Uusi kumppani ei ymmärrä ja suuttuu herkästi.
Eli vanhasta suhteesta on lapsi. Maailmatilanne on mitä on ja olen tehnyt selustaan säästöjä+muita suunnitelmia, että pojalla ja hänen äidillä olisi asiat hyvin. Nykyinen kumppani näki paperit tähän liittyen ja sai kauheat raivarit. En häpeä pätkääkään sitä, että ajattelen poikaa ja sitä, että hänellä olisi äiti kunnossa ja terveenä jos minulle sattuisi jotain. En ymmärrä tuota raivoamista yhtään. Pojan etua ajattelen täysin.
Kommentit (23)
Ei sinun ole pakko olla sellaisen änkyrän kanssa.
Tietyt naiset voivat varsinkin tiettyyn aikaan kuusta kehittää raivarit asiasta kuin asiasta. Katsele meneekö ohi.
Hyi en ikinä seurustelisi tuollaisen kiertopalkinnon kanssa
Olisiko kannattanut olla avoin ja avoimesti kertoa pojan elämän turvaamisesta uudelle kumppanille? Nyt hän ehkä suuttui, kun sattumalta näki paperit - vaikka et niitä erityisesti piilotellutkaan.
Onko tämä uusi myös mustasukkainen sun lapsen takia? Mieti kahdesti kannattaako tuollaista suhdetta jatkaa.
Jätä se mustasukkainen ihminen.Ei ole kypsä suhteeseen.Olen iloinen että huolehdit lapsestasi.Miten hän suhtautuu poikaasi?
Uutta resurssi-imuria kiukuttaa kun kaikki resurssit eivät olekaan hänen ammennettavissaan. Joutuu vaikka pahimmassa tapauksessa itse ottamaan vastuun itsestään, jos miehellä ei ole lypsettävää.
Tuollaisesta riehujasta kannattaa erota. Hänen etunsa on hänen oma napansa.
Vaihda parempaan. Todella lapsellinen jopa narsistinen tää uus kumppani. Lapselle ois parasta että se sun uus suhde ois tasapainoinen. Lapsi on kuitenkin aina osa sun elämää.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kannattanut olla avoin ja avoimesti kertoa pojan elämän turvaamisesta uudelle kumppanille? Nyt hän ehkä suuttui, kun sattumalta näki paperit - vaikka et niitä erityisesti piilotellutkaan.
Kenellekään tiskin tulee yllätyksenä, että lapsi peri vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kannattanut olla avoin ja avoimesti kertoa pojan elämän turvaamisesta uudelle kumppanille? Nyt hän ehkä suuttui, kun sattumalta näki paperit - vaikka et niitä erityisesti piilotellutkaan.
Kenellekään tiskin tulee yllätyksenä, että lapsi peri vanhempansa.
*tuskin
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kannattanut olla avoin ja avoimesti kertoa pojan elämän turvaamisesta uudelle kumppanille? Nyt hän ehkä suuttui, kun sattumalta näki paperit - vaikka et niitä erityisesti piilotellutkaan.
Ei suhteessa oo tarkoitus elättää toista, kummallakin on oma talous ja ei pitäisi olla millään tavalla velvollinen kertomaan mihin rahansa käyttää. Oman palkan voi lahjoittaa vaikka kodittomille kissoille..
Voiko olla, että uusi kumppani elättelee toiveita yhteisestä lapsesta kanssasi? Se on ehkä ainoa asia joka voisi selittää "mustasukkaisuuden" tuossa tilanteessa jos kokee, että tulevaisuus on jo sinetöity.
Voisiko yhtään epäselvemmin kertoa?
Voisitko ap avata mitä nämä muut suunnitelmat ovat? Entä vastaatko usein nykyisellesi, ettet voi esim. tehdä hänen kanssaan joten, koska rahat ei riitä samalla laittaen rahaa sivuun exälle ja pojalle? Meneekö exä ja lapsi muuten usein nykyisesi edelle? Muutatko esim. tapaamisia exän toiveiden mukaan nyxältä kysymättä?
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ap avata mitä nämä muut suunnitelmat ovat? Entä vastaatko usein nykyisellesi, ettet voi esim. tehdä hänen kanssaan joten, koska rahat ei riitä samalla laittaen rahaa sivuun exälle ja pojalle? Meneekö exä ja lapsi muuten usein nykyisesi edelle? Muutatko esim. tapaamisia exän toiveiden mukaan nyxältä kysymättä?
Asutteko yhdessä? Jos kyllä, mitä nyxälle tapahtuu, jos sinulle tapahtuu jotain? Joutuuko hän pihalle asunnosta joka siirtyy pojan toisen huoltajan hallintaan? Jätätkö nykyisesi taloudellisesti tai muuten huonompaan asemaan kuin exäsi?
Hahah ei kyllä tapahtuisi meillä tällaista :D Miehelläni on henkivakuutus jossa edunsaajina minä (vaimo) ja poikansa, ei todellakaan kyllä miehen exää ole tässä paperissa mainittu. Minulla puolestani henkivakuutus jossa edusaajina mieheni ja minun poikani, ei siis minunkaan exää. Älytön ajatuskin.
Meillä tuon henkivakuutuksen idea on auttaa puolisoa selviämään yhteisistä lainoistamme, ja lapsille sitten pienet pesämunat kaikille.
Exämme ovat varmaan tehneet omat järjestelynsä kuolemansa / sairastumisensa varalle, se ei ole meidän asia.
Meillä mies on selvästi mua varakkaampi, vaikken itsekään ole köyhä. Minusta on ihan ok, että miehen lapset perivät sukumökin ja miehen sijoitukset. Henkivakuutukset ovat puolin ja toisin, jotta ei tarvitse kodista luopua.
No siinähän suuttuu. Jokainen on vastuussa omista tunteistaan ja tekemisistään.