Lue keskustelun säännöt.
Vaimon ylipaino-ongelma
09.01.2007 |
Loppujen lopuksi en keksinyt muuta paikkaa kuin tämä. Tiedän saavani kipakoitakin vastauksia, ehkä niitä tarvitaankin.
Olemme olleet naimisissa kahdeksan vuotta. Suhteemme alussa vaimoni oli normaalipainoinen, mutta kahden lapsen jälkeen painoa kertyi - kuten varmaan on aika tavallista. Lapset ovat nyt 5 ja 3 vuotta.
Nyt häpeäkseni vaimon ylipaino on alkanut vaivata minua. Haluja ei oikein tahdo löytyä, vaikka rakkautta kyllä piisaisi. Painoa on lähemmäs 100kg, joten ihan muutamasta kilosta ei ole kyse.
Aluksi olin sanomatta mitään. Eihän juuri synnyttänyttä naista voi vaatia diettihommiin. Sitten ehdotin (esim. joulun tai kesämässäillyn jälkeen) yhteistä projektia ruokamuutoksiin. Olen valmis kokeilemaan Painonvartijoita, karppaamista tai ihan omaa juttua. Ei niin väliksi. Tämäkään ei ole tehonnut.
Yritän olla painostamatta, mutta... hävettäähän tämä minuakin. Ei kaikki painosta ole (saa olla) kiinni, mutta...
Ymmärrän, että painostaminen voisi olla pahastakin, mutta hiljaisuuskaan ei auta.
Vaimoni ei vaikuta masentuneeltakaan. Hän on töissä jossa viihtyy, lasten kanssa ei pahemmin ongelmia, hellimme päivittäin (vaikka on alkanut tuntua siltä, että teen sen velvollisuudesta), hänellä on harrastuksia...
Mitä hemmettiä voisi tehdä?
Kommentit (37)
Kyllähän se jokaisen itse pitää se kipinä siihen saada. Mutta tuo yhteinen projekti kuulosti hyvältä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, että olet noin aktiivinen! Ihanaa, että mies uskaltaa tunnustaa moisen asian, ja että olet yrittänyt jopa tehdä asialle jotain!
Ikävä tosiasia vain taitaa olla, että jos vaimollasi ei itsellä ole kunnon kotivaatiota painonpudotukseen, hän ei siihen ryhdy.
Tiedän saavani tästä haukkuja, mutta: kannattaisiko sinun sanoa vaimollesi ihan suoraan, että sinun mielestäsi hän on liian lihava? Että se vaikuttaa jo haluunkin. Ja kertoa vähän faktoja siitä, miten ylipainoisten naisten lapsetkin tuppaavat olemaan ylipainoisia jne.
Tälläkin palstalla käydään usein keskusteluja, joissa lihavat naiset kertovat miten tyytyväisiä ovat kiloihinsa, ja miten ne eivät todellakaan haittaa heidän miehiään. Eikä sellaisella asenteella paljon kiloja pudotella...
itsestään. By the way, minulla pullukka mies, mutta se ei minua haittaa. Kaikki kuitenkin vanhenevat, rupsahtavat jne. Sille ei mahda mitään. Kokonaan toinen asia tietenkin on, jos vaimollasi on terveydellisiä haittoja painosta.
Muuten, oletko itse sellainen adonis, että sinulla on pokkaa vaatia vaimoasi laihtumaan? Minua nimittäin huvittaa, kun kaverin mies aikast hmm... ruma ja vaatii vaimoaan olemaan hoikka muotinukke :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pari kertaa meinannut sanoa asian hiukan suoremmin, mutta sisu menee kaulaan ihan viime hetkellä.
Yhteinen projekti ei ole ihan mielistely-ajatuksissa tehty, sillä minullakin on muutama kilo pudotettavaa. Kaksin kaunihimpi ja niin edelleen.
Tämä on näemmä suhteessamme ainoa asia, josta ei voi puhua. Yleensä juttelemme asioista kun asioista halki poikki pinoon.
Terveysriskistä olen puhunut, mutta " kaikki me johonkin kuolemme" on yleensä se vastaus. Lasten syömistottumuksetkaan eivät vakuuta, sillä tämä kaksikko on jollakin ihmeellä saatu innostumaan esim. salaateista.
Ruoka meillä sinällään on ihan terveellistä. Aina salaattia tarjolla ym. Työpaikalla aina " täytyi maistaa Pirjon marjapiirakkaa" tai " Astan synttärin kunniaksi oli kääretorttua" tai " Terttu kokeili uutta kuivakakkureseptiä" jne.
Itse olen normaalipainoinen, mutta lasten saamisen jälkeen jäi n. 10 kiloa " liikaa" . Mies ei mitään virkkonut, mutta kun olin sitten itsekseni Painonvartijoiden avustuksella laihtunut sen 10 kg, oli seksielämämme huomattavasti aktiivisempaa ja mies sitten jossain vaiheessa tunnusti, ettei pahemmin huvittanut silloin kun olin painavampi... Ole vaimollesi rehellinen, kerro miltä sinusta tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitan aika paljon. Omaksi iloksi. Harvemmin kuitenkaan keskustelupalstoille.
Vierailija:
Loppujen lopuksi en keksinyt muuta paikkaa kuin tämä. Tiedän saavani kipakoitakin vastauksia, ehkä niitä tarvitaankin.Olemme olleet naimisissa kahdeksan vuotta. Suhteemme alussa vaimoni oli normaalipainoinen, mutta kahden lapsen jälkeen painoa kertyi - kuten varmaan on aika tavallista. Lapset ovat nyt 5 ja 3 vuotta.
Nyt häpeäkseni vaimon ylipaino on alkanut vaivata minua. Haluja ei oikein tahdo löytyä, vaikka rakkautta kyllä piisaisi. Painoa on lähemmäs 100kg, joten ihan muutamasta kilosta ei ole kyse.
Aluksi olin sanomatta mitään. Eihän juuri synnyttänyttä naista voi vaatia diettihommiin. Sitten ehdotin (esim. joulun tai kesämässäillyn jälkeen) yhteistä projektia ruokamuutoksiin. Olen valmis kokeilemaan Painonvartijoita, karppaamista tai ihan omaa juttua. Ei niin väliksi. Tämäkään ei ole tehonnut.
Yritän olla painostamatta, mutta... hävettäähän tämä minuakin. Ei kaikki painosta ole (saa olla) kiinni, mutta...
Ymmärrän, että painostaminen voisi olla pahastakin, mutta hiljaisuuskaan ei auta.
Vaimoni ei vaikuta masentuneeltakaan. Hän on töissä jossa viihtyy, lasten kanssa ei pahemmin ongelmia, hellimme päivittäin (vaikka on alkanut tuntua siltä, että teen sen velvollisuudesta), hänellä on harrastuksia...Mitä hemmettiä voisi tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutama asiallinen vastaus jo tipahtanut, kiitos niistä.
Mtv3 etsii uusia painon pudottajia seuraavaan kotimaiseen kauteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulkun koolle tai kaljuudelle ei voi mitään, painolle voi. Jos miehelläsi olisi pieni mulkku vaikka hän treenaamalla tm. saisi siitä isomman (mutta ei vaan viitsi vaivautua), toki tekisi mieli huomauttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaljuuntumiselle ja vehkeen koollehan ei voi juurikaan mitään.
Ylipainolle voi ihan varmasti.
En vaadi missimittoja, mutta normaalipaino olisi ihan mukava.
Ja en vaadi mitään plastiikkakirurgisia toimenpiteitä. Enkä väitä laihduttamisen sujuvan tuosta noin vain. Mutta välillä sitä toivoisi edes jotain yritystä.
kaappihomoja..
entä runoilijat, vielä epäilyttävämpää ;)
Ei kaikki miehet ole hei tunteettomia nuijia suoraan kivikaudelta.
Vierailija:
ap, tuo äskeinen kommenttisi paljasti sinut. Kukaan mies ei voi kirjoittaa noin tai on kaappihomo.
ilahduttaa mun silmää, että pitää itsestään huolta. Olkoonkin, että tykkään hänestä sellaisena kuin hän on. Mutta kyllä itsekin ilahdutan mielelläni miestäni näyttämällä kivalta.
Ja siitä kikkeliasiasta: eivätkös nuo Tallinnan-toimenpiteet ole sellaisia, että munasta vähenee tunto? Sellaista tuskin kukaan nainekaan haluaisi miehelleen. Mutta painon pudottamisesta on vain hyötyä, se on ilmaista eikä vaadi mitään operaatioita. Tietty, jos lihavuus on sairaudesta johtuvaa, silloin on väärin mennä vaatimaan laihduttamista.
Onko käynyt koska viimeksi vaateostoksilla?
Itse heräsin läskeihini kun näin ne sovituskopissa. Kotona kun ei näe selkäläskejä...
Onko vaimosi aikaisemmin harrastanut liikuntaa?
Onko teillä perhetuttuja jonka kanssa lähtisitte vaikka kylpylään? Jos vaimo heräisi ulkomuotoonsa vaikka siellä?
Itse näet en luullut olevani juurikaan ylipainoinen..... nyt huomaa että sissus soikoon kuinka sitä ei aiemmin itselleen mitään tehnyt.
Pakko lisätä, että kyllä sen minimunaisen kaljun pitää muuten huolehtia itsestään, jos alkaa vaimolleen ulkonäkövaatimuksia esittämään.
Ymmärrettävää. Mielestäni on turhaa moralisointia halveksua tällaisia ajatuksia, jos nyt niitä haistapaska-vastauksiakin saat :). Voisitko ottaa asian puheeksi terveys-aspektin kautta? Onhan ylipaino suuri terveysriski, heikentää ehkä vaimosi jaksamista yhteisissä askareissa ym? Voisitko koettaa esim sitä kautta, että alkaisitte yhdessä harrastamaan liikuntaa, kokkaisitte terveellisemmin jne. Tulisi tavallaan kiertoteitse tuo painonpudos siihen kuvioon. Varovainen kannattaa jatkossakin olla, me naiset kun olemme hyvin herkkiä ottamaan itseemme eikä tuo nuorsun muistikaan avioelämää helpota :-)