Voiko sotkuinen nuori pärjätä omillaan?

Mulla on kaksi lukio-ikäistä tytärtä ja huoneensa ovat yleensä kuin pommin jäljiltä.

Välillä natkutan siivoamisesta, välillä en jaksa. En kuitenkaan siivoa puolestaan. Omia pyykkejään pesevät sitten kun puhtaat sukat/pikkarit/treenikamppeet tms ovat lopussa.

Uskon kyllä, että heistä ihan kunnon ihmisiä tulee, tai hehän ovat jo.

Koulun hoitavat hyvin, urheilevat aktiivisesti, joukkueisaan ovat luottopelaajia, on kavereita ja jo useampina kesinä ovat olleet kesätöissä.

Tekevät myös yhteisiä kotitöitä jonkin verran: vuorottelevat vessojen siivouksessa ja imuroinneissa n. viikoittain.

En ole kotitöihinkään kauheasti jaksanut pakottaa, elin itse nuorena varsinaisessa työleirissä, eikä sekään mielekästä ollut. Tiedän, että nuoreni osaavat esim laittaa ruokaa, koska sitä tehdään usein yhdessä, eikä kukaan pidä sitä minään hirvittävänä pakkotyönä. Toisinaan innostuvat kokeilemaan uusia ruoka,-ja leivontareseptejä.

Uskon, että kun asuvat omillaan tulevaisuudessa, huushollitkin ovat siistejä. Ja jos eivät ole, sitten eivät.

Tässäkin asiassa kokonaisuus ratkaisee, pelkkä siisteys ja siivoaminen ei tee kenestäkään muuta kuin sen, että on tykönään siistiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä pojalle tulee puhtaita vaatteita jos ne jäävät huoneensa lattialle ? Älä palvele. Osta hänen huoneeseen oma pyykkikori, opasta pesukoneen käyttö. Siinä sinulle toimintaohje näin aluksi.

Mistä päättelit että kyseessä olisi poika?

Mun tyttäreni oli lapsista sotkuisin, huone kuin siskolätti. Omilleen muutettuaan onneksi hieman siistimpi kuin kotona.

Ongelma on sama, neuvo on sama. Jos nyt oikein viisastellaan niin tiedämmekö loppujen lopuksi lapsen sukupuolta  ?

Vierailija kirjoitti:

Sotkuisuus on itseaiheutettu ongelma. Omillaan asuessaan saa olla niin sotkuinen kuin sielu sietää. Eikä se sotkuinen huone kerro pärjäämisestä

Just näin. Poikanikin opiskelee ammattikorkeakoulussa, käy osa-aikaisesti töissä ja sen lisäksi vielä urheilee monta kertaa viikossa. Nukkuakin pitää joten siivous vaan jää. Siivoaa kun siivoaa.

Kyllä ne pärjää. Minun tyttäreni ja miehensä olivat aikamoisia sottapyttyjä, molemmilla vaativa hyvä ammatti , oma talo ,pari lasta. Ei ne alkuunkaan kolmiossa olleet siistejä, eikä sitten siinä isossa talossaankaan, mutta pitkää päivää tekivät. Kun olin heillä lapsenlikkana laitoin huushollin aina putsikuntoon ja pesin koneellisia vaatteita.( oli ilo minulle)

Nyt on lapset jo kohta aikuisia ja koko perhe osallistuu kotihommiin, kaikki on siistiä ja kaunista. Siivojakin käy säännöllisesti, vaikka itse pitävät paikat siistinä.

Joten aika aikaa kutakin.

Vierailija kirjoitti:

Sama huoli mutta sillä erotuksella,että mun on ite sitten loppuviimeks siivottava. Sitä ei vaan tapahdu. Vaikka nalkutan ja odotan aina semmosen 4 viikkoa. Sit on pakko raivosiivota ite, ettei ala rotat pyöriä nurkissa

No just jotain tuollaista rottapainajaista pizzalaatikoiden keskellä pelkään nuoren tulevaisuudessa 🙈 Mutta eipähän tosiaan ole minun ongelmani sitten. Ap.

Usein nuoren laiskuus on vanhemman aiheuttamaa. Kun muuttaa omilleen, tilanne useimmiten korjaantuu.

Vierailija kirjoitti:

Mistä pojalle tulee puhtaita vaatteita jos ne jäävät huoneensa lattialle ? Älä palvele. Osta hänen huoneeseen oma pyykkikori, opasta pesukoneen käyttö. Siinä sinulle toimintaohje näin aluksi.

No vaatteet tuo kyllä pyykkikoriin just siinä vaiheessa kun ne alkaa loppua ja peseekin jos niillä on kiire. Mutta sitä ennen ne on usein kaikki pitkin lattioita. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Mistä pojalle tulee puhtaita vaatteita jos ne jäävät huoneensa lattialle ? Älä palvele. Osta hänen huoneeseen oma pyykkikori, opasta pesukoneen käyttö. Siinä sinulle toimintaohje näin aluksi.

Ei se pyykkikori suinkaa takaa että ne vaatteet osuvat sinne koriin :D

T. toinen sotkuisen teinin äiti