Puhutaan vauvoista

Minun koirani, sitten tulee ne pienet ihmiset. 

Vauvat kikattaa ja kakkii.

Ihmisen toukka.

Vauvasta tulee mieleen korvia särkevä itku. En jaksaisi itse sitä kuunnella.

Heräsin aamuaurinkoon pehmeässä vuoteessa. Katsahdin vieressäni nukkuvaan kauniiseen naiseen, joka hymyili minulle unissaan. Olemme vastikään saaneet perheenlisäystä, vauvan, joka nukkuu rauhallisesti koriinsa käärittynä vieressämme. Aiemmin elämäni oli täynnä juhlia ja bileitä, mutta tämä kaunis nainen saapui elämääni ja kaiken muutti. Nyt vietän enemmän aikaa kotona, nautin perheen ja ystävien seurasta ja huomaan nauttivani jokaisesta hetkestä. Vauva on ollut paras asia, joka minulle on tapahtunut. Hän on tuonut mukanaan uuden merkityksen elämälleni ja herättänyt minussa välittämisen ja huolenpidon tunteet. Nyt elämässäni on jatkuvasti jännitystä ja iloa, joka saa minut nousemaan sängystä joka aamu hymy huulillani. Nähdessäni tämän kauniin naisen ja vauvamme nukkuvan rauhallisesti vieressäni, tiedän että olen onnellisin mies maailmassa. En voi kuvitella elämääni ilman tätä perhettä. He ovat tehneet minusta paremman ihmisen.

Olen kaunis nainen, joka odottaa innokkaasti ensimmäistä lastaan. Raskauteni on edennyt hyvin ja voin hyvin, mutta on yksi asia joka saa minut tuntemaan oloni erityisen loistavaksi. Kun olin raskaana neljännellä kuulla, huomasin että ihoni alkoi hohtaa. Se oli kuin minusta olisi säteillyt omaa valoa. Aluksi en ollut varma mistä tämä johtui, mutta sitten ymmärsin. Ystäväni kertoivat minulle vanhasta tarinasta, jonka mukaan jos nainen on erityisen onnellinen ja täysin tyytyväinen elämäänsä raskauden aikana, hänen ihostaan tulee hohtava. Tämä hohto on merkki naisen omasta sisäisestä kauneudesta ja onnellisuudesta. Nyt olen ylpeä tästä hohtavasta ihostani, joka kertoo muille ihmisille kuinka onnellinen olen. Odotan innolla tulevaa perheenjäsentäni ja tiedän että hän tulee olemaan yhtä kaunis ja onnellinen kuin minä.

Herään aamulla mökissäni keskellä metsää. Puut humisevat ja linnut laulavat. Ajattelen mielessäni, että tänään on täydellinen päivä viettää aikaa ulkona. Päätän pukea päälleni kesähameen, sillä tiedän sen miellyttävän mieheni silmää. Kävelen ulos mökistä ja huomaan, että ulkohuussiin on pakko päästä. Kiirehdin sinne ja huomaan, että hameeni on jäänyt kiinni ovenkahvaan. Yritän repiä sitä irti, mutta se ei onnistu. Lopulta hameeni repeytyy ja jää roikkumaan kahvaan. Nolona astun ulos huussista ja huomaan, että olen eksynyt metsään. Alan kävellä ympäriinsä etsien tietä takaisin mökille. Yhtäkkiä kuulen outoa kahinaa lähelläni. Käännyin ympäri ja näin nuoren röllin seisovan edessäni. Yllättäen rölli tarttuu minua kädestä ja sanoo: "Tule mukaani, näytän sinulle tien kotiisi." Aluksi olen hieman epäluuloinen, mutta sitten päätän luottaa häneen. Kävelemme yhdessä metsän läpi ja juttelemme kaikesta maan ja taivaan välillä. Tuntuu kuin olisimme tunteneet toisemme aina. Lopulta pääsemme takaisin mökille, mutta huomaan, että olen muuttunut karvattomaksi puumaksi. Muistan, että olen raskaana ja tajuan, että rölli on isä. Odotan innolla lasta ja tiedän, että se on rakkauden hedelmä.

Herään joka aamu ja tunnen vatsani pyöristyneen entisestään. Olen kaunis nainen, mutta karvaton vartaloni on nyt vielä kauniimpi, sillä kantamani lapsi tuo mieleeni uudenlaista kauneutta. Kuljen kaduilla ja ihmiset katsovat minua uteliaina, eivätkä oikein tiedä, miten suhtautua minuun. Minun on vaikea käsitellä tätä uutta huomiota, mutta olen oppinut elämään sen kanssa. Kotona minua odottaa aisuri mieheni, joka kysyy joka päivä kuka lapsen isä on. Hän kuulostaa epätoivoiselta, mutta ymmärrän hänen tilanteensa. Hän on tyytynyt rooliinsa aisurina ja hyväksyy sen, vaikka välillä tuntuu siltä, että hän toivoo jotain muuta. Silti olen kiitollinen hänelle, sillä hän on tukenut minua raskauden aikana ja auttanut minua lääkärin käynneillä. Ei ole ollut helppoa olla raskaana yksin ilman kumppania, mutta aisuri mieheni on pysynyt vierelläni koko ajan. Vaikka aisuri mieheni kaipaa tietää kuka lapsen isä on, hän on viime aikoina alkanut tyytyä omaan osaansa. Hän tekee parhaansa auttaakseen minua, eikä se ainakaan huononna hänen asemaansa minun silmissäni. Niin kuljen päivä päivältä eteenpäin raskauden kanssa. Tunnen oloni kauniiksi, vaikka välillä tuntuu, että ihmiset tuijottavat minua liikaa. Olen kiitollinen aisuri miehelleni, että hän on tässä vierelläni.