Kummanlaisen sukunimen mieluummin ottaisitte / antaisitte omalle lapselle?
Kummanlaisen sukunimen mieluummin ottaisitte itsellenne (ja myöhemmin mahdollisesti antaisitte lapsenne): erittäin yleisen mutta neutraalin, esim. Mäkinen, vai harvinaisemman mutta ei erityisen kauniin, tyyliä Pöytty?
Olikohan tuo nyt ymmärrettävästi selitetty. Tämä kysymys siis kumpuaa minun ja mieheni tilanteesta. Olemme menossa naimisiin ja lapsia on toiveissa, ja pitäisi päättää kumman sukunimen otamme perheelle.
Toisella meistä on erittäin yleinen sukunimi (Suomessa top3 yleisyydeltään), joka on "kauneudeltaan" hyvin neutraali. Toisella meistä taas on huomattavasti harvinaisempi nimi (Suomessa noin 100 kpl), joka kuitenkin "kauneudeltaan" on ehkä rumahko. Ei nyt mikään hirveä nimi, mutta ei voi sanoa kauniiksikaan. Keksin tuon esimerkin Pöytty, mikä on mielestäni aika samaa tasoa.
Jonkun uuden sukunimen keksiminen ei ole oikein meidän juttumme, joten tulemme varmasti valitsemaan jomman kumman nykyisistä nimistämme.
Kummanlaisen nimen itse mieluummin valitsisitte itsellenne ja lapsille? Ja miksi?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Sen neutraalin. Rumista sukunimistä tulee helposti kiusaamista koulussa. Eikä kukaan lapsi halua itselleen rumaa sukunimeä muutenkaan.
No itse olen Korhonen, mikä on mielestäni neutraali ja taitaa olla Suomen yleisin sukunimi tällä hetkellä. Mieluummin olisin kyllä joku harvinainen, vaikka vähän rumahkokin. Enkä muista että omana kouluaikana olisi kiusattu ketään sukunimen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen neutraalin. Rumista sukunimistä tulee helposti kiusaamista koulussa. Eikä kukaan lapsi halua itselleen rumaa sukunimeä muutenkaan.
No itse olen Korhonen, mikä on mielestäni neutraali ja taitaa olla Suomen yleisin sukunimi tällä hetkellä. Mieluummin olisin kyllä joku harvinainen, vaikka vähän rumahkokin. Enkä muista että omana kouluaikana olisi kiusattu ketään sukunimen takia.
Mikä siinä on niin kamalaa, että sukunimi ei ole harvinainen? Ja meillä ainakin Pälli-niminen luokkakaveri sai valitettavasti hyvinkin paljon kiusaamista osakseen.
t. Virtanen
Pitäisin itse oman sukunimen ja lapsille isänsä sukunimi, jos suku ei ole muuten jatkunut. Jos on jo jatkajia, sitten lapsellekin minun nimeni.
Harvinaisemman ottaisin ilman muuta.
Vierailija kirjoitti:
Semmoisen, jonka osaa ulkomaalainenkin lausua. Ei ääkkösiä, lyhyehkö.
Huoh! luuletteko oikeasti, että yksikään "ulkomaalinen" jaksaa ihmetellä, jos se ei osaa lausia jonkun toisen maan kansalaisen nimeä ja vielä ihmettelen, että luuleeko joku, että sitä ulkomaalaista kiinnostaa, osaako se lausua jonkun suomalaisen sukuminen. Ja kuinka moni ulkomaalianen jaksaa miettiä nimeä valitessaa, että osaakohan nyt joku ulkolainen lausua nimeni. Ainakaan islantilaiset ei takuulla tuollaista mieti. Ihan voi antaa/ottaa sen nimen minkä haluaa, tuskin sitä kovin moni ulkolainen koskaan on lausumassa .
Vain suomalainen miettii nimenvalintaansa sen kautta, että onhan se sitten riittävän helppo ja ymmärrettävä jollekin toisella puolella palloa asuvalle randomille. Just näin, häivytetään meidän ääkköset ja vaikka ihan koko oma kieli ja kulttuuri tämän takia 🤦 Tällä lailla ajattelevat, huomatkaa se, että MIKÄÄN MUU KANSA ei tee näin. Kaikki muut ovat ylpeitä omasta maastaan ja kielestään, kulttuuristaan, ja haluavat ylläpitää ja suojella niitä! Älkäämme me olko hölmöläisiä ja hävetkö tai pienentäkö omaa maatamme, kieltämme ja kulttuuriamme. Silloin lopulta kadotamme ne.
Se kumpi sopii paremmin lapsen etunimeen.
Vasemmistolainen bongattu