Muita, jotka kuvitteli saavuttavansa elämässä enemmän?

Tätä aina toisinaan ihmettelen. Aina joskus tulee jotain kautta törmättyä vaikka vanhojen koulukavereiden kuulumisiin netissä. Tosi monet, jotka eivät kouluaikoina ole olleet mitenkään erityisen ahkeria tai välkyn oloisia, niin heillä menee tosi hyvin. Ja se on musta ihan upeaa, olen heidän puolestaan tosi iloinen :) Samalla vaan ihmettelen sitä, kun itse olen jäänyt jotenkin syrjään, melkein kuin jossain ikuisessa odotustilassa, jossa pyristelen kovasti päästäkseni eteen päin, mutta kaikki ponnistelut valuvat hukkaan, ja tuntuu, että jokin momentum on jo menetetty. En tarkoita kuulostaa itsesäälissä rypevältä. Olen älykäs ja aina ollut ahkera ja aktiivinen, mutta vaikeat mielenterveysongelmat ovat varjostaneet koko elämääni. Nyt teen todella ankeaa ja kuluttavaa duunia että selviän taloudellisesti, enkä keksi, miten päästä pois. Samalla kun katson vanhojen tuttujen tekevän uraa teknologia-alalla, lääkäreinä, taiteilijoina... Ja mietin, missä meni vikaan omalta osalta, kun olen aina yrittänyt parhaani. Samaistuuko tähän kukaan? Että harmittaa, kun itse ponnistelee kuin hullu, ja silti jää kalkkiviivoille, samalla kun paremmista lähtökohdista tulleet vain porskuttavat eteen päin? Ja edelleenkään en ole katkera heille vaan iloitsen menestyksestään, mutta toivoisin itsellenikin parempaa, en vain enää keksi, miten edetä.