Tuleeko teille koskaan asemalla seistessä ja junan saapuessa sellainen olo että nyt pitää hypätä sen eteen?

Kyllä. Kaikille itkuisille, mitättömyyksistä kipuileville naisille tulee. Valitettavasti eivät hyppää. 

Itsetuhoiset ajatukset ovat yleisiä, mutta jos tuo jatkuu pidempään, kantsii käydä jutustelemassa aiheesta.

Ei tuu, mutta kusihätä tulee silloin tällöin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Kaikille itkuisille, mitättömyyksistä kipuileville naisille tulee. Valitettavasti eivät hyppää. 

Tämä. 

Ei. Kun junan vauhti on vielä hidas, voi loukkaantua pahasti kuoleman sijaan. 

Ei. Mutta joskus seison sivuttain, jos on joku selkeä nisti tai mt-tapaus lähellä. Tiedä ketä sekopäissään pukkaavat junan alle.

Tulee! Ei mitään itsemurhatoiveita tai muitakaan huolia. Tulee vain sellainen nopea ehhe hee he -ajatus.

Tulee, sen ilmiön nimi on "call of the void", tulee myös korkeissa paikoissa samanlainen olo.

ihmisen pää on monasti kuin tuulitunneli. antaa tuulen puhaltaa se on menossa jo ohi

Ei. Eikä koskaan tule korkealla sellainen olo, että hyppäisin. Eikä tule sellainen olo, että astuisin auton alle, ajaisin kallioleikkaukseen, pottaisin itseäni silitysraudalla, naulaisin jalkateräni lattiaan, koskisin kuumaan kiuaskiveen tai ottaisin lemmikiksi krokotiiliä. 

Tulee mutta seuraava juna tulee vasta 24 tunnin päästä, niin menee siinä ajassa jo tuo tunne ohitse.

Ei tule, koska kunnioitan kaikkia  fysiikan lakeja,kappaleen massaa ,painoa, nopeutta ja voimaaa sen verran.

(...suosittelen muuten lämpimästi juuri tätä ajattelua sinullekin, hyvä ap.) 

Ei tule. Mutta muistan kun nuorena olin maadoittamaton (ja ehkä alkoholin vaikutus vaikka join hyvin hyvin vähän), tuli tunne että pitää hypätä koskeen tai ties mihin. Oli stressi, paine ja huono kohtelu. En silti hypännyt onneksi mihinkään. Mutta maailma ei ole parempi, ellei sitä tehdä inhimilliseksi.

Tulee, mutta niin, että ajattelen, että mitä jos hyppään alle mielenhäiriössä. Mutta sitten rauhottelen itseäni, että en tee niin. No oon mä joskus tosin ajatellut, että siinä loppus ongelmat nopeasti, mutta ei ole mun luonteeseen sopivaa tehdä sitä noin julkisesti ja olishan se hyvin surullista myöskin.

Vierailija kirjoitti:

ihmisen pää on monasti kuin tuulitunneli. antaa tuulen puhaltaa se on menossa jo ohi

😂 Hyvin kuvattu.

Tulee. Joka päivä kun odotan metroa.

Vierailija kirjoitti:

Tulee, sen ilmiön nimi on "call of the void", tulee myös korkeissa paikoissa samanlainen olo.

Jep. Tästä ilmiöstä pitäisi puhua enemmän, moni meinaan ahdistuu kun ei ymmärrä mistä kyse.

Ei. En seiso asemallakaan. Istun pyörätuolissa koska jäin junan allr ja jalat jäivät ratapenkalle jos varmaankin varikset ne söivät.

Vierailija kirjoitti:

Tulee! Ei mitään itsemurhatoiveita tai muitakaan huolia. Tulee vain sellainen nopea ehhe hee he -ajatus.

Sama

Vierailija kirjoitti:

Itsetuhoiset ajatukset ovat yleisiä, mutta jos tuo jatkuu pidempään, kantsii käydä jutustelemassa aiheesta.

Ei kannata. Saat heti psykon leiman papereihin ja se pysyy siellä elämäsi loppuun asti.