Perintö - Miten menee?

Eikö se ole että leski ei peri mitään

Leskellä on avio-oikeus puoleen omaisuudesta, jos ei ole avioehtoa. Lapset jakavat toisen puolen. 

Leski saa sen osuuden mitä saisi avioerossa, paitsi jos on rikkaampi osapuoli. Loput menee lapsille.

 Lapsellinen aviopuoliso ei peri kuollutta ellei ole testamenttia . 

Leski ei peri ikinä koskaan mitään. Jos ei ole avioehtoa, leski ottaa pesästä omansa eli puolet. Ja sitten se kuolleen osuus eli se toinen puolet jaetaan rintaperillisten kesken, jos tosiaan mitään testamenttia ei ole. 

Leski ei peri mitään, koska keskinäistä testamenttia ei ole.

Leskellä on avio-oikeus puoleen pariskunnan yhteenlasketusta omaisuudesta (ei vainajan omiaisuudesta), jos parilla ei ole avioehtoa. Jos vainaja on leskeä varakkaampi, leski saa kuolinpesästä tasinkoa. Jos leski on varakkaampi kuin kuollut puoliso, tasinkoa ei tarvitse maksaa.

Eli aina avioliiton päättyessä (eroon tai kuolemaan) tehdään ensin ositus. Kuolintapauksessa osituksen jälkeen sitten katsotaan, kuka perii ja minkä verran (tässä tapauksessa ne lapset 50-50).

Tämä on sellainen pelkistetty peruskaava.

Ja sitten pesä voidaan jättää myös jakamatta, mutta perunkirjoitus on silti tehtävä.

Leski useimmiten omistaa puolet eikä siis peri mitään.  Lapseton leski perii miehensä puolikkaan ja maksaa verot siitä.

Kun on lapsia, leski pitää puolet ja lapset perivät puolet pesän arvosta ja maksavat verot siitä.

Tietysti variaatioita papereiden ja sopimusten mukaan, mutta ei sotkernnuta niihin.

Ainoastaan keskinäisellä testamentilla ja avioehdolla voi periä 

Leski (jos on köyhempi) saa avio-oikeuden perusteella tasinkoa niin paljon, että lesken omaisuus ja kuolinpesän osuus ovat yhtäsuuria. Lapset perii kuolinpesän osuuden. Jos omaisuutta on yhtä paljon, niin lapset perii kuolleen vanhempansa osuuden. Jos leski on rikkaampi, niin lapset perii kuolleen osuuden.

Vierailija kirjoitti:

Leski ei peri ikinä koskaan mitään. Jos ei ole avioehtoa, leski ottaa pesästä omansa eli puolet. Ja sitten se kuolleen osuus eli se toinen puolet jaetaan rintaperillisten kesken, jos tosiaan mitään testamenttia ei ole. 

         Tuo oma osuus voi olla enemmän kuin puolet  , kaikki mikä on lesken nimissä on hänen omaisuuttaan ja kuolleen nimissä olevat menee lapsille.  Tasinkoa voidaan antaa jos lesken omaisuus on vähäistä .

Vierailija kirjoitti:

Leskellä on avio-oikeus puoleen omaisuudesta, jos ei ole avioehtoa. Lapset jakavat toisen puolen. 

puoleen YHTEENLASKETUSTA omaisuudesta. Eli myös lesken varallisuus vaikuttaa tähän.

Vierailija kirjoitti:

Leski ei peri ikinä koskaan mitään. Jos ei ole avioehtoa, leski ottaa pesästä omansa eli puolet. Ja sitten se kuolleen osuus eli se toinen puolet jaetaan rintaperillisten kesken, jos tosiaan mitään testamenttia ei ole. 

Kyllä leski perii, jos vainajalla ei ole lapsia eikä testamenttia. 

Leski saa tasinkoa, eli kaikki avio-omaisuus lasketaan yhteen (myös lesken), jaetaan kahtia, leski saa toisen puolikkaan ja lapset perii toisen puolikkaan. Eli leski ei peri, lapset perii mutta vasta osituksen jälkeen.

Suomessa perivät vainajan rintaperilliset eli lapset, jos ei ole testamenttia, sitten lastenlapset jne. 

Vierailija kirjoitti:

Leski ei peri mitään, koska keskinäistä testamenttia ei ole.

Leskellä on avio-oikeus puoleen pariskunnan yhteenlasketusta omaisuudesta (ei vainajan omiaisuudesta), jos parilla ei ole avioehtoa. Jos vainaja on leskeä varakkaampi, leski saa kuolinpesästä tasinkoa. Jos leski on varakkaampi kuin kuollut puoliso, tasinkoa ei tarvitse maksaa.

Eli aina avioliiton päättyessä (eroon tai kuolemaan) tehdään ensin ositus. Kuolintapauksessa osituksen jälkeen sitten katsotaan, kuka perii ja minkä verran (tässä tapauksessa ne lapset 50-50).

Tämä on sellainen pelkistetty peruskaava.

Ja sitten pesä voidaan jättää myös jakamatta, mutta perunkirjoitus on silti tehtävä.

Tähän on vielä syytä lisätä, että leskelle jää myös asuinoikeus, joten vaikka se asunto/talo tulisikin puoliksi lasten omaisuudeksi, ei sitä pääse myymään ja perintöverotkin siitä joutuu makselemaan, vaikka toinen vanhempi siellä yhä asustelee.

Molemmat olette väärässä. Lukekaa laista! 

Jos testamenttia ei ole, puolisoiden varat lasketaan yhteen, mikäli vainaja oli varakkaampi. Leskelle maksetaan tästä tasinkoa, jotta puntit tulevat tasan. 

Jos leski on varakkaampi, ei saa tasinkoa.

Leski ei käytännössä peri yhtään mitään. 

Vainajan lapset perivät vainajan osuuden tasinko-katselmuksen jälkeen. 

Nim. isänsä perinyt. Meillä äiti oli varakkaampi, joten hänelle isän jälkeen jättämästä omaisuudesta lähinnä lesken asumisoikeus yhteiseen asuntoon. Isän varat, auto ja isän nimissä ollut kesämökki tuli meille lapsille. (Tarjottiin kyllä äidille, että saa jatkaa mökin pitoa, mutta äiti ei halunnut mökkeillä siellä yksinään, joten meni myyntiin). Ja juristi meillä ne paperit teki. 

Lapset perivät. Aviopuoliso ei ole perillinen ilman testamenttia. Toki avioparin yhteinen omaisuus ensin puolitetaan ja sitten se puolet jää elossa olevalle aviopuolisolle, toisen puolen jakavat tasan kuolleen vanhemman lapset. Jos kyseessä on pariskunta, jolla vain yhteisiä lapsia, monesti tehdään niin, että kuolinpesän omaisuutta ei jaeta, kun ensimmäinen vanhemmista kuolee, vaan kuolinpesän omaisuus annetaan lesken hallintaan,  kunnes kuolee. Ainakaan puolisoni äidin kuollessa eivät nähneet järkeväksi jakaa kuolinpesää siinä vaiheessa,  kun isä oli vielä elossa, eikä heillä ollut avioehtoa tai testamenttia.

Vierailija kirjoitti:

Leski saa tasinkoa, eli kaikki avio-omaisuus lasketaan yhteen (myös lesken), jaetaan kahtia, leski saa toisen puolikkaan ja lapset perii toisen puolikkaan. Eli leski ei peri, lapset perii mutta vasta osituksen jälkeen.

Lapset saavat  perintönsä haltuunsa on kun pesä jaetaan.   Perintöveron maksavat joka tapauksessa perukirjan mukaan vaikkeivat mitään saisi haltuunsa vielä.

Vierailija kirjoitti:

Leski saa tasinkoa, eli kaikki avio-omaisuus lasketaan yhteen (myös lesken), jaetaan kahtia, leski saa toisen puolikkaan ja lapset perii toisen puolikkaan. Eli leski ei peri, lapset perii mutta vasta osituksen jälkeen.

Saa tasinkoa vain, jos on köyhempi osapuoli ja lapset perivät vain sen köyhemmän osuuden.

Ainakin saatte mojovat perintöverot maksettavaksi. Se on ainut varma asia.