**JOULUNTÄHTIEN 06 loppuviikko 2 ja alkuviikko 3**

Toisella silmällä katselen Amazing Racea, toisella surffaan... ;)



Kantoliinoista vielä: mulla on Didymos, jota käytän ulkona & kaupungilla, siinä pysyy mielestäni sidonta pitkään tosi hyvänä. Kotona sisällä käytössä on trikoinen Pikku-ruu, joka on vähemmän kuuma. Mielestäni se on vähän valuvainen, siis sidonta löystyy, mutta voi olla käyttäjästä kiinni. Didyssä kannoin jo keskimmäistäkin ja se on kyllä liinoista paras. :)



Sitten ne vaatteet: Vauvalla tällä hetkellä (ja jatkossakin) vaatteet joko NameIt-merkkiä, Benettonia tai H&M:ltä. Lahjaksi saatu jotain muitakin merkkejä. Isommilla lapsilla Exit (NameItin " jatko" ), Benetton ja H&M. Pojalla jotain Cottonfieldiä aina, ainakin ruutukauluspaitoja jos ei muuta ja tytöllä Elleä, takkeja ja trikoita. Vauvan puen samaan tyyliin isompien kanssa ja isosiskon kanssa ainakin on helppo mätsätä värit (lähinnä vaaleanpunaista, valkoista ja ruskeaa käytössä tänä talvena). Olen aika tarkka lasten vaatteista, tosin ekaluokkalaisen kanssa täytyy vähän joustaa jo, viimeksi ostin hänen kovin toivomansa mustan hupparin, vaikka minusta musta ei ole kiva " pienelle" pojalle. Juhlapukeutumisesta meillä ei neuvotella, eikä kauheasti ole tarvinnutkaan, molemmat lapset on ihan fiksuja tapauksia. ;) Ristiäisiin isoveli laittaa valkoisen paidan, t.sin solmion, beigen slipoverin ja tsin. suorat housut, mustat kengät jalkaan. Isosiskolla tummanpunainen juhlamekko ja valkoinen neulebolero, mustat kengät. Vauvalle kasteen jälkeen on tummanpunainen juhlamekko (melkein samanlainen kuin siskolla) ja valkoinen pitsineuletakki.



Rotarokote meillä on mietinnän alla. Kiva kuulla mihin ratkaisuun muut päätyy. Meillä ei ole rotaa ollut koskaan, joten en osaa sitä erityisesti pelätä. Lisäksi uskon, että täysimetyksellä oleva vauva, jolla on vapaa pääsy rinnalle, ei niin kovin helposti kuivuisikaan. Eli ollaan kallistumassa rokottamattajättämiseen.



Kotityöt sujuu kohtuullisesti, vauva liinassa jos ei muuten. Pyykkimäärää yksi pieni vauva lisää yllättävän paljon... Onneksi on kuivausrumpu, ilman en selviäisi. Silityspinoa kertyy enemmän kuin ennen vauvan syntymää, mutta ei vielä ole tarvinnut kenenkään silittämättömissä vaatteissa kulkea.



Nyt iltapalaa itselle, ennen kuin vauva taas tulee maidolle.



t. frilla

Sain poitsulin yöunille ja nyt hyvää aikaa kirjoitella kuulumisia.



Olin itse huolissani tuosta pulloruokinnasta mutta onpa meitä muitakin.



Imetyksestä: Mulla itselläni on ei onnistu oikein enää tuo imettäminen. Poika on kova imemään joten rinnanpäät kipeinä rasvauksista huolimatta. Imuteho on hirmuinen ja välillä repii rintaa suuntaan jos toiseen. Pari kertaa päivässä pystyy hetken imettämään mutta sitten alkaa ikäänkuin hermoon asti sattumaan ja on pakko lopettaa.

Olen koittanut kärvistellä mutta kun ei rentona pysty olemaan siinä syötön aikana, ei sitä maitoakaan riittävästi tule. Poika nieleskelee hyvin kyllä mutta hetken päästä huutaa varmasti juuri maidon loppumisen takia.

Alkuun oli helpompi esim yöaikaan antaa pullosta korviketta kun väsyneenä imettää ja sekin vielä sattui niin pirusti, joten nykyään sitten nanilla mennään, mutta välillä kyllä annan rintaakin, onhan se vauvalle tärkeää että saa olla lähellä äitiä, rinnalla :)

Kerralla herra syö semmosen 100-120 ml noin 3h välein, välillä huutaa kyllä lisää. Painoa hänellä on noin 4kg,ehkä jo hieman yli, (en varma ole) onko tuo määrä sitten liikaa jopa, en tiedä mutta pitäähän lapsen saada masu täyteen, äiti ajattelee :)

Vauva nukkuu hyvin päiväunia, 2-3h kerrallaan ja yöllä herätään pari kertaa syömään. Joskus saattaa nukkua jopa 4-5 h heräämättä, mikä on loistavaa myös äidin kannalta, saan hyvin levättyä itsekin. Saan tehtyä kotihommia ja muuta aivan rauhassa, enkä ole oikeastaan lainkaan väsynyt päivisin. Aamupäivällä otetaan vauvan kanssa yhdessä päikkärit äidin sängyssä, hänen nukkuessa äidin kainalossa nukkui tänään jopa 5h, aikamoiset päikkärit, kerran heräsi siihen kun tutti putosi. Sitten jatkettiin, heh :)



Olen maininnut imetysasiasta terkkarillekin että se painaa kun ei voi imettää kokonaan, syyllinen olo kyllä, välillä pistää itkettämään mutta ruokaahan se korvikekin on, vaan ei vedä aidolle vertaa. Mutta tk sanoo ettei pidä tuntea syyllisyyttä, äidin rakkaus on tärkeintä. Niinhän se on.



Ristiäiset: Meillä ristiäiset ensi kuun lopussa ja olemme päässeet isän kanssa yhteisymmärrykseen nimestä. Kummit ovat valmiina ja suostuneet pyyntöön. Kaste pidetään kirkossa ja isin vanhassa puvussa kastetaan, sen jälkeen juomme kakkukahvit seurakunnan tilassa. Piti aluksi pitää vain ihan pienet mutta sekä mun että isän puolella on sisaruksii enemmänki joten porukkaa piisaa. Ehkä noin 30 vierasta kutsutaan.



Omaa napaa: Kuka olisi uskonut että tässä kävisi näin. Aluksi luulin että jään yksin vauvan kanssa kun isää ei oikein napannut mutta kaikki kääntyikin parhain päin, menee hyvin vauvan kanssa joka on maailman ihanin, eikä tiedä mitä mun ja isän välillä vielä tapahtuu, merkkejä on ilmassa kyllä ;) Katsotaan...



Liinailusta: Meiltäkin löytyy kantoliina ja rintareppu joita en vielä ole koittanut, mutta jossain vaiheessa kokeilen kyllä.



Taidan vetää sohvalle vielä oikoseksi ja katsoa telkkari kun ei noiden runsaiden päikkäreiden ansiosta vielä nukuta :)

Oikein hyvää yötä kaikille....



sonette ja poitsuliini 1kk 2 päivää

Poju on yrittäny äkistää kakkaa/pierua jo reilun tunnin ja uni ei sitten tuu millään ja äippäkin joutuu sitten valvomaan...



Paljoa ei jaksa nyt kirjotella mutta ajattelin ilmotella että " eilen" oli ristiäiset ja pojan nimeksi tuli Lassi Tapani =)



Jahas, nyt hermostutaan



ps. Meillä on käytössä pikku-ruu kantoliina ja minä ainakin tykkään siitä vaikkei monesti olla käytettykkään

Huomenta. Vaikka illalla oli taas itkuinen vauva, niin yö nukuttiin mukavasti, esin 4 tunnin pätkä ja sitten 3-tuntinen ja aamua kohden alkoikin taas ähistely :( Saa nähdä mihin suuntaan nuo ilmavaivat " kehittyvät" kun tänään haetaan sekä Cuplaton että Rela-tipat apteekista.



[b]ROTAROKOTE[/b] Ei varmaankaan hankita, vauva on täysimetetty ja esikoinen sairasti rotan imetysaikana todella lievänä. Hintaa rokotukselle tulee kuitenkin vähintään 140 ¿ (kaksi rokotuskertaa), ja muitakin mahatautiviruksia on...



[b]KOTITYÖT[/b] Aikaahan niihin saisi kulumaan vaikka kuinka... En kuitenkaan silitä juuri mitään ja imuroidaankin liian harvoin :P Eniten aikaa tuhraantuu seuraavaan aiheeseen eli hypätään



[b]RUOKAHUOLTOON[/b] Esikoinen on allergikko, pois ovat vielä kotimaiset viljat ja soija, joten allergiakokkailuun menee aikaa kun leivon hänelle leivät ja leivonnaiset.



Oh, nyt pitää mennä, jatkan myöhemmin!



Tinuri

Joulunlapsi kirjoitteli aiemmin omasta vetämättömästä olostaan. Itsekin huomaan, että välillä on sellainen merkillinen, vähän tyhjä ja valju olo. Toki sellaisia mahtuu ihmiselämään muutenkin, mutta jotenkin sitä odottaisi, että vauva-aikana kaikki olisi vain ihanaa ja auvoisaa. Järki sanoo, ettei niin voi olla. Mutta ihan selkeästi olen huomannut, että mieliala menee välillä sellaista vuoristorataa. Ei ehkä kaikkein kauheinta vuoristorataa, mutta kuitenkin! Onko muilla tällaisia fiiliksiä vai haluatteko edes puhua moisista asioista?



Rotavirusrokotusta ei taideta hankkia meille. Muuten kyllä hankitaan kaikki rokotusohjelman rokotukset ja luultavasti aikanaan vesirokkorokotus.



Kotitöistä oli juttua. En osaa sanoa, kuinka paljon menee aikaa niihin. Kai niihin vähintään tunti, pari menee päivässä. Ihan joka päivä en laita ruokaa, mutta kun laitan, se on ihan tavallista ruokaa.



Masuvaivoista ja öistä. Tsemppiä vain kaikille teille (meille), jotka joutuvat painimaan vauvan masuvaivojen takia. Samaten kuin niille, joiden yöt ovat kovin rikkonaiset. Itselläni on yöunta takana ehkä yhteensä 8 tuntia, mutta se tuli kai neljässä eri pätkässä. Lyhin unipätkä taisi olla tunnin, pisin kolme tuntia. Olkaa siis onnellisia te, jotka saatte nukkua 4-5 tuntia, jopa enemmän putkeen! :-)



Jaaha, meillä herättiin taas. Tänään ja eilen ovat päiväunet olleet kovin pätkittäisiä.



Iituli + vauva päivää vaille 4 vk

viimeinkin.



Hei!



En ole ehtinyt (?) aiemmin kirjoitella tälle puolelle, mutta yritetään aloittaa tästä.



Poika, eli Veikkoko ilman kysymysmerkkiä syntyi sitten 25.12.06, 4210 ja 52. Neuvolan terkka kävi juuri toisen kotikäynnin, ja komen viikon ikäisenä painoa on 4700. Heh. Jättiläinen kasvamassa. Pituudesta ei tietoa.



Liinailusta: Olen saanut kaveriltani lainaan trikooliinan ja vauva-lehden kylkiäisenä kudotun liinan. Muutaman kerran olen kanniskellut trikooliinassa sammakkoasennossa (mikä lienee sidonnan nimi), kun muuta en ole vielä opetellut. Kudottu oli lyhyenlainen, täytyisi opetella toisenlainen sidonta sitä varten. Ja mitenkäs olette saaneet nuo " pienemmät" vaavinne kehtosidontaan, kun pää on äidin kainalossa ja jalat toisessa kainalossa vaavin pituuden takia. Vai olnko minulla ollut jotain perustavaa laatua väärin...?



Imetys sujuu, vaikka sitä kovasti olen epäillytkin. Sinulle joka kysyit siitä, että vauva tarttuu tissiin ja päästää hetikohta irti... Meillä sama juttu, ja vielä kun tuputan sitä tissiä, niin hermostushan siinä vauvalle tulee. No päätelmä on, että maha on jo täysi, haluaisi vain lupsutella, muttakun sitä maitoa vain tulee. jos vaihdan tutin suuhun rauha laskeutuu heti, ja pojalla on älytön imu päällä sen tutin kanssa. näin meillä.



jatketaan myöhemmin, syömähommat kutsuu...



t. Veikkoko ja äiti

Tulihan se lumi vihdoinkin tänne pohjanmaalle!! Toivottavasti nyt pysyis eikä heti sulais pois. Pakkasetkin sais kuitenkin pysyä alle sen -10C.



Onpas täällä ehtinyt tulla viikonlopun aikana paljon keskustelua eri aiheista. Meillä oli eilen ristiäiset, joten en ole koneelle ehtinyt, ollut muuta tekemistä.. =) Tytön nimeksi tuli Minnie (lausutaan minni) Martta Yasmin. Ristiäiset meni hyvin, Minnie nukkui koko nimenanto hetken ja oli tyytyväinen. Kummitädin syli oli varmaan hyvä. =) Nyt galluppeihin jos muistan puoliakaan... =)



VAATTEET: meillä käytössä joku yksittäinen vaate kokoa 56 ja loput 60-62. Neiti oli viime neuvolakäynnillä 56cm pitkä joten ne vaatteet alkaa olla pieniä, hihat lyhyitä. Vaatemerkeistä meillä käytössä enimmäkseen H&M, lindex, kappahl, tutta. Lahjaksi tullut jotain muita merkkejä. Kaikki käy kunhan ne on hienot ja istuu hyvin. En ole merkin suhteen niin tarkka, mutta hienot/modernit vaatteet tytöllä pitää olla. =)



ROTAROKOTE: En ole ajatellut ottaa, lähinnä varmaan hinnan takia. Eikä meidän th sitä oikein kaupitellutkaan.



KOTITYÖT: Niitä tuntuu riittävän. *syvä huokaus* Me asutaan rivitalokaksiossa, joten tilaa ei mitenkään ruhtinaallisesti ole. Eli näyttää sotkuiselta, vaikkei ole kun asunto on täynnä huonekaluja.. Kesällä saadaan varmaan muuttaa omakotitaloon. Ostetaan miehen vanhempien, kunhan ne pääsee muttaan rakenteilla olevaan paritaloon. Remppasuunnitelmia kovasti tehdään jo!! =) Mutta yleensä kun tyttö nukkuu sen 3h ulkona niin mä touhaan jotain kotihommia.. Ruokaa, pyykit, imurointi joka päivä (koira kun löytyy talosta). Ihan niin paljo ei varmaan tarvis tehä kun mitä mä teen päivittäin, mutta mä viihdyn paremmin siistissä kodissa.



KOKKAILU: mies syö päivällä töissä, tytär syö tissiä joten itselleni kokkailen vaan jotain helppoa ruokaa päivisin. Viikonloppuna tehdään sit yleensä jotain " hienompaa" ruokaa.



Niin, joulunlapsiko se oli joka kirjoitti siitä että lapsi päästää tissistä syödessään ja nappaa taas uudelleen kiinni. Meillä sama juttu. Mutta meillä se johtuu varmaan siitä kun maitoa tulee niin vauhdilla aluksi. Kun tyttö päästää irti, tissistä suihkuaa maitoa hänen naamalleen ja sotkee joka paikan. Mä saan olla rätin kanssa valmiudessa, ettei ihan joka paikkaan lennä. Meillä tyttö ei kuitenkaan ala huutaan vaan hän tyytyväisenä katselee äitiä joka yrittää rätillä estää maidon tuloa. =)

Huvittavaa!



Viime yö meni taas huutamiseksi, vaikka meillä käytössä rela- ja disflatyl tipat. Kyllä tyttö piereskelee, mutta ei vissiin sit tarpeeksi. Onneksi tämä huutosessio ei ainakaan vielä ole päivittäistä. No, eikö se helpota 3kk jälkeen. Tyttö on huomenna 6vkoa, joten lähenee, lähenee.. Sillä jaksaa eteenpäin!



Nyt pyykit kuivumaan... =)



rusina & Minnie

Minulla on käytössä Pikku-Ruun kantoliina, paksuhkoa kangasta ja reilun 5 metriä pitkä. Olen kyllä tykännyt liinasta kovasti, se antaa vapauden tehdä " omia hommia" ja vauva kulkee matkassa koko ajan.



KOTITYÖT : asumme omakotitalossa ja hommaa riittää... olen " kontrollifriikki" ja imuroin joka päivä ja järjestelen joka huoneen ojennukseen aamusella, pyyhin peilit ja pinnat, siivoan vessan, pyykit kaappiin jne jne jne....



RUOKA : keitän viikolla keittoja ja leivon muutaman kerran viikossa leipää itse (muuten ostan leiponon myymälästä leivän) viikonloppuna syödään sitten paremmin. Ostan paljon hedelmiä ja vihanneksia joita pakkosyötän lapsille ja miehelle (syövät kyllä kun kuorii valmiiksi ja laittaa jokaiselle oman lautasen nokan eteen). Keitän peruskeittoja ja käytän paljon mausteita ja vihanneksia, mummoni sanoo aina että keitän niin tulisia ruokia että " vainu palaa syödessä" eli tarkoittaa sitä että ei haista eikä maista enää mitään sen jälkeen, mutta ollaanpa oltu terveitä monta vuotta, lapsilla ei ole ollut moneen vuoteen edes nuhakuumeita.



Mitä muuta vielä kyselitte.... pitäisi aina ottaa lapulle ylös jotta muistaisi kaikki mihin aikoo vastailla....



Meillä on suunnitteilla katon korotusremontti. Olen vaatinut uuden talon ostamista/rakentamista jota mies on vastustanut viimeiseen saakka. Nyt hän sitten kiinnostui yhdestä myytävänä olevasta talosta jossa olisi kivasti neiliöitä (250 m2) ja 100 m2 kokoinen autotalli, mies on jenkkiautoharrastaja jolle iso tallo on unelma.



Nyt pikku-ukko hermostuu......



MrsCruiser

Yöllä kirjottelin ku pojulla väänsi masua ja keksi vaivaan hassun ratkaisun -laitoin pojun turvakaukaloon =) Tykkää olla siellä ja asento on sen verran mukava että ilmat lähti heti liikkeelle ja rupsutteli kymmenisen minuuttia ja nukahti. Nytkin nukkuu tuossa kaukalossa kun masua väänsi taas ja äipän syli ei kelvannu ja tyytyväiseltä näyttää. Itseä vähän kummastuttaa mutta ei kait tuosta haittaakaan oo...



Tänään Lassi pääsi ensimmäistä kertaa parvekkeelle nukkumaan. Nukkuikin kahden tunnin päikkärit ja nukkui niin sikeästi ettei kuulunut ääntäkään. Ruokakin maistui hyvin " ulkoilun" jälkeen kun söi 40 minuuttia =) Hyvä että suostuu nukkumaan vaunuissakin kun oon suunnitellu että alan laittamaan päikkäreille ulos että poju sais raikasta ilmaakin ja oon kuullu että tuo ulkoilu parantaa yöunienkin laatua. Vaunuttelemaan ei oikein kahdestaan päästä kun asutaan toisessa kerroksessa eikä talossa oo hissiä, joten aika hankalaa ois... Onneksi tuossa lähellä asuu yks kaveri ( Lassin kummi) joka lähtee kyllä kaveriksi jos ei oo koulussa.



Galluppeja oli hirveesti enkä nyt tietenkään muista mistä ne oli =0 Liinailusta kommentoinkin jo sen verran että meillä on tuo Pikku-Ruu liina joka on tuntunu ihan hyvältä varsinkin sisäkäytössä kun on suht ohut ja joustava. Mun tädillä on aika paljon kokemusta noista kantoliinoista ja sanoi että ensikäyttäjälle passaa parhaiten tuommonen joustava.

Rotavirus-rokotetta en usko että annetaan, mutta pitää jutella vielä neuvolassa ensi käynnillä hinnasta ym.



Kävin lunttaamassa että mistäs täällä keskusteltiinkaan =)

Kotitöitä teen aika paljon. Pyykkiä pesen parikin konetta päivässä ja sen takia oon melkein koko ajan laittamassa pyykkejä kuivumaan tai kaappiin tai silittämässä. Imurointiakin tulee harrastettua aika tiuhaan tahtiin kun meillä on kaksi kissaa joista lähtee aika lailla karvaa ja mä oon aika " siisti" ihminen joten en kestä nähdä yhtäkään karva- tai pölypalloa lattialla =) Vähän on täytyny kyllä lieventää siivousintoa nyt kun poju vie aikaa, mutta jos tuo kantoliina helpottais vähän tilannetta.

Ruokaa en oo vielä laittanu kovin paljoa kun meinaa olla vielä rytmit sekaisin ja mä syön milloin sattuu =) Mies syö töissä ja osaa kyllä tehdä itselleen syötävää jos on nälkäinen. Sillon kun innostun kokkaamaan niin syödään usein makaronilaatikkoa, lasagnea ja muita pataruokia. Ne on helppoja ruokia ja niitä on hyvä tehdä sen verran reippaasti että voidaan syödä samaa vielä seuraavanakin päivänä.



Babybluesista voi minullakin ehkä puhua kun välillä on tosiaan aika vetämätön olo ja tuntuu siltä että ei jaksa ajatellakaan edes syömistä. Eilen illalla oli aika väsynyt ja itkuinen olo kun koko päivä meni ristiäisten merkeissä ja olin nukkunu edellisenä yönä vain neljä tuntia ja Lassi ei meinannut alkaa nukkumaan millään. Mies helpotti tilannetta jonkun verran kun sain puolen tunnin hieronnan niskakipujen helpottamiseksi =) Tänäaamuna olikin sitten jo paljon parempi mieli kun sain nukuttua 9 tunnin yöunet eikä Lassi käynyt hereillä kuin syömään 3 kertaa noin 15 minuutiksi. Nukahti heti kun masu oli täynnä =)



No nyt tulee niin paljon tekstiä että eihän tätä jaksa lukeakkaan =)

Painun syömispuuhiin ennen kuin poju herää.

Jäi viimeksi kesken kun vauva heräsi. Tottakai :)

Siis ruokahuoltoon menee eniten aikaa, kun eineksiä ei tässä huushollissa allergikon takia juurikaan käytetä ja leivon hänelle niin leivät kuin makeatkin itse. Ja kun itse olen " ruokarajoitteinen" eli en syö punaista lihaa, niin pääosin ruoka on kasvis-kala-kana -linjaa, ihan perusruokaa allergian rajoittaessa eksoottisimmat kokeilut ;P. Usein teen ison annoksen keittoa (broilerijauhelihakeitto on suosikki :9), jotain laatikkoa tai kastiketta ja loput pakastetaan sopivina annoksina. Pahus vain kun pakastin on aika pieni :D

[b]Iituli[/b], toit keskusteluun tärkeän aiheen, mielialan vaihtelut ja " baby bluesin" ! Mielestäni äitiydessä on edelleenkin turhia " tabuja" , joista on hirveän hankalaa ryhtyä keskustelemaan vaikkapa perhekahvilassa. Onneksi monet löytävät kanavan ajatuksilleen vaikka netistä tai jos oikein hyvä tuuri käy, voi ajatuksistaan puhua ihan oikeassa elämässä eikä tule heti tyrmätyksi :) Se ajatus, ettei äitiys ole aina auvoa,

eikä sen tarvitsekaan olla

, herättää edelleen ihan yllättävän paljon vastustusta, näkeehän sen tämän palstan keskusteluissakin (tai siinä tavassa, millä kirjailija Anna-Leena Härköstä vastaan on " hyökätty" hänen uskaltaessaan kyseenalaistaa asioita, omaa äitiyttään).

Minä voin ihan rehellisesti sanoa, että esikoisen vauva-aikana olin välillä ihan rikki. Pitkään kestävä unettomuus ja itkuinen vauva saivat epätoivon ja välillä vihankin pintaan. En voi sanoa nauttineeni äitiydestä JOKA HETKI. Onneksi sentään edes hetken joka päivä :) Nyt ajoittain tulee pintaan pelon tunteita vauvan itkiessä mahavaivojaan, muistuu niin elävästi mieleen se hirvittävä [b]riittämättömyyden tunne[/b]. Nyt kun osansa huomiosta vaatii vielä vilkas leikki-ikäinenkin, on tuo riittämättömyyden tunne toisinaan kaksinkertainen...

Välillä väsyttää eikä oikein mikään huvita. Seuraavassa hetkessä kuitenkin huomaa jo iloitsevansa, kuten tänään, kun vauva herättyään HYMYILI! Suurimmat hymyt on nyt parin päivän aikana saanut isosisko :) Samoin mielialaa kohottaa vähän paremmin nukuttu yö, 4 tunnin unipätkän jälkeen maailma suorastaan laulaa :D On tämä helevetillinen työ, tämä äitiys, mutta ah niin palkitsevaakin onneksi :DDD

Äitinä joutuu väistämättä kohtaamaan oman epätäydellisyytensä. Toiset pakenevat tuota tunnetta " äitiyden suorittamiseen" , toiset masentuvat. Jotkut sitten vain kärvistelevät tuskiaan peitellen ja muutamat harvat onnekkaat ovat niin sinuja itsensä kanssa, että ymmärtävät ristiriitaisten tunteiden kuuluvan pakettiin. Kenties? Tällä kertaa minulla on helpompaa; olenhan jo kerran kipuillut ja ehkä kasvanutkin. En enää vaadi itseltäni täydellisyyttä, riittää, kun teen parhaani. Ja kuten Jari Sinkkonen ja muut lapsipsykologit/lastenpsykiatrit niin lohduttavasti sanovat; kyllin hyvä on riittävä.

No nyt vauva on hereillä, vieressä sitterissä jalalla keinutettavana ja esikoiselle paistuu uunissa pellillinen mustikkamuffineita. Kohta lähdetään perhekahvilaan. Enkä välitä siitä, vaikka joskus meinaa hermo mennä kahden pienen kanssa pukiesa ja lumessa tarpoessa, vaan muistutan itseäni siitä, että olen onnekas saatuani nämä ihanat lapset! Ja että vauva-aika on todellakin ohikiitävän lyhyt...

Tinuri

Voin allekirjoittaa [b]joka ikisen sanan[/b], jotka kirjoitit. Juttelit todella viisaasti ja kypsästi asioista. Olet selvästikin joutunut miettimään näita juttuja.



Äitiydessä on minunkin mielestäni ihan liian paljon [b]tabuja[/b], joita voisi ravistaa vähän enemmän. Liikaakaan ei pidä valittaa, mutta kyllä on parempi joissakin asioissa nostaa kissa pöydälle! Onneksi itselläni on mahdollisuus jutella ihan kaikista asioista parin hyvän ystäväni kanssa. Silloin voi käyttää rankkaakin huumoria selviytymiskeinona ilman väärin ymmärtämisen vaaraa.



En todellakaan usko, että äitiys olisi auvoa ja onnea jokaiselle naiselle jokainen hetki. Tietenkin (?) siihen liittyy suuria, euforiaa lähenteleviä tunteita ihanasta vauvasta. Pakostakin taas välillä tulee esim. juuri noita [b]riittämättämyyden tunteita[/b. ]Itsekin tunsin viime yönä niitä, koin olevan melkeinpä [b]huono äiti[/b], kun mies tuli hetkeksi yöllä hoitamaan kipuilevaa ja huutavaa vauvaa. Järki sanoo toista, mutta onhan tässä niin suuret tunteet ja asiat pelissä. Senkin allekirjoitan, että onneksi ja toivottavasti suurin osa [b]äidiksi kasvamisesta[/b] on ehkä tehty jo esikoisen myötä. Toki joillekin se käy helposti, joillakin voi olla vähän kivisempi tie kuljettavana. Esikoisen myötä tulee myös ymmärrys, että vauva-aika on kovin lyhyt aika. MUTTA se ei auta juuri yön pimeinä hetkinä, kun vauva kipuilee. Silloin saa painia monenmoisten tunteiden kanssa. Tietenkin pääasia on se, että vauvan vaivat säälittävät ja ne ottaisi niin paljon mieluummin itselleen kuin antaisi toisen kärsiä. On todella kurjaa, kun ei voi auttaa pientä!



Meillä esim. viime yönä sain itse unta vasta klo 4. Silloin vauvalla vaivat helpottivat 3,5 tunnin huutosession jälkeen. Tai sitten hänellä yksinkertaisesti loppuivat voimat karjua, raukalla.



Mutta se yö on takana. Toivottavasti ensi yö on helpompi eikä viime öinen toistu ihan heti. Sen myönnän, että odotan välillä kovastikin

[b]aikaa, jolloin vauva on isompi ja masuvaivat toivottavasti historiaa[/b]. Esikoisen kohdalla meillä oli vielä vatsavaivojen lisäksi muita, suurempia murheita. En kyllä käsitä, miten silloin jaksoimme. Mutta siitä on selvitty hengissä, eiköhän tästäkin.



Oikein hyviä vointeja kaikille jouluntähdille ja ennen kaikkea " vaivattomia" päiviä kaikille vauvoille!



Iituli + tyttö 4 vk



PS. Yritän olla seuraavalla kerralla vähän positiivisempi. Tuon kauhuyön jäljiltä ovat tunteet pinnassa eikä maailma näytä kauhean ruusuiselta.

Voi tätä kurjaa keliä!! Taas tuulee niin mahdottomasti, ettei ulos halua lähteä, liukastakin on kun on tullut vettä ja lumet jonkin verran sulanu. =(



Tyttö voi kuitenkin hyvin. Eilen oli taas rauhallinen ilta/yö. Tuntuu, että nämä huutamistunnit tulee joka toinen ilta. Kai tyttö ajattelee ettei noi vanhemmat jaksa jos hän huutaa joka ilta. Päikkäreiden jälkeen oltiin niin iloisella päällä, hymyä sateli oikein roppakaupalla. Sillä jaksaa niin hyvin eteenpäin vaikka illalla sit taas huudettais. =)



G: Kauanko teidän vauvat on hereillä kerrallaan ja mitä te niitten kanssa teette silloin?



Meidän neiti valvoo n. 1-1½ kerralla päivällä. Illalla hän sit valvoo kauemmin 22 aikoihin, kun ite haluais mennä nukkumaan. =) Tietysti!

Meillä tietysti syödään, vaihdetaan vaippa ja seurustellaan kun hän on valveilla. Sitterissä hän ei viihdy kauaa, joten kun tyttö on hereillä, äiti ei tee juurikaan mitään. Liinaa en omista, enkä usko että sellaiselle olis edes käyttöä.



Voi kun kuuluu pauketta vaipassa kun hän tossa pinniksessä nukkuu. Hyvä että ilmat tulee pihalle. Kai noista tipoista sit on apua..



Mukavaa päivänjatkoa! Olisko huomenna uuden pinon paikka, kun tämä on venyny mukavan pitkäksi?!



rusina & piereskelevä tyttö =)

Jospa pikaisesti laitan kuulumisia minäkin. Tuntuu, että päivät luisuu käsistä, koneelle en ole ehtinyt juuri ollenkaan, aikamoinen muutos odotusajasta! Silloin koneella vierähti tunti jos toinenkin...



Vauvailu on alkanut sujumaan, vaikka kotiin päästessä tuntui ettei mikään luista. Aarre on mukava heppu, nyt on " rytmikin" saatu käännettyä siten, että päivisin ollaan enemmän hereillä ja yöllä nukutaan. Tissi maistuu, eilen neuvolassa punnittiin ja kaveri oli saavuttanut syntymäpainonsa. Eli huoleni maidon riittävyydestä oli turhaa. Tosin poika on ollut ihan tyytyväinen, joten ilmeisesti ruokaa on ollut riittävästi.

Oma makeanhimoni saa jo koomisia piirteitä. Piilottelen meidän diabeetikolta suklaita ja jos ei makeaa tule, tuntuu hermo menevän ihan jumiin! Kummallinen juttu, makeanhimo oli myös viimeksi imettäessä. Onneksi vauvan maha ei tunnu suklaan syönnistä olevan moksiskaan.

Miten te muut olette kuntoutuneet synnytyksestä? En ole kaikki pinoja ehtinyt lukemaan ja en tiedä onko tästä ollut jo puhetta.

Itsellä alapää on jo hyvässä kunnossa, tosin vatsa on niin kovalla, että vessassa käyminen pelottaa. Eilen kokeilin luumua, mutta se aiheutti armottomat ilmavaivat, vatsan pehmenemistä ei ole ollut havaittavissa. Pitänee hakea apteekista jotain troppia, ettei mene akka umpeen ihan kokonaan.

Aarre oli tänään pihalla jo 1,5h ja hyvin nukutti. Itkuhälytin on ehkä maailman paras keksintö! Huomenna ajattelin yrittää pientä kävelylenkkiä, olo ollut jotenkin hutera ja en ole uskaltanut kovin kauaksi pihapiiristä lähteä.

Aarre sai neuvolasta eilen silmätipat rähmivään silmään, onpa mielenkiintoista pudottaa tippoja noin pieniin silmiin!!! Tänään ei sentään huudettu niitä laittaessa enään ollenkaan. Vitol-tippaa sen sijaan maiskuteltiin hartaasti.

Mieliala on pysynyt hyvänä, olen saanut nukuttua sen verran ettei pahemmin väsytä. Mutta heti, kun uni jää lyhyemmäksi, tuntuu maailma kaatuvan päälle. Meillä ei mies ainakaan tässä välissä isyyslomaa pidä, mutta on onneksi ollut iltaisin apuna ja viikonloppuna minä sain nukkua kunnon päiväunet, joiden jälkeen tuntui olo ihan uudelta!



Nyt täytyy päästää tytsy habboilemaan, kai tähän koneelle pitää jonkinlainen vuorolappusysteemi kohta kehittää...?



Kirsikka ja herra kakkapierunen

täällä taas istutaan vauva sylissä ja kuuluu, gulp gulp, gulp... tuntuu että voisi syödä ja juoda itse koko ajan ja silti on nälkä...



Mullakin katos pari päivää sitten tekstit bittiavaruuteen, harmitti, yritän kirjoitella uudelleen...



GALLUPIT



KOTITYÖT: en juuri ole tehnyt muuta kuin pyykinpesua... kun muutetaan aloitan " uuden elämän" ja koitan pitää paikat siistinä, nyt ei ole motivaatiota järjestellä kun pian tavarat menee muuttolaatikoihin. Eletään siis vähän kaaoksessa. Huoh.



VAATEMERKIT: lempiaihe nykyään, eli lastenvaatteet ;-) lempimerkkejä on paljon, lähinnä ostan alesta tai ystävämyynneistä, erityisesti Burberry, Sucre d´Orge, Petit Bateau, Donaldson, Elle jne. Ollaan saatu paljon vaatteita, löytyy vaikka mitä merkkejä. Paljon olen ostanut mm. HenkkaMaukasta, jonka bodyt on kyllä loistavia hihnta-laatusuhteeltaan. Meidän neiti pulauttelee jonkun verran joten vaatteita saa vaihdella ja niitä on siis hyvä olla melko runsaasti.



Mitähän muuta oli, mm.



BABYBLUES: musta hienoa että täällä puhutana siitäkin. Mulla ollut muutamina päivinä todella väsynyt olo ja tietyt asiat harmittaa. Nyt ajattelin että ehkä se harmitus onkin siis sitä babybluesia.



Nyt pitäisi mennä taas nnukkumaan kun vauva nukkuu...



ps. tein tänään vauvahierontaa ja voi kun se oli mukavaa vauvan mielestä :-D



Voimahalaukset kaikille, t. Heini ja Vauve 6 vkoa