Aikuinen tyttäreni ei ymmärrä että siivota täytyy säännöllisesti ja usein

onko sulla nyt se siisteyskasvatus sit mennyt ihan putkeen?

no ihan ite oot tyttäres kasvattanu..

Eli et ole opettanut lastasi siivoamaan säännöllisesti silloin, kun asui kotona. Mitä hän on tehnyt siivouspäivinä? Paljonko hän on tehnyt kotitöitä viikossa? Normaali vanhempi ohjaa lapsensa siivoamaan vähintään oman huoneensa säännöllisesti sekä tekemään säännöllisesti osan kotitöistä viimeistään yläkouluiässä omatoimisesti.

Taidat olla kuin mun äiti. Kun asuin kotona, äiti raivosiivosi ja sätti muita kun ei osattu siivota ja tehdään kaikki ihan väärin. Eipä sitä sitten osannut kotoa pois muuttaessakaan siivota. 

Kannattaa muistaa, että toisen kodin näkee uusin silmin. Omassa kodissa silmät tottuvat eivätkä havainnoi samalla tavalla puutteita tai likaisuuksia kuin toisen kodissa. Tällä haluan sanoa, ettei kannata ottaa pikku roiskeita niin vakavasti, vaan riittää, kun toteaa, että kannattaisi pyyhkäistä kerran viikkoon puhtaaksi ja isommat roiskeet heti.

Meillä on joskus sotkuista silloin, kun voin huonosti. Posttraumaattinen stressi lamaannuttaa välillä. Ehkä olet tramatisoinut itse lapsesi. 

Ehkä hän vain omalla tavallaan tietää, että kotinsa on puhdas ja siisti, kun ei ole siellä mitään sotkuista ja epäsiistiä elämää mielestään viettänyt. Jatkuvan ylläpitosiivouksen merkitys ei ole hänelle kirkastunut. Ja kyllähän se onkin lupa kyseenalaistaa, jos yksin asuu, vie roskat, ei ole eläimiä jne.

Voiko tyttäresi hyvin?

Siisteyskäsitykset ovat toki eri ihmisillä erilaiset, mutta hyvin yleisesti masentunut ihminen ei jaksa siivota tai yleensäkin maailman katsomuksen kapenemisen vuoksi niin ei näe ympäristöään samoin.

Silmälasit, valoa? Ehkei se ole liian tarkkaa onko pari roisketta, mutta hieman voisi siivota, imurikin. Väli-imurointi on mini-imurointi, tietyt kohdat. Voisiko pyyhkiä vähän kerrallaan joinakin päivinä, yhdellä kerralla niitä harva jaksaa pyyhkiä yhtäkkiä. Keittiö on roiskeille altis. Ehkä olet katsonut liian tarkasti ja kirkkaassa valossa kaikki näkyy selvemmin. Osa usein kipeistä ihmisistä ei ehkä voi myös hangata koko ajan liinalla, koska yläkroppa menee jumiin. Vaikeita asentoja jos aikoo pyyhkiä myös alakaappien alaosat. Kaapistoa on koko seinä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että toisen kodin näkee uusin silmin. Omassa kodissa silmät tottuvat eivätkä havainnoi samalla tavalla puutteita tai likaisuuksia kuin toisen kodissa. Tällä haluan sanoa, ettei kannata ottaa pikku roiskeita niin vakavasti, vaan riittää, kun toteaa, että kannattaisi pyyhkäistä kerran viikkoon puhtaaksi ja isommat roiskeet heti.

Totta ja lisäksi myös persoona vaikuttaa kuinka havainnoi ympäristöä. Kaikki eivät edes huomaa pientä sotkua mikä toista ärsyttää. 

Jos sun elämä onkin pääasiallisesti sometrollausta ja pölyjen pyyhintää, niin tyttärelläsi saattaa olla muutakin ajankulua. Palkkatyö, opinnot, sosiaalinen elämä.

Kai opetit poikasikin jynssäämään kaakelinsaumat ja aukomaan viemärit, ettei hänen tartte hommata siihen naista, kun se voi olla hyvin vaikeaa jos on sun arvot ja asenteet perinyt.

No jotkut on vaan tarkempia jopa huvittuneisuuteen asti. Kaikki reaktiot ja mielipiteet sallittuja, paitsi aggressiiviset. Saahan ihmisellä olla erilaisia painotuksia, mitä tulee eri asioiden tärkeyteen.

Jotkut yrittävät puuttua liikaa siihen minkälaisista asioista ihminen saa välittää ja millä tavalla.

Ei ole muuten ihan pikkuasia. Nykyään saa oikeasti miettiä kerran jos toisenkin, voiko mistään taloyhtiöstä ostaa asuntoa, kun yhtiön osakkaat on tuollaisia. Siinä on sitten omaisuutesi kiinni asunto-osakeyhtiössä, jossa muilla osakkailla ei ole minkäänlaista tajua asumisesta, saati kiinteistön ylläpidosta. Mulla on kaksi poikaa ja molemmat olen kouluttanut niin että pärjäävät. Oli kyllä tosi liikuttavaa, kun vanhimman pojan opiskeluaikana ja sen päätyttyä vuokranantaja kiitteli häntä niin vuolaasti siitä miten asuntoa oli pidetty niin hyvin. Kehui että parempaa vuokralaista ei olisi voinut saada. Kyllähän ne marisi nuorempana kun määräsin siivoamaan mutta oppivatpahan senkin homman ruuanlaiton lisäksi. Miniä nauraa, että ei ole löytänyt perusteita palauttaa poikaa mulle takaisin tuotevirheen takia.

Onko mt-ongelmia?

Mun mutsi on just tuommoinen hampaat irvessä suorittaja. Aina löyty kodista siivottavaa, luppoaikaa ei vaan ollut.

Huusikin usein mulle, että saas nähdä minkä p*skan keskellä tulet asumaan!!!

😁

Mä siivoon kerran viikossa. Keittiö on paremmassa kunnossa kuin muut huoneet.

Tämä kelpaa mulle, meille ja meidän kavereille. Äidille joutunut usein sanomaan, että stop tykkänään tää on meidän koti! Jos ei kelpaa, mene omaasi.

On se käyntejään vähentänyt, mutta käy kylässä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että toisen kodin näkee uusin silmin. Omassa kodissa silmät tottuvat eivätkä havainnoi samalla tavalla puutteita tai likaisuuksia kuin toisen kodissa. Tällä haluan sanoa, ettei kannata ottaa pikku roiskeita niin vakavasti, vaan riittää, kun toteaa, että kannattaisi pyyhkäistä kerran viikkoon puhtaaksi ja isommat roiskeet heti.

Taitaa olla parempi jättää nuo toteamatta ääneen toisten kodeissa, jos haluaa jatkossakin käydä kylässä. On kummallista, että jotkut äidit (miksei isätkin) eivät opi kunnioittamaan aikuista lastaan aikuisena. Eipä ihme jos käynnit harvenee.

Kannattaa siivota. Siivoamattomuus tärvelee asunnon, kun sotkua on kuukausia, roskia ja roiskeita, niin paikat jää nuhjuisiksi, vaikka tekisi minkälaisen suursiivouksen.

Lika, kun ottaa kerran vallan niin se vaatii käytännössä asunnon remontin, että se poistuu kokonaan, ei auta enää siivoaminen kunnolla.

Asunnon arvo laskee ja esimerkiksi vuokranantaja voi huomata ja vaatia korvauksia.

Aikuinen lapsesi asuu omillaan ja siivoaa kuten itse haluaa. Nyt olisi korkea aika katkaista napanuora ja antaa jälkikasvun opetella lentämään ihan itse. Ongelma on oikeasti peilissä, katso siihen ja kysy: Miksi minua stressaa jonkun toisen ihmisen kodin sotkuisuus?

Onkohan tehty tutkimusta, millainen osuus naisista/miehistä on raivojynssääjiä?

Itselläni on teoria, että ylenpalttisella hygienialla koetetaan kompensoida merkityksettömyyden kokemusta tai mielenterveysongelmia.

Yhtä lailla kuin merkityksettömyys ja mielenterveysongelmat voivat johtaa siihen toiseenkin ääreen, että jätteet jemmataan kasoihin huusholliin.

Keskitie lienee tervein ja paras tässäkin asiassa. Viisas vanhempi antaa aikuiselle lapselleen tilaa eikä vie häneltä happea. Kasvatustyö on tehty jo, jatkossa tämä kasvattaa itse itseään ja aikanaan ehkä lapsiaan. Rutiinien kehittyminen vie aikaa ja elämäntilanteiden muuttuessa ne menevät uusiksi, kuten arvotkin.

Miksi täällä syytetään ap:ta siitä, että aikuinen lapsi ei siivoa asuntoaan? Ei se aina ole kasvatuksesta kiinni. Olen tavannut useita kaaoksen keskellä eläviä, jotka kertovat että vihasivat kotona siivoamista ja nyt on ihanaa kun ei ole pakko. Siivous on rutiini, mutta jos siitä luopuu niin takaisin oppiminen voi olla vaikeaa. Siisteyskäsitykset on myös joillain hyvin erilaiset ja lisäksi ei huvita priorisoida siivoamista, vaikka kotona vanhemmat on kyllä ohjanneet ja opettaneet. Sotkuun lisäksi tottuu ja silmä ei enää kiinnitä huomiota joka roiskeeseen, kun asuu tarpeeksi kauan likaisessa asunnossa. Usein tähän myös liittyy mielenterveysongelmia tai jotain muuta terveyteen liittyvää, joka vaikeuttaa siivoamista ja siisteyden ylläpitoa. Ihan turha vedota mihinkään sosiaaliseen elämään tai töihin, siisti ihminen löytää aikaa siivota niistä huolimatta. Joku, jota ei kiinnosta, ei siivoa.