32-tuntinen työviikko on mahdoton unelma

Aikoinaan varmasti sanottiin että 40 tuntinen työviikko on mahdotonta haihattelua. Itse asiassa Purra lässyttää sellaista nytkin.

Joka paikassa missä on lyhennetty työaikaa on tulokset ollut vain ja ainoastaan positiivisia, myös tuottavuudessa.

Nyt mennään vain takapakkia ja tehdään 40 tunnissa vähintään 48 tunnin työt. Jos ei ehdi, niin omalla ajalla sitten. Tähän tämä etätyöskentely on johtanut.

Mä teen 30-tuntista. Ei se ole useimmilla aloilla kuin neuvottelukysymys, ja tietysti täytyy säätää elintaso sopivaksi. 

 

Mutta kun tulevaisuudessa kulutuksen täytyy joka tapauksessa vähentyä, on vain loogista että vapaa-aika lisääntyy.

Meillä jos pyytäisit lyhyempää työaikaa, niin ruskeakielinen pomo varmaan olisi into pinkeenä suostumassa. kun saisi ryhmänsä kulut alemmas. Mutta työn määrä ai vähenisi, se on aivan varmaa. Nytkin jo saattaa kieltää saldon keräämisen, mutta ei kerro kuka ne työt tekee, kun ne pitää kuitenkin tehdä tiukan aikataulun puitteissa. Ja jos suusi avaat, niin keksii uuden asian tehtäväksijo olemassa olevien lisäksi.

Lyhyempi työaika auttaisi myös yhteiskuntaa säästämään, esim. päiväkodeissa olisi vähemmän tarvetta hoidolle, ja moni jaksaisi paremmin auttaa iäkkäitä sukulaisia jne.

Yhteiskunta kaipaisi myös sääntöjä siihen, kenelle kuuluu teknologian kehityksen hedelmät. Esim. jos tekoäly tulee helpottamaan tiettyjä töitä =tarvitaan vähemmän ihmisiä, niin voisiko edun käyttää yrityksen voiton sijasta edes osittain työajan lyhentämiseen? Eli jos 100 ihmisen työstä tekee tekoäly jatkossa 30% niin esim. vain 10% saisi potkut ja jäljelle jäävien työaikaa lyhennettäisiin 20%.

Samoin jos kaupassa pikakassat korvaavat vaikka 5 ihmisen työt/päivä mistä kauppa säästää x euroa/vuosi, niin määrättäisiin että tuosta voitosta esim. 50% maksetaan työntekijöille 'bonuksena'.

Kyse on siitä ajatuksesta, että halutaanko kehityksen kasvattavan vain firmojen voittoja, vai halutaanko hyötyjä jakaa reilusti kaikille.