Ponnistusvaihe: Silmät auki vai kiinni?

Myös minua lääkäri kovasti kehotti ponnistusvaiheessa pitämään silmät auki. En tiedä, mikä ajatus taustalla oikeasti oli, koska hän totesi lähinnä huumorilla, että " ethän halua, että silmät ovat huomenna täynnä punaisia pilkkuja" . Rutistin tästä huolimatta silmät täysillä kiinni nimenomaan saadakseni täyden voiman kohdistettua ponnistamiseen, punaisia pilkkuja tosiaan oli silmissä seuraavana päivänä mutta eipä tuo kuitenkaan sitten haitannut kun lapsi oli omin voimin saatettu maailmaan... :) Olisi kyllä kiva tietää, miksi silmiä kehotetaan pitämään auki!

-Aranja ja poikanen 9kk-

Ei olisi tullut mieleenkään laittaa silmiä kiinni :). Jännää, että käskevät pitää silmät auki, eikö sitä kuitenkin pitäisi ponnistaa niin kuin itsestään parhaalta tuntuu?

Luulen että ainakin tarkistetaan se että äiti on vielä " mukana" , ite meinasin ekassa synnytyksessä mennä paniikkiin, ja puristin vaan silmiä lujaa kiinni. Kätilö huusi että NYT SILMÄT AUKI, joka autto kokoomaan itteni. Eli varmaan äiti pysyy paremmin tilanteessa, kun silmät tosiaan on auki, en tiedä.

Moi,

Silmät auki ponnistin, kätilön ohjeiden mukaisesti. Syy on mm juuri se, että jos ponnistaa silmät kiinni, silmiin tulee noita verenpurkaumia aika helposti ja voimaa ohjautuu muualle.

Eka synnytyksessä kätilöt tosiaan käskivät pitää silmät auki. verenpurkaumia oli silti VALTAVASTI koko naamassa, silmät tuli verelle vasta muutaman päivän jälkeen ja tosi kauan kesti " parantua" niistä. Toisessa synnytyksessä en muista että mitään sellaista olisi neuvottu. Ponnistaminen tuntui tietysti kovalta koetukselta, mutta purkaumilta vältyttiin... Itse olen kanssa sen linjan kannattaja, että silmät kiinni pystyn keskittymään paremmin.

..joten en saanut kehotusta aukaisuun.



Kehotuksen sain silmien aukaisuun ennen kivun lievitystä supistusten aikana, kun olin silmät hyvin tiukasti kiinni. Sitten sain lievityksen ja tein kaiken niinkuin kätilö käski.

Luulin ensin ihan oikeasti, että tämä aloitus on vitsi :)



En kyllä tarkalleen muista, mutta luulempa että silmät oli tiukasti kiinni ponnistaessa..sehän menee ikään kuin luonnostaan niin (yrittäkääpä muuten aivastaa silmät auki!). Mitään pilkkuja tai verenpurkaumia ei tullut, vaikka ponnistin tunnin tuloksetta -> imukuppisynnytys -> ei onnistunut -> sektioon. Ainakaan minulle ei siis 4 vuotta sitten sanottu mitään silmien aukipitämisestä!

En halunnut nähdä mitään. Vahingossakaan.

En muista että olisi mitään pilkkuja ollut, mutta olin niin raihnainen muutenkin, että en varmaan katsonut peiliinkään ennenkuin kolmantena päivänä synnytyksestä tai jotain sinne päin. ;)

Mutta silti rutistin jatkuvasti kiinni =)

Kätilö sanoi syyksi sen että jos ponnistaa silmät kiinni niin tulee verenpurkaumia... Taisi sanoa jotain muutakin mutta nuo verenpurkaumat ainakin muistan.

Minäkin ponnistin esikoista silmät kiinni ja kätilö käski muutamaan kertaan avaamaan silmät. En totellut kylläkään, tai kokeilin avata, mutta se tuntui jotenkin luonnottomalta. Syytä avaamiskäskyyn ei selitellyt kummemmin, mutta mulle jäi fiilis, että kätilö haluaa tietää oonko tolkuissani ponnistaessani vai en. Mitään verenpurkaumia ei tullut, mutta en kyllä mitenkään puristanut silmiä kiinni, vaan pidin vaan silleen tavallisesti.



Nyt toista odottaessa oon miehelle sanonut, että sanoo sitten hänkin kätilölle, että mä keskityn ponnistamiseen ja oikeisiin lihaksiin ja siksi pidän silmät kiinni. Jotenkin tuntui itsestä helpommalta tuntea vauvan liikkuminen synnytyskanavassa, kun ei tarvinnut katsella salia tai kätilöä vaan pystyi tunnustelemaan omaa oloaan " omassa rauhassa" silmät kiinni.



A.A. rv 27+6

...ettei alkaisi niin helposti pyörryttää ja samalla hlökunta pystyy tarkkailemaan äitykän tajuntaa ja vointiakin. verenpurkaumia olen nähnyt sekä silmät auki että kiinni ponnistaneilla, eli tuohon verenpurkauma-asiaan en oikein osaa sanoa. :)