrat sulaketaulusta pois. Lähdin raivon vallassa ulos talviaikaan rauhoittumaan. Meillä oli jokusen kilsan päässä ketunmetsästykseen tarkoitettu kyttäyskoju, jossa myös oli kamiina. Menin sinne yöksi ja seuraavana päivänä sitten joskus puolenpäivän jälkeen takaisin kotiin.
M38
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
"Olen nyt diplomi-insinööri ja valtion virkamies"
Eli pelko oli ihan aiheellinen :D
Isäni oli myös diplomi-insinööri. Ikävää, jos tyhmänä amiksena et ymmärrä, että työtä voi tehdä myös ajattelemalla. Amikselle kun se ajattelu ei ole luonteenomaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olen nyt diplomi-insinööri ja valtion virkamies"
Eli pelko oli ihan aiheellinen :D
Isäni oli myös diplomi-insinööri. Ikävää, jos tyhmänä amiksena et ymmärrä, että työtä voi tehdä myös ajattelemalla. Amikselle kun se ajattelu ei ole luonteenomaista.
Ps. Liksani 5500e/k, Paljonko sinulla on?
ap
Minäkin olen valtion virassa oleva DI, edelleen aamu-uninen ja aviomieheni on vanhan kansan aamuvirkku. Pystyn kyllä käymään töissä 8-16 (koska en halua olla siellä neljää pitempään), mutta viikonloppuisin ja lomalla nukun sisäisen kelloni mukaan hyvin tarkkaan puoli kymmeneen (riippumatta siitä, milloin menen nukkumaan).
Mies kuittailee tästä välillä, mutta on jo onneksi oppinut miten tärkeää mun on saada univelkani nukuttua. Etätyöt silloin tällöin auttaa myös kun säästän aamusta tunnin kun ei tarvitse laittautua ja matkustaa töihin. Käytin korona-aikaan kaiken tämän ylimääräisen ajan nukkumiseen ja voin paljon paremmin.
Vanhempien kanssa oli normaalit väännöt teininä. Nykynuorien vanhempia muistuttaisin vanhasta sanonnasta: Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin kun nuori mies (tai nainen) nukkuu.
Mitä typeriä leimoja täällä ihmisten otsiin laitetaan! En ole mikään vanhan kansan aamuvirkku! Voisin itsekin nukkua vaikka kuinka pitkään! Kun ero tuli ja muutin 16- ja 14-vuotiaiden lasten kanssa uuteen asuntoon, pidin palaverin jonka aikana sain tehtyä selväksi, että
1) arkisin voin antaa kaksi hälytystä (lempeät siis) ja sovittiin että ensimmäinen on klo 6:30 (herätys) ja toinen klo 7:00 (puuro valmis, eväsleivät tekeillä),
2) heidän vastuullaan oli nouseminen ja aamupalan syönti ja eväsleipien pakkaaminen mukaan ja ajoissa joko bussipysäkillä tai parkkipaikalla (autoni luona) oleminen, sen mukaan moneltako kunkin piti missä olla
3) viikonloppuisin ei ollut mitään herätyksiä/hälytyksiä, ja että jos kyseessä oli esim. perjantaina heti koulun loputtua alkanut isä-viikonloppu, minua oli turha yrittää saada vastaamaan lauantaiaamuna puhelimeen ennen kello kymmentä, toiveena että toisin jonkun unohtuneen pleikkarin tai tennismailan 25 km:n päähän ihan huvikseni.
Hyvin meni. Ovat nyt 31 ja 29, ihan onnistuneita.
Ei meillä ollut asiasta mitään riitoja. Tosin tiesin jo teininä, että eivät vanhemmat tule herättämään ja selittämään, että jos et nyt herää, niin myöhästyt koulusta. He olisivat antaneet minun kantaa vastuuni (jonka siis kahdella herätyskellolla teininkin). Tiesin myös sen, että jos lähtö mökille oli klo 10, niin se oli klo 10 eikä mitään muuta. Jos en ehtinyt mukaan, jäin päiväksi kotiin ja niin jäi äitikin, joka huolettoman onnellisena siivosi, kun paikalla ei ollut ketään. Minua ei laskettu, äidin ajatuksissa olin mökillä.
40-luvulla syntyneet vanhempani antoivat minun nukkua. Näin toimin aikoinaan myös oman teinin kanssa.
"Olen nyt diplomi-insinööri ja valtion virkamies"
Eli pelko oli ihan aiheellinen :D