4v ja 5v lasten karkailu
Siis mitä voi tehdä, kun 4v ja 5v satunnaisesti vaan lähtevät juoksemaan eivätkä tule takaisin vaikka niille huutaa? Yleensä kävelevät kyllä nätisti vieressä eivätkä lähde mihinkään jos sanoo esim, että pysytään tässä paikalla eikä lähdetä kauemmaksi. Mutta sitten joskus tulee noita tilanteita että vaan lähtevät. Esim. tänään oltiin kaupassa ja kävi noin ja oli pakko vaan laittaa 1v rattaisiin jarru päälle ja juosta noiden isompien perään. No nyt taas puhuttiin tuosta eikä selväksi tullut muu kuin se että vaan joku kiinnosti ja siksi lähtivät... Tänään pitäisi vielä käydä koululla äänestämässä enkä kyllä tiedä kehtaako kauheasti mennä jos siellä taas juostaan pitkin käytäviä.
Kommentit (39)
Lapselle on hyväksi kun kohdellaan tasavertaisena ja saa itse osallistua päätöksiin. Saa esim itse valita se vitsan jolla saa selkäänsä.
Tuonikäisistä pidetään kiinni. Koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Tuonikäisistä pidetään kiinni. Koko ajan.
Aika mahdotonta pitää kiinni useammasta lapsesta koko ajan. Ainakaan ilman niitä edellä mainittuja valjaita.
Lapsilla on tapana juosta paljon ja koko ajan. Annatko juosta luvan kanssa vaikka kotona, puistossa tai turvallisempi reitti. Mitä jos sopii mihin saa mennä luvalla leikkimään juoksemaan, esimerkiksi piha tai puisto tms, jossa ei olisi silloin autoriskejä tai huoltoautoja, aura-autoja. Onko autotiet opeteltu ylittämään niin että turvallisuus ei vaaranu, eli kaikki asiat käydään läpi ja toisto. On riski ettei niin pieni aina muista kaikkea tai osaa, tiedä, vaikka osaisi liikkua. Aikuista usein tarvitaan.
Et kai asu vaan paikassa jossa lapsia ei voi lainkaan päästää ulos. Älä ota mukaan kauppaan jos ei voi taata lasten turvallisuutta ja pieni jää yksin. Toisen vanhemman pitää vahtia lapsia tai mummon. Ehkä he haluaisivat huomiota ja sulla on vain se pieni mukana, joka huutaa joskus. Ehkeivät jaksa huutoa. Lapsi ei jaksa olla kaupassa paikoillaan ja hiljaa, häiriköivät muita tietämättään. Nykyään aikuisetkin tulevat kauppaan vaan huutamaan keskenään ja seurustelemaan, sylki lentäen. Ei rauhaa muilla.
Onko tuplarattaita vielä tallessa, ehkä hetken aikaa neljävuotias voisi olla vielä 1-vuotiaan kanssa rattaissa, kunnes hieman rauhoittuu tuo karkailuvaihe. Yksin 5-vuotias ei ehkä lähtisi karkuun tai sitten on ainakin mahdollista toisella kädellä pitää koko ajan kiinni 5-vuotiaasta ja toisella työntää tuplarattaita.
Jos rattaat ei mahdollinen vaihtoehto, niin ehkä ette hetkeen liiku kotia tai muuta paikkaa kauemmas. Kotipihalla vain tai lähipuistossa pari kuukautta, niin ehkä unohtuu karkailutaipumus. Kauemmaksi vain toisen aikuisen kanssa, jos yh eikä puolisoa, niin ehkä ystävä/ sukulainen pääsee välillä mukaan tai sitten apua perhetyöstä tms.? Ja ruoat/ kauppatilaus kannattaa tehdä vaikka kotiin toistaiseksi tai käy kaupassa kun mies vahtii lapsia tms.
Karkaileeko myös peräsuoli ulos peräaukosta?
Täällä sama juttu ja iätkin täsmää. Ja ei voi olla menemättä, esim. päiväkotimatka on tehtävä kävellen. Eipä ole tuplarattaita enää, kun ajattelin ettei niitä enää tarvita. Ehkä aika auttaa. Huomionhakuisuutta se tuntuu olevan. Joskus auttaa kädestä kiinni pitäminen, joskus se taas saa lapsilta jalat veltoiksi ja etenemisen mahdottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkaa itse lapsilta ja anna heidän hätääntyä. Ihmeesti oppivat jo kerrasta.
Tai vastaavasti anna karata, älä edes yritä etsiä. Kun lapsi huomaa, että hän on yksin jossain paikassa, josta ei osaa kotiin, niin siinä on oppimisen paikka. Ilmoitus katoamisesta poliisille tunnin kuluttua ja vakuuttelua, että on joka paikasta etsitty. Ja kun lapsi löytyy, niin katso sitä ihmeissäsi ja sano, että ei tämä ole meidän lapsi.
Kun lapsi löytyy niin mikä takaa ettei löytöpaikka ole auton renkaan alta tai joen pohjasta?
Se on lapsen oma valinta. Oppi kerrasta.
Täällä on paljon annettu ohjeeksi sitä, että kummatkin vanhemmat osallistuu lasten vahtimiseen, esim. tämä äänestyspaikka. Mistä tämä automaattinen oletus tulee, että se toinen vanhempi on kuvioissa mukana?
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon annettu ohjeeksi sitä, että kummatkin vanhemmat osallistuu lasten vahtimiseen, esim. tämä äänestyspaikka. Mistä tämä automaattinen oletus tulee, että se toinen vanhempi on kuvioissa mukana?
Koska lapsella on kaksi vanhempaa ja jonkun avulla on nuorin saatu pyöräytettyä maailmaan. Miksi ei saa olettaa todennäköisintä vaihtoehtoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon annettu ohjeeksi sitä, että kummatkin vanhemmat osallistuu lasten vahtimiseen, esim. tämä äänestyspaikka. Mistä tämä automaattinen oletus tulee, että se toinen vanhempi on kuvioissa mukana?
Koska lapsella on kaksi vanhempaa ja jonkun avulla on nuorin saatu pyöräytettyä maailmaan. Miksi ei saa olettaa todennäköisintä vaihtoehtoa?
No, onhan noita syitä. Esim. yksinhuoltajuus ( ero, toisen menehtyminen, riitaisat välit). Tottakai on hienoa, jos kummatkin vanhemmat ovat mukana lasten elämässä, sehän on ideaalitilanne, mutta joskus se ei vaan ole niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon annettu ohjeeksi sitä, että kummatkin vanhemmat osallistuu lasten vahtimiseen, esim. tämä äänestyspaikka. Mistä tämä automaattinen oletus tulee, että se toinen vanhempi on kuvioissa mukana?
Koska lapsella on kaksi vanhempaa ja jonkun avulla on nuorin saatu pyöräytettyä maailmaan. Miksi ei saa olettaa todennäköisintä vaihtoehtoa?
Se on aika yleistä että toinen vanhempi on vuoro- tai reissutyössä eikä todellakaan koko aikaa paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkaa itse lapsilta ja anna heidän hätääntyä. Ihmeesti oppivat jo kerrasta.
Tai vastaavasti anna karata, älä edes yritä etsiä. Kun lapsi huomaa, että hän on yksin jossain paikassa, josta ei osaa kotiin, niin siinä on oppimisen paikka. Ilmoitus katoamisesta poliisille tunnin kuluttua ja vakuuttelua, että on joka paikasta etsitty. Ja kun lapsi löytyy, niin katso sitä ihmeissäsi ja sano, että ei tämä ole meidän lapsi.
Kun lapsi löytyy niin mikä takaa ettei löytöpaikka ole auton renkaan alta tai joen pohjasta?
Sitä kutsutaan jälkiabortiksi. Näitä sattuu tyhmille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuonikäisistä pidetään kiinni. Koko ajan.
Aika mahdotonta pitää kiinni useammasta lapsesta koko ajan. Ainakaan ilman niitä edellä mainittuja valjaita.
Sulla on sitten liikaa lapsia. Anna ylimääräisten karata.
Vierailija kirjoitti:
Karkaileeko myös peräsuoli ulos peräaukosta?
Varmasti karkailee, kun on jo noin monta lasta pusannut ja joutuu nyt juoksemaan peräsuoli pitkällään niiden perässä. Entä sitten?
Kerro ennen lähtöä, että karkaamisesta tulee rangaistus. Mieti jo tässä kohtaa rangaistus, minkä kykenet myös toteuttamaan. Mikäli karkaamista tapahtuu, pidä kiinni rangaistuksesta. Ei mitään viimeistä varoitusta, selittelyjen kuuntelua tai muuta. Ei tarvitse edes ääntä korottaa. Jos uhkaat viedä lempilelun kaappiin, niin viet sen lelun sinne kaappiin. Ei mitään toiseksi suosituinta vaan sen lempilelun.
Olleelisinta on, että toteutat uhkauksesi. Lapset koettelevat rajoja, kunnes ne tulevat vastaan ja valitettavan usein myös sen jälkeenkin. Sinun tehtäväsi on pitää kiinni niistä asettamistasi rajoista johdonmukaisesti ja toistuvasti.
Huonosti kasvatettuja lapsia. Meillä onntehty selväksi että se joka "perseilee" kaupassa ei tule mukaan kauppaan. Eli vuoden karenssi: huutamisesta, kiukkuilusta, ympäriinsä juoksentekusta ja kinuamisesta. Eipä ole tehneet koskaan mutään näistä.
"Annoin vaan mennä"
Ja sitten ihmetellään, kun ihmiset valittavat kaupassa riehuvista ja huutavista lapsista.
Ja jätetään lapsi vielä hätääntymään. Mistä minä voisin siinä tilanteessa, yksin jätetyn ja hätääntyneen lapsen kohdatessani, tietää, että tässä on joku kiero "kasvatuskeino" kokeilussa? Pakkohan minun olisi jättää oma kauppareissuni kesken auttaakseni lasta, vaikka olisi kenties kiire bussiin tms.