Perhe on ollut minulle pyhä, mies rikkoi sen

Tekopyhä?

Perhe on edelleen. 

Kaikki mikä murentaa toksisia patriarkaaisia valtarakenteita, kotia uskontoa ja isänmaata on hyvä.

Mies oli yksin parisuhteessa? 

Tässäpä esimerkki siitä, miksi omaa identiteettiä Ei rakenneta kokonaan yhden ihmisen varaan. Mitä vain voi tapahtua.

kaikki tehdään perheen eteen

Varmin tapa rikkoa perhe on elää vain sen perheen kautta. 

Onhan sinulla perhe. Mies ei vaan enää kuulu siihen.

Varmaan mies ei ollut onnellinen. Toivottavasti jatkossa on ja sinä myös.

On sulla edelleen ne lapset. Mies vain poistui perheestä. Ajattele että hän on kuollut.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki mikä murentaa toksisia patriarkaaisia valtarakenteita, kotia uskontoa ja isänmaata on hyvä.

Perheistä on tullut liian tiiviitä kun ei ole enää sitä yhteyttä sukuun, isänmaahan, uskontoon, jne. 

Tuo pyhyysajattelu on melodramaattista. On tíetysti kamalaa tulla jätetyksi, saat olla vihainen ja surullinen. Se menee ajan kanssa ohi. Ihanaa että sulla on kolme lasta. Keskity tähän perheeseesi niinkuin ennenkin.

Harva lähtee ennen kuin on uusi kiikarissa tilalle.

Mistähän mies on uuden löytänyt ja onko pitänyt hyvin salassa

ettei ennen eroa jää kiinni.

Monissa eroissa on petetty jo pitkään salassa ja sitten

eron jälkeen ihmetellään kuinka nopeasti se hokkus pokkus uusi löytyikin.

Vierailija kirjoitti:

Tuo pyhyysajattelu on melodramaattista. On tíetysti kamalaa tulla jätetyksi, saat olla vihainen ja surullinen. Se menee ajan kanssa ohi. Ihanaa että sulla on kolme lasta. Keskity tähän perheeseesi niinkuin ennenkin.

Sopii hyvin tuohon asenteeseen, olen pahin marttyyri sitten jeesuksen.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki mikä murentaa toksisia patriarkaaisia valtarakenteita, kotia uskontoa ja isänmaata on hyvä.

Saatanan vihervassu!

Perhe on sinulle pyhä, miehelle ei. Siksi hänen oli helppo lähteä.

Sinulle jäi ne lapset, et ole yksin.  Ette tarvitse perheeseenne jäsentä joka siihen ei sitoudu eikä halua perheen eteen mitään tehdä.

Tehkää te nyt siitä entistä lujempi, toisiaan kunnioittavampi ja rakastavampi. Sinähän voiti tkun elämästäsi poistui turha ihminen. 

Ensi alkuun on varmasti vaikeaa ja kaaosmaista mutta usko pois, kaikki järjestyy. Alat nähdä kaikki ne hyvät puolet joita elämässä aidosti välittävien (lapsesi) ihmisten kanssa on.  Sure surusi ole vihainen tunne kaikki tunteet. Se menee ohi ja elämä seestyy.

minulle kävi samalla tavalla, kyllä se sattui, mutta pakkohan siihen oli sopeutua. Itse luin paljon selfhelp - kirjallisuutta, sellaisia joissa käsiteltiin tunteiden käsittelyä, erosta selvitymistä yms. 

Nyt olen jo sopeutunut perheettömänä elämiseen, lapset jo aikuisia ja asuvat eri kaupungissa, käyvät onneksi silloin tällöin viikonloppuisin vierailuilla. Sen sijaan, että murhetisin jatkuvasti sitä, että ei enää ole perhettä, olen yrittänyt löytää elämääni muita hyviä asioita ja keskittyä niihin. 

Toisinaan tulee vieläkin paha mieli perheen hajoamisesta, vaikka nyt jo näin sen, mikä meni pieleen enkä esim. yhtään kaipaa ex-miestä ja parisuhdetta hänen kanssaan, mutta sellaista normaalia perhe-elämää joskus kaipaan. Silloin helpottaa se, että muistutan mieleeni, että exän kanssa meillä ei kuitenkaan oikestaan ollut sellaista perhe-elämää, jota kaipaisin, joten parempi sittenkin elää itsekseen. 

Ukolla joku ikäkriisi, vaihdevuodet ja kadonneen nuoruuden metsästys. Paska temppu joka tapauksessa.

T. Kolmen teinin isä, joka vanhenee yhdessä vaimonsa kanssa

Vierailija kirjoitti:

minulle kävi samalla tavalla, kyllä se sattui, mutta pakkohan siihen oli sopeutua. Itse luin paljon selfhelp - kirjallisuutta, sellaisia joissa käsiteltiin tunteiden käsittelyä, erosta selvitymistä yms. 

Nyt olen jo sopeutunut perheettömänä elämiseen, lapset jo aikuisia ja asuvat eri kaupungissa, käyvät onneksi silloin tällöin viikonloppuisin vierailuilla. Sen sijaan, että murhetisin jatkuvasti sitä, että ei enää ole perhettä, olen yrittänyt löytää elämääni muita hyviä asioita ja keskittyä niihin. 

Toisinaan tulee vieläkin paha mieli perheen hajoamisesta, vaikka nyt jo näin sen, mikä meni pieleen enkä esim. yhtään kaipaa ex-miestä ja parisuhdetta hänen kanssaan, mutta sellaista normaalia perhe-elämää joskus kaipaan. Silloin helpottaa se, että muistutan mieleeni, että exän kanssa meillä ei kuitenkaan oikestaan ollut sellaista perhe-elämää, jota kaipaisin, joten parempi sittenkin elää itsekseen. 

Harmi, kun ihmiset löytää niitä omia juttujaan, jne vasta kun on liian myöhäistä. Se on raskas taakka miehelle ja niille lapsillekin kun heidän pitää täyttää kaikki yhden ihmisen tarpeet. 

Vierailija kirjoitti:

Ukolla joku ikäkriisi, vaihdevuodet ja kadonneen nuoruuden metsästys. Paska temppu joka tapauksessa.

T. Kolmen teinin isä, joka vanhenee yhdessä vaimonsa kanssa

Sinä et tiedä noiden suhteesta yhtään mitään. Voi olla että lähteminen oli tervein teko pitkään aikaan. Olettaen että jälkeläisistään huolehtii kuten ennenkin.

Ahdistava ajatus että KAIKKI tehdään perheen eteen. Että perheessä ei ole yksilöitä jotka saa toteuttaa itseään ja olla omia persooniaan. Jos tämä on ollut ap:n ajatus ja toimintamalli, en ihmettele jos mies lähti. Toki ero on aina kamalaa ja suru on käytävä läpi, mutta nyt pitää ajatella niitä lapsia ja antaa jäljellä olevan perheen olla vapaita tekemään asioita myös itsensä takia, se on normaalia.