Lue keskustelun säännöt.
Onko muille milleniaaleille toitotettu koulussa, että töitä sitten riittää, kun olette aikuisia?
06.02.2024 |
Muistan itse, että koulussa hehkutettiin meille sitten löytyvän töitä, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Ja sanottiin, ettei kukaan varmasti jää työttömäksi. Joopa joo, ei tainnut ihan niin käydä.
Joskus kyllä oon vähän kade boomereille. Ovat saaneet nuoruutensa elää rauhassa vailla huolen häivää ja kerryttää omaisuutensa mukavaan vanhuuteen. Meillä milleniaaleilla oli jo kurja lapsuus (lama), eivätkä maailmat vaikeudet ja uhkat ole ainakaan helpottaneet ajan myötä. Omaisuutta ei todellakaan ole moni kerryttänyt ja päälle syyllistetään, kun ei lisäännytty tarpeeksi. Lisäksi haukutaan tyhmiksi ja saamattomiksi.
Voiko joku muu samaistua?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Parasta on kun keikkapaska purikin omaan nilkkaan ja hoitajat alkoi viimein tienata kunnolla :D
Naulan kantaan! Vapaat ja lomat missä haluan ja niin pitkään kuin haluan. Pomo ei sanele mitään. Teen vain mieleisiä vuoroja. Mahtavaa!
-entinen vakkari, nykyinen keikkailija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töihin pääsee, mutta ei ole sellaisia paikkoja, josta maksettaisiin palkkaa.
Maksimissaaan voit saada saman, kuin saisit sosiaalituilla, mutta kun orjatkin saivat katon pään päälle ja ruoan, niin ei tuota voi palkaksi laskea.
Jos jossakin valehdeltiin, niin siinä, että tutkinnolla työllistyy.
No, tosiasia on, että tutkinnolla ei työllisty lähinnä kuin lääkärit ja sosiaalityöntekijät.
Muiden pitää tutkinnon lisäksi kerryttää työkokemusta, aluksi erilaisista harjoitteluista ja kesätöistä, sitten pätkätöistä ja lopulta pääsee (jos pääsee) ankaran hakemisen ja tuurin jälkeen toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen.
Tätä ei liiemmälti koskaan missään korostettu. Ei lukiossa, ei yliopistossa. Olin itse myöhemmin korjaamassa virhettä ja kävin puhumassa fukseille suunnatussa työelämätilaisuudessa. Tässä vaiheessa käsittääkseni jo olikin asiaan suhtauduttu realistisemmin. Silti se aiheutti jonkin verran päänpyörittelyjä, kun totesin, että jos satutte saamaan opiskeluaikana esimerkiksi oman alan hyvän pätkätyön, jättäkää opinnot ehdottomasti kesken ja tehkää niitä sitten sen työpätkän lomassa tai jälkeen.
Toinen asia, jossa hiukan k*setettiin oli se, kun kehuttiin, että "kaikki työkokemus on arvokasta". No eipä ole. Voisi todeta, että työkokemus tai siis aukoton CV on perusedellytys, mutta ei kaikki työkokemus ole arvokasta sinänsä, vaan lähinnä CV:n tilkettä.
Minulle toitotettiin että tulen löytämään itseni kaupan kassalta.
Ei sillä että kassatyössä olisi mitään pahaa, mutta tälle opettajalle se pahin loukkaus minkä keksi, hän vihasi minua ja olin aina silmätikku.
No sieltä minua ei nyt sitten löydy, vaan Työskentelen It-asiantuntijana eräässä kunta-alan yrityksessä.
Tavoitteena jatkaa eteenpäin kun tilaisuus sallii.
Se ope oli aika niskassani, en kai ollut tarpeeksi nöyrä ja alistuvainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös yksi 1975 syntynyt. Kyllä se edeltävä sukupolvi tuntuu keränneen sen kaiken parhaan päältä. Toki osa heistä on elänyt 70-luvun laman jolloin iso osa väkeä meni Ruotsiin töihin. Mutta taitaa aina olla joka sukupolvessa onnistujia ja epäonnistujia. Näyttää vain siltä että edeltävä sukupolvi on se rikkain, ei tavetta korkealle koulutukselle ja silti on voitu kerryttää omaisuutta. On asuntoa ja mökkiä ja suurelle osalle töitä on löytynyt ja on vieläpä oltu samassa työpaikassa koko elämän ajan.
Itselleni ei ole kertynyt mitään omaisuutta ja kun puoliso oli viime vuosiin asti työtön, niin ei siinä mitään asuntolainoja otettu. Palkka on alle keskipalkan. Sillä on kaksi ihmistä elellyt nämä vuodet. Vasta koronavuosina palkkaa tuli sen verran että ei tarvinnut kaupassa laskea joka senttiä. Nyt yrittäjäpuolisollakin on sentään jotain tuloja.
Nykyelämä on erittäin repaleista ja pätkäistä. En kadehdi nuorempiani.
N48
Tottakai! Boomerit huutaneet kuinka työtä saa kun kävelee työpaikalle ja pyytää. Kävelet jonnekin työpaikalle, niin vartijat ohjaa ulos. "Kyllä työtä tekevälle löytyy", kun ei vaan löydy, työttömien määrää on kolminkertainen avoimiin työpaikkojen hin, niin tällä logiikalla piilotyöpaikkoja olisi kolme kertaa enemmän kuin avoimia. Boomerit itse ovat maailmanlaajuisesti tilastollisesti kaikista helpoin sukupolvi 1900-luvulla, sanoivat he itse mitä tahansa. Heillä oli sodalla tuhottu maa ympäri maailma pistetty uudelleen alulle, ihmisiä oli tapettu sodassa, joten tekijöille oli tarvetta pitkäksi aikaa, tekniikka alkoi vasta kunnolla kehittymään, lainoja sai helposti, kunhan olit maksanut muutaman kuukauden vuokran ajoissa, asuntojen hinnat verrattuna 60-80-luvun ostovoimaan reilusti halvemmat, kuten duunariperhe saattoi ostaa Töölöstä asunnon, kun taas nykyisin duunariperheen tulot riittävät juuri ja juuri johonkin Vantaan Korsoon. Globalisaatio oli aivan tuntematon käsite ja joku sota Eurooppassa ole heidän nuoruudessaan vaikuttanut suomettuneen Suomen talouteen mitenkään. Me olemme valittajia ja kuinka joku Irmeli ei valittanut yhtään, kun piti 5 lasta hoitaa yksin kotona 80m2 asunnossa Kalliossa 80-luvulla, kun mies hoiti työt. Tänä päivänä Irmeli ei edes taloudellisesti pystyisi jäämään kotia hoitaamnaa 5 lasta kalliolaisessa asunnossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei. Elin lapsuuteni pitkäaikaistyöttömyyden riivaamassa kaupungissa teinivanhempien kuopuksena. Siinä missä muu Suomesta lähti kasvuun laman jälkeen, tämä kaupunki ei. Työttömyys, näköalattomuus lisääntyi. Ankeus lisääntyi. Työ oli jotain, mikä kuului paremmille ihmisille, ei meille. Selvää oli, että työtön-työtön -laput ovat tulevaisuutemme, naisilla elämän tehtävänä lasten teko ja miehet nyt kelpaa jonnekin työmiehiksi.
Kuulostaa Kouvolalta, Lieksalta tai Imatralta? Menikö joku näistä oikein?
Olen asunut ja työskennellyt Itä- ja Kaakkois-Suomessa eri paikkakunnilla. Ja sen kyllä huomaa, miten aika laajalti Itä-Suomi jäi muun Suomen kelkasta jo 90-luvun laman jälkeen. Mitään uutta nousua tänne ei koskaan tullut, ja ihmiset jäivät pitkäaikaistyöttömiksi, ja peruspäivärahalta suunnilleen eläkkeelle.
Ikävää on juuri tuo, eli se, että monissa perheissä pudottiin niin työelämän ulkopuolelle, että edes käsitykset siitä, miten työllistytään ja mitä se edellyttää, ovat jääneet perinnekertomuksiksi joltakin 1980-luvun kulta-ajalta. Kokemusta on monille tullut lähinnä palkkatukityörumbasta.
Nyt tämän nykyisen taantuman aikana Itä-Suomi on jäänyt entistä kauemmaksi muusta Suomesta. Tänne on muodostunut syvä luokkajako, juuri tuollainen, mistä kirjoitit, eli osa ihmisistä työllistyy, on uraputkessa ja elää niin kuin ihmiset missä tahansa muualla. Sitten on erilaisissa duunariammateissa työskentelevät, jotka pysyvät nippa nappa leivän syrjässä kiinni, ja ovat välillä työttömiä ja/tai lomautettuja, ja usein pitempiäkin jaksoja työttöminä, joista saattavat ponnistaa takaisin työelämään, tai sitten eivät. Lopulta on iso prekaarien ja pitkäaikaistyöttömien joukko, joka työllistyy korkeintaan hetkellisesti avoimille työmarkkinoille, johonkin silpputyöhön, kenties tehtaan seisakin ajaksi tai tapahtumien lipunmyyjäksi, kaupan kiireapulaiseksi tms; tai sitten enintään palkkatukitöihin, ja heidän elämänsä noudattaa kiertoa silpputyö/työttömyys > palkkatukityö > työttömyys > kuntouttava työtoiminta > palkkatukityö > työttömyys. Työttömänä ensiksi ansiopäivärahalla, sitten työmarkkinatuella, sitten kuntouttavassa työtoiminnassa, sitten palkkatukityössä, sitten uudelleen ansiopäivärahalla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta on kun keikkapaska purikin omaan nilkkaan ja hoitajat alkoi viimein tienata kunnolla :D
Naulan kantaan! Vapaat ja lomat missä haluan ja niin pitkään kuin haluan. Pomo ei sanele mitään. Teen vain mieleisiä vuoroja. Mahtavaa!
-entinen vakkari, nykyinen keikkailija
Tämä on siirtymäajan markkinahäiriö. Mieti mikä on tilanne sitten kun yhä suurempi osa rupeaa keikkailemaan. kilpailu kiristyy ja kohta tappelette keikoista verissä päin samalla tavalla kuin taksikuskit kyydittävistä ja kukaan ei tienaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta on kun keikkapaska purikin omaan nilkkaan ja hoitajat alkoi viimein tienata kunnolla :D
Naulan kantaan! Vapaat ja lomat missä haluan ja niin pitkään kuin haluan. Pomo ei sanele mitään. Teen vain mieleisiä vuoroja. Mahtavaa!
-entinen vakkari, nykyinen keikkailija
Tämä on siirtymäajan markkinahäiriö. Mieti mikä on tilanne sitten kun yhä suurempi osa rupeaa keikkailemaan. kilpailu kiristyy ja kohta tappelette keikoista verissä päin samalla tavalla kuin taksikuskit kyydittävistä ja kukaan ei tienaa.
Sote ala ja ei pelkoa tuosta. 25 vuoden kokemus. Antaa vastavalmistuneiden vaan tapella keskenään jämä ja pikasaikku keikkavuoroista. Mun ei tarvi edes kysyä, vaan perään soitetaan ja tarjotaan vuoroja kuukautta ennen, kun listat valmistuu.
Vierailija kirjoitti:
Tän päivän kokeneilla 50v duunareilla ei työt lopu ikinä. Nuorille jää ihan kivoja 9e/pv treenailupaikkoja.
Toisaalta monilla aloilla on ihan kauhea ikärasismi, eikä 50+ ihmisiä oteta töihin vaikka olisi mikä työvoimapula. Mies jäi työttömäksi it-alalta 52-vuotiaana, ja vaikka osaaminen oli juuri sitä mitä valtavasti kysytään, ei enää löytänyt työtä alalta ja vuoden yrittämisen jälkeen vaihtoi ajamaan taksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisin sanoen musta kilpaillaan hyvissä ajoin ettei tartte kokemattomia sijaisia ottaa perehdytykseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos jossakin valehdeltiin, niin siinä, että tutkinnolla työllistyy.
No, tosiasia on, että tutkinnolla ei työllisty lähinnä kuin lääkärit ja sosiaalityöntekijät.
Muiden pitää tutkinnon lisäksi kerryttää työkokemusta, aluksi erilaisista harjoitteluista ja kesätöistä, sitten pätkätöistä ja lopulta pääsee (jos pääsee) ankaran hakemisen ja tuurin jälkeen toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen.
Tätä ei liiemmälti koskaan missään korostettu. Ei lukiossa, ei yliopistossa. Olin itse myöhemmin korjaamassa virhettä ja kävin puhumassa fukseille suunnatussa työelämätilaisuudessa. Tässä vaiheessa käsittääkseni jo olikin asiaan suhtauduttu realistisemmin. Silti se aiheutti jonkin verran päänpyörittelyjä, kun totesin, että jos satutte saamaan opiskeluaikana esimerkiksi oman alan hyvän pätkätyön, jättäkää opinnot ehdottomasti kesken ja tehkää niitä sitten sen työpätkän lomassa tai jälkeen.
Näinpä, ei mitään suunnittelutoimistoa kiinnosta, että olet ollut rappusiivoojana ja mainostenjakajana. Todennäköisesti jos on 7 vuotta kokemusta ja sen päätteeksi olet 1,5 vuotta siivoojana ja kilpailevalla ehdokkaalla on 5 vuoden kokemus ja alle puoli vuotta työttömyyttä, niin kyllä ne ton 5 vuoden kokemuksella olevan ottaa, koska paremmin muistissa asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei. Elin lapsuuteni pitkäaikaistyöttömyyden riivaamassa kaupungissa teinivanhempien kuopuksena. Siinä missä muu Suomesta lähti kasvuun laman jälkeen, tämä kaupunki ei. Työttömyys, näköalattomuus lisääntyi. Ankeus lisääntyi. Työ oli jotain, mikä kuului paremmille ihmisille, ei meille. Selvää oli, että työtön-työtön -laput ovat tulevaisuutemme, naisilla elämän tehtävänä lasten teko ja miehet nyt kelpaa jonnekin työmiehiksi.
Kuulostaa Kouvolalta, Lieksalta tai Imatralta? Menikö joku näistä oikein?
Hyvin arvattu. Ja oikein osuvaa tekstiä muutenkin!
Vierailija kirjoitti:
Tän päivän kokeneilla 50v duunareilla ei työt lopu ikinä. Nuorille jää ihan kivoja 9e/pv treenailupaikkoja.
Toi on totta ja sitten noilla kokeneilla palkat on paljon suuremmat kuin nykypäivän samoja töitä tekevillä.
Sisko kertoi, että hänen miehen palkka huitelee siellä 11 000, ja hän on joku veritutkija ja joku ihme soluanalyytikko tai joku tollanen. Hän on 49v ja samaa työtä tekevä kollega, joka on nyt joku 30v, niin saa palkkaa 6 tuhatta pyöreästi.
Sisko on 50v ja palkka on noin 7500e ja heidän tytär tekee täysin samaa työtä ja palkka on 2600e. Kun sanotaa, että palkat noussu aina, niin ei se kyllä niin mene. Kaikki yritykset on tajunnut, että uusille uraa alottaville ei todellakaan enää makseta samoja liksoja kuin 70-luvulla syntyneillä tai sitä ennen syntyneillä.
Mun kaveri vaihto työpaikkaa, koska halusi kokeilla uutta. Hän sai saman palkan, mutta ymmärsi ettei se uusi paikka sitten ollutkaan niin kiinnostava ja palasi takaisin vanhaan paikkaan. Hänet otettiin takasin, mutta 2000e pienemmällä palkalla. Se pomo sanoi, että ota tai jätä. Kyllä hän mietti, että 2000e putos palkka siitä, kun lähti täältä.
Kyllä töitä riittää mutta mistä palkkaa saisi
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, olen - 83 syntynyt ja tuota hoettiin koko lapsuus ja nuoruus. Sitä suurta työvoimapulaa ei vaan koskaan tullut.
Jep, sama. Jatkuvasti kituutan toinen toistaan likaisemmissa duunaritöissä akateemisesta koulutuksesta huolimatta. Olisi edes syntynyt mieheksi. Olisi parempi todennäköisyys saada töitä ja jos ei saa, voisi reilusti uhriutua ja incelöityä ja muuttaa äidin yläkertaan asumaan ja av:lla syyttää klassisesti vihervasemmistoa kaikesta.
Parasta on kun keikkapaska purikin omaan nilkkaan ja hoitajat alkoi viimein tienata kunnolla :D