Miksi äitini ostaa minulle sellaisia vaatteita mitä itselleen?
Ensinnäkin meillä on 35 vuotta ikäeroa ja minä olen hoikempi kuin hän, myöskin vartalonmallini on ihan erilainen. Ja vaatemakuni ihan ihan päinvastainen kuin hänellä. Hän ostaa minulle joka synttäri ja joulu lahjaksi vaatteita, mutta sellaisia, jotka on hänen tyylin ja maun mukaisia ja joita hän itse käyttäisi, ovat myöskin hänen kokoaan aina. Muita lahjoja en oikein saakaan, enkä tiedä mitä näillä vaatteilla tekisin. Hän ei halua niitä itselleen takaisin eikä omaan käyttöönsä. Eikä ne ole mitään hähen itselleen tekemiä huti-ostoksia, joita laittaisi eteenpäin kiertoon minulle, vaan on ihan varta vasten käynyt ne minulle ostamassa. Ja tällaista on ollut yli 20 vuotta, eli ei ole mikään dementian oire. Kun sanon että nämä eivät ole kokoani eikä lähelläkään tyyliäni, niin hämmästyy, että miten niin ei ole, hän oli ihan varma että on.
Mistä voisi johtua tällainen? Kyselee eräs, jonka vaatekaappi täyttyy aina synttärinä ja jouluna kummallisista vaatekappaleista.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Minun äiti ei ymmärrä että ollaan kaksi erillistä ihmistä. Minä 39v äiti 74v. Olen aina ollut hänen jatkeensa ja tottakai pidän samoista asioista kuin hän (vaatteet, musiikki, harrastukset, ruoka jne). Jos teen jotain vastoin hänen neuvoaan niin se on vain hänen kiusaamista minun taholta ja haluan näpäyttää häntä. Esim valitsemani työpaikka ei miellytä häntä koska ei ole naisten ammatti - otin työn vastaan koska haluan kiusata häntä, en esim siksi että ala kiinnostaa minua. Mistään tälläisestä ei siis ole kyse mutta ei osaa katsoa maailmaa omaa napaansa pidemmälle. Haukkunut minua mm. huoraksi ystäväni vanhemmille kun olin 15v koska pukeuduin eri tavalla kuin hän. En edes paljastavasti vaan farkut ja t-paita mutta en häntä mielyttäviin kukkamekkoihin.
Nuorempana triggeröidyin hänen jutuistaan mutta viimeiset 10v olen laittanut jutut, uhkailun ja kiristämisen toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olen rajoittanut näkemistä
Täälä kans äiti samaa sarjaa! On 65 ja minä 42.
Tai oma äitini ei ole haukkunut hu oraksi, mutta muuten.
Oli aikoinaan hirveän loukkaantunut, kun en opiskellut sairaanhoitajaksi vaan ns. miesten alalle. Nykyisin kuittailee, että ei sinusta olisi hoitoalalle ollutkaan!
Olisi kyllä, mutta miksi ihmeessä suostuisin..
Kuittailee kateellisena myös palkasta, se sentään v i tuttaa vain häntä itseään.
Sama juttu, kun en halunnut omia lapsia. Mitä?! Miksi vihaat lapsia?!!?
En vihaa, tykkään kyllä, en vain halua sellaista itselle.
Sama pätee taloudenpitoon, lemmikkeihin, harrastuksiin yms. Kaikki mitä itse olen halunnut ja valinnut elämääni, saa äitini raivon partaalle, koska se ei ole sama mistä hän pitää.
Onneksi on edes kaksi asiaa, jotka hän hyväksyy: olen nätti ja osaan laulaa. Ne on periytynyt äidiltä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko aivan varma, että äitisi lukee tätä palstaa ja kirjoittaa vastauksen tänne?
Jospa kysyisit asiaa aivan suoraan äidiltäsi. Tule sitten kertomaan vastaus meillekin. Harva äiti ostaa vaatteita aikuiselle lapselleen, varsinkaan tyttärelle muuta kuin ehkä sukkia.
Kysyn täältä kun äitini ei ole antanut minulle vastausta. Olen tietenkin kysynyt häneltä tätä monta monta kertaa. Joka kerta hän on yhtä hämmästynyt, että mitä minä oikein kysyn, hän oli varma että ne ovat minun tyyliä ja kokoa. Puolen vuoden päästä sama lahja toistuu (minulla on synttärit kesällä ja joulu on sitten tietenkin talvella) ja taas kysyn enkä edelleen saa mitään muuta vastausta kuin hämmästelyä. Ajattelin että täällä joku voisi ymmärtää minua paremmin tällaisia tilanteita. Äidiltäni ei hyödytä enää kysyä, ei hän tule koskaan mitään tuota hämmästelyä enempää vastaamaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä ostan kyllä sellaisia, mitä itse haluaa heti kun osasi itse pyytää. Anna mä arvaan joku psykologi taas hienosti, että äiti ei anna lapsen päättää,mitä pukee ja haluaa hänet samaan muottiin. Hohhoihaa eli jos lapsi haluaa samanlaiset vaatteet kun äiti, mitä pitäisi tehdä? Äidin on pakko vaihtaa omaa vaatetustaan, jotta lapsi ei pukeutuisi samalla tavalla? Tai ei pitäisi antaa pukeutua samalla tavalla? Esim. yksi lapseni pukeutui aikoinaan vähän samalla tavalla kun minä. Oi joi, osaan vaan kuvitella mitä jotkut mustamaalaajat taas saivat siitä aiheeksi. Hän nimenomaan halusi pukeutua niin. Ääliöt taas supisseet että "äiti ei osta sitä tai tätä lapselle..." "äiti ei halua lapsen purevan sitä tai tätä" Tuo oli täyttä paskaa. Eikö hienoa miten ihmiset voivat viedä päätelmiään mihin suuntaan tahansa, kun ovat jo päättäneet, miten asiat on etukäteen, tai heillä on kenties joku mustamaalaus tarkoitus.
Nyt kyllä se äidin par
Olipa erikoinen ja aloitukseen liittymätön purkaus.
Voisitko keskustella asiasta äitisi kanssa? Voit sanoa myös, että sulla pursuaa kaikki paikat vaatteita ja niitä on jo aivan liikaa. Tai kerrot jostain toiveesta mitä oikeasti toivoisit lahjaksi.
Ensinnäkin ap:n pitäisi kysyä asiaa äidiltään. Me vieraat ihmiset emme voi tietää hänen ajatuksiaan, kun sinä tyttärenäkään et ymmärrä hänen toimiaan.
Itse tekisin näin, jos mikään ei auttaisi: Pyytäisin äidin esim. shoppailureissulle tai kävelyretkelle, ottaisin äidin lahjoittamat vaatteet mukaan ja sanoisin: Mennäänpä tuon vaatekeräyksen kautta, niin jätän nämä lahjaksi ostamasi vaatteet sinne, koska minä en niitä käytä, etkä sinäkään halua niitä takaisin.
Kun toiselle selvästi osoitetaan, että vaatteet ja niihin sijoitetut rahat menevät hukkaan omalta osalta, niin varmasti oppii olemaan ostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko keskustella asiasta äitisi kanssa? Voit sanoa myös, että sulla pursuaa kaikki paikat vaatteita ja niitä on jo aivan liikaa. Tai kerrot jostain toiveesta mitä oikeasti toivoisit lahjaksi.
Olen minä tietenkin keskustellut. Olen kertonut monta kertaa suoraan, etten käytä ollenkaan enkä ikinä hameita. (Enkä varsinkaan kaksi kokoa liian isoja hameita enkä ns. vanhustyylin hameita.) Olen monta kertaa myös kieltänyt ostamasta mitään vaatteita lahjaksi. Ei keskustelu muuta mitään vaikka kuinka suoraan sanoisi.
Mistä muuten tulee luulo, että en olisi kysynyt äidiltäni syitä tai muuten keskustellut hänen kanssaan? Johan jo aloituksessa kuvasin, että kun otan asiaa puheeksi niin saan vastineeksi hämmästelyä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko keskustella asiasta äitisi kanssa? Voit sanoa myös, että sulla pursuaa kaikki paikat vaatteita ja niitä on jo aivan liikaa. Tai kerrot jostain toiveesta mitä oikeasti toivoisit lahjaksi.
Olen minä tietenkin keskustellut. Olen kertonut monta kertaa suoraan, etten käytä ollenkaan enkä ikinä hameita. (Enkä varsinkaan kaksi kokoa liian isoja hameita enkä ns. vanhustyylin hameita.) Olen monta kertaa myös kieltänyt ostamasta mitään vaatteita lahjaksi. Ei keskustelu muuta mitään vaikka kuinka suoraan sanoisi.
Mistä muuten tulee luulo, että en olisi kysynyt äidiltäni syitä tai muuten keskustellut hänen kanssaan? Johan jo aloituksessa kuvasin, että kun otan asiaa puheeksi niin saan vastineeksi hämmästelyä.
Ap
Anteeksi, en yrittänyt vihjata, että ette olisi keskustellut asiasta ollenkaan, yritin vain ehdottaa jotain mitä voisi sanoa, että tuo hänen käytöksensä voisi ehkä muuttua, mutta en muotoillut viestiäni hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko keskustella asiasta äitisi kanssa? Voit sanoa myös, että sulla pursuaa kaikki paikat vaatteita ja niitä on jo aivan liikaa. Tai kerrot jostain toiveesta mitä oikeasti toivoisit lahjaksi.
Olen minä tietenkin keskustellut. Olen kertonut monta kertaa suoraan, etten käytä ollenkaan enkä ikinä hameita. (Enkä varsinkaan kaksi kokoa liian isoja hameita enkä ns. vanhustyylin hameita.) Olen monta kertaa myös kieltänyt ostamasta mitään vaatteita lahjaksi. Ei keskustelu muuta mitään vaikka kuinka suoraan sanoisi.
Mistä muuten tulee luulo, että en olisi kysynyt äidiltäni syitä tai muuten keskustellut hänen kanssaan? Johan jo aloituksessa kuvasin, että kun otan asiaa puheeksi niin saan vastineeksi hämmästelyä.
Ap
Anteeksi, en yrittänyt vihjata, että ette olisi keskus
Niin, en oikein itse enää usko muutokseen, koska tätä on jatkunut jo niin pitkään eikä keskustelu ole auttanut. En usko, että hän tulee muuttamaan tapojaan. Siksi enää lähinnä kiinnostaa syyt miksi joku ehkä voisi toimia noin. Jos olisi joku ymmärrettävä syy, niin asia ei ehkä niin ärsyttäisi enää minua, tai en tiedä, kunhan mietin. Ap
Hankala tilanne. Jos jotenkin kuvittelee, että olet samanlainen kuin hän.
Ei muisti taida pelata, jos kerta toisensa jälkeen hämmästyy samasta asiasta
Vierailija kirjoitti:
Ei muisti taida pelata, jos kerta toisensa jälkeen hämmästyy samasta asiasta
Tätä on kuitenkin jatkunut hyvin pitkään. Ja äitini on työelämässä vaativissa johtotehtävissä eli ei mikään dementikko. Muistin siis pitäisi olla kunnossa. Voihan olla että tätä asiaa ei vain halua muistaa? Ap
Minä sain äidiltäni hänen vanhoja lihavien ihmisten housuja kun ilmoitin raskaudestani. Niin, itse painoin 45 kg ja paino nousi 6 kg koko raskauden aikana. Mahduin omiin trikoohousuihini alusta loppuun asti enkä tarvinnut mitään vyötärönympärys 100cm-> farkkuja...
Älä ota enää lahjoja vastaan, et edes avaa niitä vaan sanot äidillesi, että siellä on kuitenkin taas sellainen vaate joka sopii äidille itselleen, ei sinulle. Ja vaikka väittäisin vastaan niin laitat viemään avaamattoman paketin takaisin omaan kotiinsa.
Varmasti pahoittaa mielensä, mutta tuskin tarvitset kaappeihisi turhanpäiväistä täytettä. Ja jos äitisi tajuaisi pointin, tuskin mutta kannattaa koettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muisti taida pelata, jos kerta toisensa jälkeen hämmästyy samasta asiasta
Tätä on kuitenkin jatkunut hyvin pitkään. Ja äitini on työelämässä vaativissa johtotehtävissä eli ei mikään dementikko. Muistin siis pitäisi olla kunnossa. Voihan olla että tätä asiaa ei vain halua muistaa? Ap
Huonomuistinen on, vaikka sinun on sitä vaikea myöntää. Ei normaalin muistin omaavalle tarvi sanoa kymmeniä kertoja samasta asiasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muisti taida pelata, jos kerta toisensa jälkeen hämmästyy samasta asiasta
Tätä on kuitenkin jatkunut hyvin pitkään. Ja äitini on työelämässä vaativissa johtotehtävissä eli ei mikään dementikko. Muistin siis pitäisi olla kunnossa. Voihan olla että tätä asiaa ei vain halua muistaa? Ap
Huonomuistinen on, vaikka sinun on sitä vaikea myöntää. Ei normaalin muistin omaavalle tarvi sanoa kymmeniä kertoja samasta asiasta
Voi olla huonomuistinen sitten. Mutta tätä on jatkunut yli 20 vuotta, niin on sitten ollut huonomuistinen yli 20 vuotta. Se vain tuntuu oudolta, kun on samalla pärjännyt ja pärjää edelleen niin hyvin työelämässä ja tosiaan vaativassa johtamistyössä. Kai joku muistisauraus töissäkin pitäisi näkyä? Ap
Vierailija kirjoitti:
Mistä voisi johtua tällainen? Kyselee eräs, jonka vaatekaappi täyttyy aina synttärinä ja jouluna kummallisista vaatekappaleista.
Onneksi teillä ei ole aseita.
Sano sille tarkasti hyvissä ajoin mitä haluat
ja kiellä vaatteiden osto
joku laukku tms
ihan varmasti yrittää kyllä mutta ei vaan osaa
krrto mitä haluat
Ala pyytää jotain lahjaa minkä haluat
Minä ostan kyllä sellaisia, mitä itse haluaa heti kun osasi itse pyytää. Anna mä arvaan joku psykologi taas hienosti, että äiti ei anna lapsen päättää,mitä pukee ja haluaa hänet samaan muottiin. Hohhoihaa eli jos lapsi haluaa samanlaiset vaatteet kun äiti, mitä pitäisi tehdä? Äidin on pakko vaihtaa omaa vaatetustaan, jotta lapsi ei pukeutuisi samalla tavalla? Tai ei pitäisi antaa pukeutua samalla tavalla? Esim. yksi lapseni pukeutui aikoinaan vähän samalla tavalla kun minä. Oi joi, osaan vaan kuvitella mitä jotkut mustamaalaajat taas saivat siitä aiheeksi. Hän nimenomaan halusi pukeutua niin. Ääliöt taas supisseet että "äiti ei osta sitä tai tätä lapselle..." "äiti ei halua lapsen purevan sitä tai tätä" Tuo oli täyttä paskaa. Eikö hienoa miten ihmiset voivat viedä päätelmiään mihin suuntaan tahansa, kun ovat jo päättäneet, miten asiat on etukäteen, tai heillä on kenties joku mustamaalaus tarkoitus.
Nyt kyllä se äidin parjays on mennyt liian pitkälle monesti. Äidin pitää tehdä niin tai näin, Äidin pitää urheilla, jotta lapsikin urheilee...
Kuulkaa nyt, asia on kuule niin, että vanhemman velvollisuus on mahdollistaa asioita, mutta ei ole pakko toimia esimerkkinä joka ikisessä asiassa.
Kyllä minäkin pyöräilin lapsena, vaikka ei äitini ollut pyöräilijä.
Tiedän erään tapauksen, jossa kaikista lapsen tekemisistä ja twkemättömyyksistä yritetään syyllistää äitiä. Niin ääliöt ja ne kenellä on valmiiksi kaunaa uskoo, fiksummille ei mene läpi syyttelyt ja syyllistämisent.