Lue keskustelun säännöt.
Uusi työ ei vastannut odotuksia - irtisanoutuminen koeajalla
10.02.2024 |
Olen aloittanut uudessa työssä muutama kuukausi sitten. Kyseessä on asiantuntijatyö. Alusta lähtien olin hyvin paneutunut siihen että opin tekemään työni hyvin ja oikeastaan minulla ei ollut aikaa hirveästi miettiä miltä työ ja työpaikka tuntuvat. Nyt olen työssä tosiaan jo jonkin aikaa tullut ja vielä ei ole ollut päivää jolloin olisin ei-ahdistunut. Ahdistus ei rajoitu missään muotoa ainoastaan työpaikalle vaan olen lähes koko vapaa-ajan myös ahdistunut. Arki-iltaisin ahdistaa seuraava päivä ja viikonloppuisin seuraa viikko. En myöskään saa nukuttua hyvin.
Yleensä uusissa työpaikoissa olen ollut ainakin edes alussa työstä ja paikasta hyvällä tavalla innostunut, mutta tällä kertaa se jäi pois. Olen yrittänyt antaa itselleni aikaa ja katsoa että alkaako tilanne ja oloni parantua kun paikkaan tottuu yms mutta vielä niin ei ole käynyt. Kyllä aiemmat työnikin varmaankin kaikki ovat jossain kohtaa ahdistaneet minua ainakin vähän, mutta tällaista en ole töiden suhteen kokenut ennen. Tiedän kyllä ainakin osan syistä mitkä minua ahdistavat ja ne liittyvät pääosin työpaikan toimintatapoihin.
Olen nyt kallistumassa siihen suuntaan että en halua enkä voi olla kyseisessä työssä. Päätös irtisanoutumisesta ei ole millään tavalla helppo, mutta tuntuu että se on ainoa vaihtoehto koska olen jotenkin kadottamassa itseni. Olen pohtinut mahdollista irtisanoutumista monesta näkökulmasta ja erityisesti siitä mitä se tekee omalle työuralleni. Se oikeasti pelottaa. Ei ole myöskään mennyt päivääkään etten olisi katunut sitä että päädyin vaihtamaan nykyiseen työhöni.
Irtisanoutuminen onkin se asia mikä myös ahdistaa. Luulen että se tulee kollegoilleni ja esimiehelleni yllätyksenä. Minun rekrytoimiseeni on nähty vaivaa ja minun perehdyttämiseen myös. Tiedän että uuden henkilön rekrytoiminen tilalleni on tarpeen ja se tulee viemään taas oman aikansa. Tuntuu siltä kuin pettäisin nämä ihmiset joista siis sinällään pidän ja joita vastaan minulla ei ole mitään. Näin vielä koeajalla pystyn periaatteessa lopettaa koska tahansa, mutta haluaisin tehdä sen minimoiden kaikkien pahan mielen. Onko muut olleet vastaavassa tilanteessa että kunnon yrittämisenkään jälkeen uusi työ ei ole alkanut tuntua omalta? Miten olette hoitaneet lopetusprosessin?
Kommentit (23)
Vaihda työpaikkaa. Koeajalla ei tarvitse selitellä. Kannattais toki etsiä heti uusi paikka jos saisit vaihtaa lennosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole irtisanoutuminen jos lähdet koeajalla. Itsellä koeaika päättyi juuri ja olin muutaman viikon sairauslomalla työuupumuksen takia. En jaksa kyseistä työpaikkaa menettämättä mielenterveyttäni. Aion nyt kuitenkin katsoa vielä hetken.
Ja ap kuvailema tilanne on kuin minun suustani tullut purkaus. En tosin murehdi yhtään heidän selviämistään ilman minua. Niin kauhea paikka.
onko joka työssä automaattisesti koeaika, vai ilmotetaanko se erikseen työilmotuksissa jos on, tai jos ei ole?
-tietämätön
Vierailija kirjoitti:
onko joka työssä automaattisesti koeaika, vai ilmotetaanko se erikseen työilmotuksissa jos on, tai jos ei ole?
-tietämätön
Ilmoitetaan työsopimuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda työpaikkaa. Koeajalla ei tarvitse selitellä. Kannattais toki etsiä heti uusi paikka jos saisit vaihtaa lennosta.
Ei irtisanoutumista tarvitse muutenkaan selitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tässä on niin vaikeaa? Se kun vaan nostat kytkintä.
Onko sinulla mahdollisuutta palata vanhaan työhösi?
Työpaikan ja tehtävien muutos on aina stressitilanne, riippumatta siitä onko se positiivinen vai negatiivinen muutos.
Oma kokemus on, että uusissa asiantuntijatehtävissä arkipäiväistyminen tapahtuu vasta toisena vuotena, kun samoja asioita alkaa tapahtumaan toista kierrosta, kaikki ei ole enää uutta.
Työ on vain työtä vaikka se toimeentulon takia merkittävä asia onkin. Päätöksiä kannattaa ehdottomasta tehdä, ennen kuin on burnoutissa. Burnoutilla on oikeasti pitkäkestoisia, jopa elämän mittaisia vaikutuksia terveyteen ja elämään.
Yksi virhevalinta työpaikan ottamisessa on vain yksi moka, jälkikäteen mietit sitä oppimiskokemuksena.
Tsemppiä mihin tahansa päädytkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et irtisanoudu vaan kyseessä on koeaikapurku. Mitä tuota stressaamaan.
Kannattaa toki ottaa puheeksi asiat työpaikalla. Minusta se ei anna hyvää kuvaa työntekijästä, jos vaan lähtee, eikä kerro mitään perustetta. Ensin tulee hirveän motivoituneena, ei sano mitään, ja sitten vaan lähtee.
Toki on oikeus, muttamiksi noin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko työpaikan toimintatapoja mahdollista muuttaa? Ehdota muutoksia, mitään menetettäväähän sulla ei tuossa tilanteessa ole.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla mahdollisuutta palata vanhaan työhösi?
Työpaikan ja tehtävien muutos on aina stressitilanne, riippumatta siitä onko se positiivinen vai negatiivinen muutos.
Oma kokemus on, että uusissa asiantuntijatehtävissä arkipäiväistyminen tapahtuu vasta toisena vuotena, kun samoja asioita alkaa tapahtumaan toista kierrosta, kaikki ei ole enää uutta.
Työ on vain työtä vaikka se toimeentulon takia merkittävä asia onkin. Päätöksiä kannattaa ehdottomasta tehdä, ennen kuin on burnoutissa. Burnoutilla on oikeasti pitkäkestoisia, jopa elämän mittaisia vaikutuksia terveyteen ja elämään.
Yksi virhevalinta työpaikan ottamisessa on vain yksi moka, jälkikäteen mietit sitä oppimiskokemuksena.
Tsemppiä mihin tahansa päädytkin.
Kiitos fiksusta kommentista. En ole ap mutta jotenkin muotoilit kannustavan vastauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, onpa kurjaa, että olet tuossa tilanteessa. Vaikutat hyvin vastuulliselta ihmiseltä, ehkä vähän liiankin oman etusi nimissä.
Koeaika on juuri tuota varten, että sen aikana tunnustellaan puolin ja toisin, onko henkilö sopiva tehtävään. Rekrytointi on työtä, johon menee aikaa, ja perehdyttäminen myös. Se, että he joutuvat sitä tekemään, ei ole sinun vastuullasi. Älä ajattele sitä, keskity omaan hyvinvointiisi. Jos työ aiheuttaa ahdistusta ja pahaa mieltä, sieltä on päästävä pois. Eritoten uniongelmat saavat varoituskellot soimaan, kroonistuessaan ne ovat hyvin suuri ongelma.
Olen itse pari vuotta sitten lähtenyt koeajalla paikasta, joka ei sopinut minulle. Tiesin sen kuukauden jälkeen ja etsin ja onnekseni löysin uuden työpaikan. Ilmoitin lähdöstäni varaamalla ajan linjaesimieheni kalenterista ja sanomalla tapaamisessa, että tämä on viimeinen työpäiväni. Hän oli tilanteen tasalla, otti heti läppärinsä esiin ja alkoi tehdä muistiinpanoja, kysyi, mikä meni pieleen, mitä teimme väärin. Se oli konsulttiyritys, joten tilanne ei varmaan ollut heille ihan uusi.
Ja kuten joku täällä jo totesi, koeajalla kyseessä ei ole irtisanoutuminen vaan työsopimuksen purkaminen. Lisätietoa saat esimerkiksi täältä: https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/koeaika-tyosuhteessa
Tsemiä, AP!
Kiitän kaikkia vastauksista ja pahoittelen että palaan niihin vasta nyt. Ja totta tosiaan, kyseessä ei ole siis mahdollinen irtisanoutuminen vaan työsopimuksen purkaminen. Asia tietysti ei sinällään muutu muuksi. Pyrin tässä viestissä vastaamaan useamman kommentoijan vastauksiin minulle.
Tämä tosiaan ei ole helppo ratkaisu ja minä en ole ihminen joka pystyy vaan nostaa kytkintä ja lähteä. Minulle tämä on iso päätös jota pyrin miettimään monesta eri näkökulmasta ja joudun myös pohtimaan mitä asioita tulee priorisoida. Käytännössä oma elämäni on tässä työssäni ollessa ollut tauolla ja loputtomasti jos tällainen jatkuu niin hinta on ihan liian kova.
Yritän kerätä rohkeutta ja ottaa asiaa työssäni puheeksi lisää. Olen hieman esimiehelleni kertonut, mutta en usko että hänellä on vielä ollenkaan käsitystä siitä miten iso asia todellisuudessa minulle on. Yhdelle kollegalle olen kertonut kun hän on minulta kysynyt että miten olen viihtynyt. Suoraan sanoen kovin moni ei ole minulta kysynyt miten olen viihtynyt enkä ole jotenkin kehdannut ruveta edellä sitten valittamaankaan. Mutta myöskään en ole ensimmäisten päivien jälkeen kellekään työpaikallani antanut mitään positiivista hehkutusta vaan juteltavaa olen pyrkinyt rehellisyyteen ja siihen että ainakaan olostani ei saa täysin päinvastaista kuvaa kuin mitä se on.
Viihdyin vanhassa paikassani ja yritän kerätä rohkeutta ja ns nöyrtyä ja soittaa ensiviikolla vanhalle esimiehelleni ja vähän tiedustella olisiko minulla mahdollisesti pääsyä takaisin. Ja aikaa vaativan työn oppiminen tosiaan tulee varmaan viemään mutta sanotaan että jos vuosi pitää kärvistellä tällaisessa ahdistuksessa niin se tuntuu aivan kamalalta ajatukselta tällä hetkellä. Ja tosiaan, tätä menoa jos jatkuu niin ennen kesää olen sairastunut.
Jotenkin en usko että työpaikkani toimintatapoja kovin helposti pystyy muuttamaan. Kyseisillä tavoilla on ilmeisesti toimittu iät ja ajat. Toisaalta en myöskään täysin selvästi osaa edes kertoa mitä mielestäni pitäisi muuttaa että tilanne paranisi. Muutettavaa olisi nimittäin niin paljon. Ehkä helpompi olisi jos itse pystyisin muuttaa itseäni mutta sekin on hyvin hankalaa.
Luulen myös että olen liian ehkä vähän liiankin vastuullinen ja kiltti ja tässä tilanteessa se sotii omaa etuani vastaan. Ja toivon todella että firmassa on varauduttu siihen että koeajalla myös minä saatan lähteä. Tuntuu että moni ajattelee tuota koeaikaa niin että kun se on ohi ja ei ole heitetty pihalle niin on turvassa. Minä näen sen nyt niin että sen jälkeen olen vankilassa.
Kiitos teille kaikille jotka tsemppasitte minua. Tosiaan tilanne tekee hyvin epätoivoiseksi ja pelokkaaksi ja ajattelin että tarvitsin vähän henkistä tukea vaikka sitten keskustelupalstalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kehityskeskustelu ensi viikolla ja kerään rohkeutta sanoa suoraan mikä työssä mättää. Mikä vie voimani. Pelottaa. En ole ap mutta yhtä ahdistavassa tulanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa toki ottaa puheeksi asiat työpaikalla. Minusta se ei anna hyvää kuvaa työntekijästä, jos vaan lähtee, eikä kerro mitään perustetta. Ensin tulee hirveän motivoituneena, ei sano mitään, ja sitten vaan lähtee.
Toki on oikeus, muttamiksi noin?
Työnantajalle ei tarvitse selitellä mitään. Ei nekään kerro mitään, kaiken saa hohtimilla kaivaa ja silloinkin alkaa vastahakoinen selittely ja lässytys. Eräässä työpaikassa jätin toimistolle lapun että lopetan. Jotain ne soitteli, mutta olin jo seuraavassa paikassa töissä niin ihan sama.
Vierailija kirjoitti:
Onko työpaikan toimintatapoja mahdollista muuttaa? Ehdota muutoksia, mitään menetettäväähän sulla ei tuossa tilanteessa ole.
Kuule, varsinkaan uuden työntekijän ei kannata ryppyillä. Voi mennä maine työmarkkinoilla. Parempi lähteä huonosta työpaikasta tyhjän päälle, kuin vaatia ja jäädä odottamaan parempaa.
Edellisessä työpaikassani oli niin raivohullu pomo, että häntä ei edes uskaltanut tervehtiä. Multa meni yöunet ja terveys kolmessa kuukaudessa. Lopulta jouduin psykiatrian päivystykseen yksi yö. Sain lääkäriltä paperit joilla vältin karenssin. Olin työttömänä 6 kk kunnes tärppäsi ja olen nyt unelmien työpaikassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole irtisanoutuminen jos lähdet koeajalla. Itsellä koeaika päättyi juuri ja olin muutaman viikon sairauslomalla työuupumuksen takia. En jaksa kyseistä työpaikkaa menettämättä mielenterveyttäni. Aion nyt kuitenkin katsoa vielä hetken.
Kyllä koeajallakin saa irtisanoutua ja käyttää irtisanomisajan. Ei ole pakko purkaa siihen paikkaan.
Mikä työssä stressaa? Onko työtä tai vastuuta liikaa, oletko kova stressaamaan vai onko syy henkilökemioissa?
Työ on vain työtä. Olen itse asiantuntijatyössä ja oma työhyvinvointi ja terveys on sellainen asia josta saa itse pitää kiinni. Onko realistista että tilanne työpaikalla helpottuu ja vakiintuu jolloin stressitasot laskee?
Eihän sun ap ole mikään pakko lähteä työstä välittömästi jos et niin halua, vaikka kyseessä onkin koeajalla tuösuhteen purku. Voit sanoa esihenkilölle ettei tämä työ ole sinua varten, mutta voit jatkaa vielä siihen asti että saat hommat x ja y tehtyä, tai johonkin tiettyyn päivämäärään asti. Jos esihenkilö ei sitten tähän suostu vaan haluaa että lopetat työt heti, niin se on sitten heidän ongelmansa että miten tekemättömät työt hoidetaan.
Ei se ole irtisanoutuminen jos lähdet koeajalla. Itsellä koeaika päättyi juuri ja olin muutaman viikon sairauslomalla työuupumuksen takia. En jaksa kyseistä työpaikkaa menettämättä mielenterveyttäni. Aion nyt kuitenkin katsoa vielä hetken.