Vela pariskunnat, miten vietätte tämän vapaan viikonlopun?

Opiskellaan molemmat työn ohessa, joten opiskelujuttuja tehdään. Sitten tehdään lumitöitä, käydään kaupassa ja illemmalla leffaa. Ehkä päikkäritkin. Eilen mies kävi pelaamassa bilistä ja mä menen huomenna teatteriin. Lisäksi pyykinpesua, siivousta. 

 

Loppupeleissä aika samanlaista kuin lapsiperheenki elämä. Ainakin mitä omassa kaveripiirissä lapsiperheet tekee.

Vela viettää nuoresta aikuisesta asti mummo-/pappaikäisen elämää. Pariskunnan elämä on siis nuoresta asti vastaavaa kuin aikuisten lasten vanhempien.

Ihan normaaleja kotitöitä, telkkaria, kokkailua ja viiniä.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan seurattu Youtubesta sarjaa Escape to the country (ei ole näytetty Suomen telkkarissa), ja haaveillaan Britteihin muutosta.

Viikonloppuisin puuhastellaan omassa talossa tai pihalla, käydään kylässä tai pyydetään tuttuja käymään meillä. Ei tämä sen erikoisempaa.

Mikä on p a sk avam mainen tekosyysi olla tekemättä lasta tuohon kuvioon?

Pelaan Nintendo Switchillä Animal Crossing-peliä olohuoneessa. Vaimoni harrastaa seksiä makuuhuoneessamme somalirakastajansa kanssa. Suhtteemme on feministinen.

Itken.

Vierailija kirjoitti:

Opiskellaan molemmat työn ohessa, joten opiskelujuttuja tehdään. Sitten tehdään lumitöitä, käydään kaupassa ja illemmalla leffaa. Ehkä päikkäritkin. Eilen mies kävi pelaamassa bilistä ja mä menen huomenna teatteriin. Lisäksi pyykinpesua, siivousta. 

 

Loppupeleissä aika samanlaista kuin lapsiperheenki elämä. Ainakin mitä omassa kaveripiirissä lapsiperheet tekee.

Miksei lasta?

Remontoidaan ja tehdään lumitöitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vela viettää nuoresta aikuisesta asti mummo-/pappaikäisen elämää. Pariskunnan elämä on siis nuoresta asti vastaavaa kuin aikuisten lasten vanhempien.

Mitä vikaa siinä on? Itse ainakin nautin suuresti rauhallisesta arjesta, siitä että voin ottaa aikaa omille jutuilleni ja tehdä asioita puolison kanssa spontaanisti. Matkustelemme kahdestaan aika paljon, ei meillä olisi siihen varaa lapsiperheenä (eikä matkakohteet voisi olla samoja lapsien kanssa).

Moni huokaisee helpotuksesta kun on vihdoin saanut lapsensa turvallisesti maailmalle ja iloitsee avoimesti siitä, että vihdoin voi keskittyä itseensä ja omiin juttuihin. Miksi velat eivät saisi iloita ja nauttia samoista asioista? Koska välistä jää 20-vuotta ruuhkavuosia, kasavatusta ja huolta siitä, että entä jos lapsi ei löydäkään omaa paikkaansa maailmassa tai pärjää jatkuvasti kasvavien koulu- ja työelämän vaatimusten alla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vela viettää nuoresta aikuisesta asti mummo-/pappaikäisen elämää. Pariskunnan elämä on siis nuoresta asti vastaavaa kuin aikuisten lasten vanhempien.

Mitä vikaa siinä on? Itse ainakin nautin suuresti rauhallisesta arjesta, siitä että voin ottaa aikaa omille jutuilleni ja tehdä asioita puolison kanssa spontaanisti. Matkustelemme kahdestaan aika paljon, ei meillä olisi siihen varaa lapsiperheenä (eikä matkakohteet voisi olla samoja lapsien kanssa).

Moni huokaisee helpotuksesta kun on vihdoin saanut lapsensa turvallisesti maailmalle ja iloitsee avoimesti siitä, että vihdoin voi keskittyä itseensä ja omiin juttuihin. Miksi velat eivät saisi iloita ja nauttia samoista asioista? Koska välistä jää 20-vuotta ruuhkavuosia, kasavatusta ja huolta siitä, että entä jos lapsi ei löydäkään omaa paikkaansa maailmassa tai pärjää jatkuvasti kasvavien koulu- ja työelämän vaatimusten alla?

Vähän ehkä erikoinen argumentti tuo, että "sittenhän minulle ei jää niin paljon". Ei se elämä lopu lasten saamiseen. Se muuttuu, mutta jatkuu. Erikoinen on myös toi pelko jo etukäteen, että entä jos lapsi ei löydä paikkaansa, ja antaa sen estää lasten saannin tai toisaalta perustelee sillä itselleen, ettei halua lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vela viettää nuoresta aikuisesta asti mummo-/pappaikäisen elämää. Pariskunnan elämä on siis nuoresta asti vastaavaa kuin aikuisten lasten vanhempien.

Mitä vikaa siinä on? Itse ainakin nautin suuresti rauhallisesta arjesta, siitä että voin ottaa aikaa omille jutuilleni ja tehdä asioita puolison kanssa spontaanisti. Matkustelemme kahdestaan aika paljon, ei meillä olisi siihen varaa lapsiperheenä (eikä matkakohteet voisi olla samoja lapsien kanssa).

Moni huokaisee helpotuksesta kun on vihdoin saanut lapsensa turvallisesti maailmalle ja iloitsee avoimesti siitä, että vihdoin voi keskittyä itseensä ja omiin juttuihin. Miksi velat eivät saisi iloita ja nauttia samoista asioista? Koska välistä jää 20-vuotta ruuhkavuosia, kasavatusta ja huolta siitä, että entä jos lapsi ei löydäkään omaa paikkaansa maailmassa tai pärjää

No eiköhän se ole aika relevantti pelko. Joku myös synnyttää tähän maailmaan kaikenmaailman roistot, mutta eihän toki mun lapsi sellaista  

 

Lähdettiin keskieurooppaan hetken mielijohteesta. Täällä hetki ravintoloita ja kiertelyä ja sitten kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vela viettää nuoresta aikuisesta asti mummo-/pappaikäisen elämää. Pariskunnan elämä on siis nuoresta asti vastaavaa kuin aikuisten lasten vanhempien.

Mitä vikaa siinä on? Itse ainakin nautin suuresti rauhallisesta arjesta, siitä että voin ottaa aikaa omille jutuilleni ja tehdä asioita puolison kanssa spontaanisti. Matkustelemme kahdestaan aika paljon, ei meillä olisi siihen varaa lapsiperheenä (eikä matkakohteet voisi olla samoja lapsien kanssa).

Moni huokaisee helpotuksesta kun on vihdoin saanut lapsensa turvallisesti maailmalle ja iloitsee avoimesti siitä, että vihdoin voi keskittyä itseensä ja omiin juttuihin. Miksi velat eivät saisi iloita ja nauttia samoista asioista? Koska välistä jää 20-vuotta ruuhkavuosia, kasavatusta ja huolta siitä, että entä jos lapsi ei löydäkään omaa paikkaansa maailmassa tai pärjää

Mulla on lukuisia syitä olla lapseton, niistä olennaisimpana se, että yksinkertaisesti en koe kaipuuta lisääntymiseen. Joillain ihmisillä on siihen hyvin voimakas vietti, toisilla taas sitä ei ole. Onneksi ei ole pakko lisääntyä jos ei koe siihen lainkaan sisäistä tarvetta.

Mutta on ihan relevantti pelko myös se, että jos lapsesta ei tulekaan pärjäävää aikuista. Mun oma veljeni on syrjäytynyt narkomaani ja kyllä mä näen miten mun äitini kärsii siitä ja pelkää koko ajan soittoa että veli on kuollut yliannostukseen tai tapettu huumevelkojen takia. Ja huomaan kyllä miten mun äitiä sitten taas ilahduttaa kuulla mun kuulumisia, kun mulla menee hyvin, olen onnellinen ja elän normaalia keskiluokkaista elämää. Olisi varmasti vielä hirveämpää jos molemmat lapset olisi ulkona yhteiskunnasta. Äiti nytkin miettii ihan liikaa olisiko sen pitänyt tehdä jotain toisin ja että missä meni vikaan vaikka syy mun veljen tilanteeseen ei todellakaan löydy kotioloista. 

Juotiin viiniä sohvalla ja katotaan jotain sarjaa (ryypättiin). Aamulla krapulassa pekonia ja munia. Aamu alkoi klo 11. Nyt keskustellaan (riidellään) kumpi menee tekee lumityöt ja kumpi hoitaa koiran ja käy kaupassa. Aivan perus. Haluaisin muuttaa kerrostaloon, omakotitalo kahdelle on täysin turha.

Illalla taas syödään hienosti (ryypätään) ja katotaan sarjoja. Tai jos riidellään oikeesti ni sit ei katsota vaan ukko mököttää ja mää naureskelen sille. Huomenna menen salille ja näen kavereita ja ois kyllä sitä voinu tehdä jo tänäänkin. Kohtuullisen tylsää viettää viikonloput aina puolison seurassa.

Me käytiin eilen yhdessä keikalla, nyt mies vielä nukkuu ja mä selailen nettiä. Tänään herkutellaan ja ehkä katsellaan jotain leffaa. Voi olla että tässä viikonlopun aikana siivotaan yhdessä, jos huvittaa. Huomenna menen kaverin kanssa jumppaan, ja mies luultavasti treenaa kotona. Muita suunnitelmia huomiselle ei ole. Hengaillaan ja jutellaan keskenämme, katsellaan tv:tä, syödään, rentoudutaan jne.

Harrastamalla anaaliseksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vela viettää nuoresta aikuisesta asti mummo-/pappaikäisen elämää. Pariskunnan elämä on siis nuoresta asti vastaavaa kuin aikuisten lasten vanhempien.

Sillä erotuksella että elinvoimaa ja energiaa riittää ihan eri tavalla kuin 20 vuotta vanhemmalla.

Minä tein eilen töitä pitkään iltaan (olen taiteilija) ja mies katseli dokkareita. Nukkumaan mentiin myöhään. Tänään ei erityisiä suunnitelmia, olen itse aivan poikki työviikosta enkä jaksa mitään erityistä ja miehellä sairasloma juuri nyt, joten emme tee mitään kovin ihmeellistä. Varmaan siivotaan ja pestään sauna.

Tämä on erityisen tylsä viikonloppu. Yleensä ollaan menossa ja nautitaan kulttuurista.

eiks kukaan aio nussia sillai rehellisesti panemalla lähetyssaarnaaja-asennossa ??

Eilen töiden jälkeen käytiin uimassa ja pitsalla.

Tänään ollaan vaan oltu ja löhötty ja kohta mennään kauppaan. Ruokaa, sauna ja ajoissa nukkumaan.

Huomenna lähden reissuun ja mies jää kotiin.

Menee vähän ohi alkuperäisestä aiheesta, mutta siitä on jo moni muukin eksynyt. Meillä on jokaisella yhtäläinen oikeus hankkia lapsia tai olla hankkimatta. Ja ennen kuin joku huomauttaa, niin kyllä, joukkoon mahtuu myös niitä, jotka ovat tahtomattaan lapsettomia.

Muiden valintoja on aivan turhaa ja typerää arvostella, jokainen eläköön haluamallaan tavalla.

Meillä aika tuore suhde. Nähdään vasta illemmalla, käydään syömässä kivassa ravintolassa mutta veikkaan että valtaosa illasta ja yöstä menee sängyssä.