Lue keskustelun säännöt.
Oikeuttaako lapsien saaminen myös aikuisten jäätävän metelöinnin?
19.02.2024 |
Ihan järkyttävän kovaääniset leikit, kaikki kerrotaan huutamalla, aamukuudesta iltayhdeksään ihan kamala mekkala. Enkä puhu nyt vain lapsista. Mun naapuriin muutti vuosi sitten perhe, josta lähtee ihan hirveä meteli, erityisesti aikuisista ja etenkin äidistä. Se huutaa (ei pahaan sävyyn) siis AIVAN TAUKOAMATTA lapsilleen ja leikkiessään, pulisee ja jokeltaa kuin vauva, laulaa huonosti ja oikeasti huutamalla kovaa. Mulla on unisovellushomma puhelimessa, kun on seuraillut unissapuhelua/kuorsausta mielenkiinnolla, mutta sieltä ihan tosissaan kuuluu aina tuo naapurin raakkuminen vain. :-D Tekis mieli jakaa jotain nauhoituksia, mutta täti varmaan tunnistaisi itsensä siitä.
Ei muuten, mutta teen välillä töitä kotona ja äänet on todella häiritseviä, eikä öisin saa nukuttua, ylipäätänsä vapaapäivät ja kotonaoleminen on todella raivostuttavaa kun ei oo koskaan hiljaista. :(
Saanko tommosille mammoille mennä sanomaan että pitäisivät päätänsä pienemmällä? Onko heillä jotenkin suurempi oikeus mekastaa kun mekastavat lapsien kanssa? Veikkaan, et jos lähtisin samantahtiseen pitkäkestoiseen huuteluun ja kolisteluun paukkais nopeasti valitusta joka tuutista.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä huomauttaisin asiasta asiallisesti. Olen sen tehnytkin. Kun mun lapset oli pieniä, asuimme kerrostalossa. Yläkerran setä alkoi harrastaa haitarin soittoa. Joka jumalan ilta epävireinen soitto alkoi klo 18 ja jatkui, jatkui, jatkui monta tuntia.
Viikon sitä kuunneltiin. Lasten uneen pääsy oli vaikeaa. Lopulta mun oli pakko mennä sanomaan sille, että lasten pitäisi saada alkaa nukkua klo 20 viimeistään. Hän otti asian hyvin. Siitä eteenpäin soitto loppui klo 20.
Sehän siinä on että kyllä normaaleja elämän ääniä saa kuulua (myös sitä soittamista) mutta kohtuuden rajoissa, tuntuu että moni toimii niin että vain hiljaisuusaikana tarvitsee rajoittaa vähän äänenkäyttöä. Oon maannut kolme päivää kipeänä, ja olis hauska nukkua, mutta herään jatkuvasti naapurin ääniin. Aikaisemmatkin naapurit oli lapsiperhe, mutta sieltä ei kuulunut oikeasti juuri ikinä mitään. Nyt oikein eläintarhameininki.😄 Onneksi sain juuri asuntotarjouksen, toivoa on olemassa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, esim. markettiin pitää mennä pyörimään ja äänekkäästi lässyttämään ja esittämään "perheilyä".
Sama ilmiö päikyssä. Puolet aikuisista puhuu kailottamalla lapsille, vaikka he ovat ihan lähellä. En ymmärrä. Tuntuu kuin puhe olisikin tarkoitettu kaikkien kuultavaksi. Olisko ihan epidemia tai kansantauti?
Välillä rasittaa lapsia enemmän ne aikuiset jotka niille kailottavat ja huutavat, ihme eläintarhameininkiä kun ei voi sivistyneesti puhua ääntä korottamatta. Todella raskasta kuultavaa esim. kaupoissa, en ymmärrä miten työntekijät jaksavat näitä joka paikassa.
Heh, meillä käy aina lomilla lapsiperhe naapuriasunnossa vierailemassa mummolassa. Huokaisen helpotuksesta kun perheen aikuiset lähtevät ja lapset jäävät mummolaan. Vaikka lapsia on useampi, heidän leikeistään ei mitään mesomista kuulu. Mutta ne aikuiset, en jaksa sitä hirveää huutoa pihalla, kun leikkivät jotain lumileikkejä tai kesällä pelaavat jotain pelejä. Miksi pitää huutaa niin hirveästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heh, meillä käy aina lomilla lapsiperhe naapuriasunnossa vierailemassa mummolassa. Huokaisen helpotuksesta kun perheen aikuiset lähtevät ja lapset jäävät mummolaan. Vaikka lapsia on useampi, heidän leikeistään ei mitään mesomista kuulu. Mutta ne aikuiset, en jaksa sitä hirveää huutoa pihalla, kun leikkivät jotain lumileikkejä tai kesällä pelaavat jotain pelejä. Miksi pitää huutaa niin hirveästi.
Tämäpä.. En keksi tuolle kaakattamiselle mitään järkevää syytä. Kuuroja lapsia? Kävisivät edes ulkona huutamassa, en oo tässä asumisen aikana nähnyt kyseistä porukkaa ulkona, pihassa ois hyvä puistokin.. Tuntuu että koko sakki hyppii seinille koko päivän, ei ihme jos on aina vaan kotona.
Kyllä mä huomauttaisin asiasta asiallisesti. Olen sen tehnytkin. Kun mun lapset oli pieniä, asuimme kerrostalossa. Yläkerran setä alkoi harrastaa haitarin soittoa. Joka jumalan ilta epävireinen soitto alkoi klo 18 ja jatkui, jatkui, jatkui monta tuntia.
Viikon sitä kuunneltiin. Lasten uneen pääsy oli vaikeaa. Lopulta mun oli pakko mennä sanomaan sille, että lasten pitäisi saada alkaa nukkua klo 20 viimeistään. Hän otti asian hyvin. Siitä eteenpäin soitto loppui klo 20.