Lue keskustelun säännöt.
Miksi minua on niin vaikea lähestyä??! Kertokaa!
12.01.2007 |
Mikä tekee ihmisestä vaikeasti lähestyttävän? Katson sitten mikä tärppää kohdallani vai tärppääkö mikään :S
Kommentit (28)
eli myös sinun suunnaltasi pitää lähestyä ainakin eleillä ja ilmeillä, hymyllä ym...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuunteletko oikeasti? Oletko kiinnostunut ihmisistä, ja kysyt heidän kuulumisiaan?
En kulje suupielet alaspäin. Olen iloinen luonteeltani ja hymyilen paljon. En ole ilkeä vaan hyväsydäminen ihminen. Siksi onkin niin vaikea käsittää että miksi en tahdo saada ystäviä? Kukaan ei huoli apuani missään eikä ole kiinnostunut minusta mitenkään. Elämäni on vain lasten- ja kodinhoitoa. Tietyllä tavalla vain edustamista mutta henkisesti hyvin tyhjää :(
ap
Jos sinulla ei ole sosiaalisia taitoja etkä osaa jutella? Hymyilevä pikku söpöliini saa usein sellaisen leiman, ettei sille mitään kannata jutella kun ei sillä ole mitään sanottavaa.
Arveluja?
Koska jos pääsee jutteluetäisyydelle, silloinhan täytyy olla jo jollakin tapaa ensin lähestynyt, vai mitä.
Jos olet niin poikkeuksellisen kaunis, että tavalliset tallaajat ovat kateellisia... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja valitettavaa, mutta totta on, että kauniita ihmisiä ei ole yhtä helppo lähestyä. Ainakin naiset ovat niin kateellisia. Johan sen täältä näkee. ;)
Vierailija:
En kulje suupielet alaspäin. Olen iloinen luonteeltani ja hymyilen paljon. En ole ilkeä vaan hyväsydäminen ihminen. Siksi onkin niin vaikea käsittää että miksi en tahdo saada ystäviä? Kukaan ei huoli apuani missään eikä ole kiinnostunut minusta mitenkään. Elämäni on vain lasten- ja kodinhoitoa. Tietyllä tavalla vain edustamista mutta henkisesti hyvin tyhjää :(
ap
Minulla on pari ujoa ystävää joita usein ihmiset luulevat ylimielisiksi kun menevät jotenkin lukkoon kun pitäisi puhua. Mukavia ihmisiä kumpikin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en hirveän puhelias ihminen ole, mutta en nyt silti tuppisuukaan. Jotain siltä väliltä. Kuuntelen aina ihmisiä aidosti, osaan eläytyä toisten tunteisiin ja tilanteisiin. Yritän olla hyvä ystävä, mutta nyt on alkanut tuntua etten enää jaksa. On erittäin turhauttavaa olla yksin pitämässä toisiin yhteyttä jos kukaan ei välitä juuri koskaan ottaa yhteyttä minuun.
Tämä asia ahdistaa minua.
ap
jos " lähestyttävä" on ystävällinen, avoin ja kohtelias.
Käytännössä se tarkoittaa _aitoa_ kiinnostusta lähimmäisiin. Se taas ilmenee positiivisena kehonkielenä ja kunnon katsekontakteina.
Katso kaveria silmiin. Ja hymyile. Siihen kaatuu kuka tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koen itse olevani samoilla linjoilla aina silloin tällöin..
Eli en ole ruma, olen sopusuhtainen, urheilullinen (ehkä joistakin vähän friikki, koska takana on suht paljon treenaamista aiemmassa,aikaa ennen lapsia -elämässä..) Juttelen avoimesti ihmisille ja kaikin puolin tuntuu että ihan kivaa jutella ja muutenkin, mutta kunnes tajusin oikeasti yhden asian jokin aika sitten..
Ihmisillä ei ole aikaa uusiin ystävyyssuhteisiin. Siis jos ihan oikeasti mietin, ei minullakaan oikeastaan, ainoastaan jos tapaisin hiekkalaatikolla joka päivä tuossa meidän pihalla.. Koska lapsemme (2v ja 8kk ikäiset) vievät päivistä mehut ja kun haluan johonkin lähteä haluan mennä ihan yksin tai sitten hyvin hyvin harvoin bilettämään todella hyvien ystävien kanssa..
Ei sen tarvitse johtua muusta.. Yritä keksiä päivillesi oma tarkoitus -siis sinulla on lapsia näin ymmärsin..? Eli lapsien kanssa vaan kerhoihin yms.. siellähän niitä muitakin tapaa
Mitä merkitystä sillä on asunko pienellä vai isolla paikkakunnalla kun totuus on se että saan elää elämäni " yksin" , ilman aitoja ystäviä, puhumattakaan mistään sydänystävästä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinä alitajuisesti valitset henkilöt joihin haluaisit tutustua..
Vierailija:
Mitä merkitystä sillä on asunko pienellä vai isolla paikkakunnalla kun totuus on se että saan elää elämäni " yksin" , ilman aitoja ystäviä, puhumattakaan mistään sydänystävästä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Jos sinä alitajuisesti valitset henkilöt joihin haluaisit tutustua..
mutta ystävyys onkin sitten eri juttu... eli kun joku kaverini tulee meille kylään niin jokainen heistä on jotenkin vaivaantunut meillä, ja tunnen itsekin oloni kiusaantuneeksi. Ja jokaisen saan itse ruinata kylään, kukaan ei tule pyytämättä! Olen oikeasti niin loppu tähän. Mitä teen? Heittäydyn välinpitämättömäksi enkä välitä enää kenestäkään vai? En pysty sellaiseen. Mutta oikeasti kyllä kulutan itseni loppuun näin.
ap
Sellaisen epätoivon aistii kyllä, ja vaivaantuneeksihan siitä tulee. Aito kiinnostus, yhteiset intressit ja lämpö ovat asioita erikseen.
Aikuisiällä on vaikeaa solmia läheisiä ystävyyssuhteita. Ei mahdotonta, mutta vaikeaa.
Olet liian kaunis naisille ystäväksi.
Miten on miesten kanssa? Onko heidän kanssaan helpompi olla kuin naisten?
Nimim. " kateus vie kalatkin jne"
puolikkaita lauseita, aiheenvaihtoja kesken virkkeen..? Sellaiseen ihmiseen on tosi vaikea tutustua, kun on vaikea saada selville, mitä hän oikeasti ajattelee.