Lue keskustelun säännöt.
Koululääkäri oli 8v lapsesta sitä mieltä, että ei tarvetta adhd-testeille
22.01.2024 |
Nyt kuitenkin opettaja on sitä mieltä, että pitäisi miettiä kävisikö lapsi nuo testit.
Itseäni jotenkin ihmetyttää, kun joka toisella tuntuu olevan jo tuokin diagnoosi. Lapsi pystyy keskittymään mm. palapelien tekemiseen, lautapelien pelaamiseen jne. Mutta toki on liikkuvainen poika. Että pitääkö tässä opettajan mieliksi lähteä testeihin
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Kysymys ei ole siitä, mitä mieltä lääkäri tai opettaja on, vaan siitä, aiheutuuko oireista haittaa lapselle itselleen tai hänen perheelleen. Millainen on oirekuva?
Kyllä lääkäri ja opettaja näkevät niin paljon enemmän lapsia kuin oma perhe, että kuuntelisin molempien näkemyksiä. Toisaalta taas 8 v kasvaa hurjaa vauhtia, ja kesän jälkeen saattaa tilanne olla taas ihan uusi. Eli avoimin mielin kuuntelisin asiantuntijoita ja pyrkisin auttamaan lasta parhaani mukaan, sehän ei vaadi diagnoosia vaan ihan tietous riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettaja ei ole lääkäri. Eiköhän se koululääkäri jotain alustavaa arviota jo tehnyt, jos kerran siihen päätyi, ettei lisätutkimuksia edes tarvitaa, vaan on ilman tutkimuksia selvää ettei ole kyse adhd:sta. Muutenhan se lääkäri olisi tehnyt lähetteen tarkempiin selvittelyihin. Lääkärin työhön se kuuluukin, eikä opettajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ADHD - poika keskittyy superhyvin pelatessaan mieluista peliä tai lukiessaan sarjakuvia. Uppoutuminen on yksi diagnoosikriteeri. Mietin myös, että mitä menetät, jos lapsi testataan. Jos ADHD: ta ei ole, niin silloin sitä ei ole.
Aivan ohis, mutta kenenkään ei pidä tulkita yllä olevaa siten, että uppoutuminen tai niin sanottu flow-tila olisi ADHD-diagnoosin kriteeri. On luonnollista ja tervettä uppoutua kirjoihin tai peleihin. Kyllä se diagnoosi tulee ihan toisista, arkea isommin haittaavista asioista, jos tulee.
Kyllä se vain on yksi diagnoosikriteereistä, mitä oikein höperihdit. Adhd-diagnoosiaa on kyse toimintaa haittaavista oireists, jotka ylittävät (tai alittavat) tietyn tason. Niiden pitää olla ollut läsnä jo lapsuudessa ja pelkästään yksittäinen oire ei "anna" adhd-diagnoosia. Se on monimutkainen prosessi.
Jos ainoa "ongelma" on liikkuvainen poika, niin mitä edes tekee tiedolla olisiko adhd?
Samaa voi sanoa myös lapsista. Ja kyllä monista aikuisistakin.