Te joilla on lapsia, miksi olette halunneet niitä?
Tämä kun kysyttiin lapsettomiltakin nii kuullaan nyt sitten toisinkinpäin! Eli miksi olette halunneet lapsia? Ja miten vanhempasi suhtautuivat päätökseesi?
Kommentit (65)
No itselleni tuli tosi voimakas tarve saada lapsi. En oikeastaan edes pystynyt ajattelemaan muuta. Sitten otin vaan ensimmäisen miehen, jolla sama toive.
Varmaan jos tuota biologista tarvetta ei olisi tullut olisin pysynyt lapsettomana.
Olen lapsesta asti halunnut joskus oman perheen. Omien lasten saaminen tuntuu luonnolliselta elämän jatkumolta. Saan kasvattaa, ohjata ja opettaa omia jälkeläisiäni. Lapset ovat rikkaus elämässäni, ei rasite, vaikka aina helppoa ei olekaan. Koen, että lasten myötä elämäni on täydentynyt.
18-vuotiaana ajatettelin, etten ikinä uskaltaisi synnyttää. Mulla on kolme pikkusisarusta, joten sinänsä ei lasten hoitaminen jne. tuntunut mitenkään vastenmieliseltä tai oudolta.
No, sitten 19-vuotiaana iski se halu, että haluan oman lapsen, ja kun avomieskin oli sitä mieltä että haluaa lapsen, niin saman tien se lapsi sitten tehtiin.
Toki huomasin sitten, että mies oli virhevalinta rakastua silloin nuorena, ja lapsen synnyttyä huomasin, ettei mies pitänyt mitään lupauksiaan olla juomatta, eli että hän on pesunkestävä alkoholisti.
Ensin olin huolissani miten pärjäisin, mutta aika nopeasti huomasin, että pärjään lapsen kanssa vallan mainiosti, ja mies on se ongelmatapaus jota pitää stressata.
Muutaman vuoden päästä kun tapasin tulevan aviomieheni, minulla oli jo lapsi, miehellä ei. Ja alusta asti halusin mieheni myös kokevan sen miltä tuntuu saada oma lapsi, ja tiesin mieheni olevan hyvä isä. Eli toinen lapsi oli enemmän miestä kuin itseäni varten.
Sekä minulle että miehelleni lapset ovat tärkeintä maailmassa. Meistä kumpikin antaisi henkensä lasten eteen epäröimättä hetkeäkään.
Nyt kun lapset on isoja, ja hyvin pian ollaan miehen kanssa kahdestaan, huomaa että kyllä elämä olisi tyhjää ja tylsää ilman lapsia. Odotan innolla isoäidiksi pääsyä.
Minä olen elämäni aikana tehnyt kaksi aborttiakin kun tulin raskaaksi väärään aikaan, ja minulle on tullut myös keskenmeno joka jätti aika isot traumat. Eli kaikki lapseni ovat kyllä olleet erittäin toivottuja, mitään vahinkolapsia ei tarvitse nykyaikana tehdä.
Eipä yllätä ettei siis yhtään syytä joka ei olisi itsekäs! Minä minä minä. Lisääntyjät ei koskaan mitään muuta ajattele kuin omaa itseään.
-Minä halusin, mitä väliä haluaisiko kukaan syntyä sinun lapseksi. Mieheltäkään ei varmaan kysytty.
-Minun elämäni olisi tyhjää, mitähän kuvittelet että noin tyhjällä ja mielikuvituksettomalla ihmisellä olisi antaa sille lapselle??? Sinähän ajattelet vain mitä sinä saat.
Ihan sairasta jos on joku patenttiratkaisu että tehdään itselle uusia ihmisiä jos on kykenemätön keksimään itselleen huvitusta ja elämänsisältöä taikka on niin epämiellyttävä, ettei ole edes ystäviä tai muuta seuraa.
Vierailija kirjoitti:
No itselleni tuli tosi voimakas tarve saada lapsi. En oikeastaan edes pystynyt ajattelemaan muuta. Sitten otin vaan ensimmäisen miehen, jolla sama toive.
Varmaan jos tuota biologista tarvetta ei olisi tullut olisin pysynyt lapsettomana.
Tiedätkö ettei me olla mitään viettijohtoisia elukoita enää, vaan meille on evoluutiossa kehittynyt kyky tehdä älyllisiä päätöksiä, jotka voivat perustua moraaliin ja etiikkaan.
Ainakin osalle meistä!
Vierailija kirjoitti:
Eipä yllätä ettei siis yhtään syytä joka ei olisi itsekäs! Minä minä minä. Lisääntyjät ei koskaan mitään muuta ajattele kuin omaa itseään.
-Minä halusin, mitä väliä haluaisiko kukaan syntyä sinun lapseksi. Mieheltäkään ei varmaan kysytty.
-Minun elämäni olisi tyhjää, mitähän kuvittelet että noin tyhjällä ja mielikuvituksettomalla ihmisellä olisi antaa sille lapselle??? Sinähän ajattelet vain mitä sinä saat.Ihan sairasta jos on joku patenttiratkaisu että tehdään itselle uusia ihmisiä jos on kykenemätön keksimään itselleen huvitusta ja elämänsisältöä taikka on niin epämiellyttävä, ettei ole edes ystäviä tai muuta seuraa.
Luuletko että eläimet ja kasvit lisääntyvät itsekkäistä syistä? Tasan yhtä itsekästä se on ihmiselläkin, biologia hoitaa sen niin että sitä haluaa.
Ihan yhtä itsekästä on olla tekemättä lapsia kuin tehdäkin, siinä molemmat seuraavat omaa haluaan. Mutta ei sen takia lapsettomia sanota itsekkäiksi, vaan sen takia mitä lapsettomat sanovat lapsettomuutensa syyksi, ei sitä että eivät vaan halua lapsia, vaan että eivät halua antaa mitään omastaan lapselle, ei aikaa, ei rahaa ei mitään, koska haluavat nautiskella vaan yksinään, se saa ajattelemaan että sama kohtelu on heillä muidenkin ihmisten suhteen, omien vanhempien, sisarusten, ystävien jne. mitään ei anneta kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itselleni tuli tosi voimakas tarve saada lapsi. En oikeastaan edes pystynyt ajattelemaan muuta. Sitten otin vaan ensimmäisen miehen, jolla sama toive.
Varmaan jos tuota biologista tarvetta ei olisi tullut olisin pysynyt lapsettomana.
Tiedätkö ettei me olla mitään viettijohtoisia elukoita enää, vaan meille on evoluutiossa kehittynyt kyky tehdä älyllisiä päätöksiä, jotka voivat perustua moraaliin ja etiikkaan.
Ainakin osalle meistä!
Kuule, kyllä me ollaan. Me olemme eläimiä siinä kuin muutkin. Hormonit ohjaa meidän kaikkea tekemistä, varsinkin naisilla joilla tekemisiä ohjaa useampi hormoni vuorotellen kierron mukaan. Evoluutio ei ole mennyt niin pitkälle, että se olisi vaikuttanut lisääntymisviettiin.
Vierailija kirjoitti:
En halunnut lapsia. Niitä tehtiin koska se oli ns. pakko. Huoltosuhde jne. vähintään 2 lasta tehtävä. Vasta nelikymppisenä tajusin että lasten hankinnasta voi oikeasti kieltäytyä ilman mitään erityistä syytä ja että se on ihmisen oma valinta. Nyt en tajua ihmisiä jotka valitsee tehdä niitä vaikka ei ole mikään pakko.
Niin kuka pakotti? Ei mulle koskaan kukaan tullut sanomaan että on pakko tehdä lapsia. Onko sulla joku mielenterveydellinen ongelma, että kuulet pääsi sisällä ääniä jotka käskee tehdä kaikenlaista?
HUOM. Palaan kirjoitukseesi.Korjaan.
Kirjoituksesi : ........ miksi olette halunneet HEIDÄT?
Toivottuja. Taivaan Lahjoja.
Kaikki eivät saa lapsia.
HEITÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä yllätä ettei siis yhtään syytä joka ei olisi itsekäs! Minä minä minä. Lisääntyjät ei koskaan mitään muuta ajattele kuin omaa itseään.
-Minä halusin, mitä väliä haluaisiko kukaan syntyä sinun lapseksi. Mieheltäkään ei varmaan kysytty.
-Minun elämäni olisi tyhjää, mitähän kuvittelet että noin tyhjällä ja mielikuvituksettomalla ihmisellä olisi antaa sille lapselle??? Sinähän ajattelet vain mitä sinä saat.Ihan sairasta jos on joku patenttiratkaisu että tehdään itselle uusia ihmisiä jos on kykenemätön keksimään itselleen huvitusta ja elämänsisältöä taikka on niin epämiellyttävä, ettei ole edes ystäviä tai muuta seuraa.
Luuletko että eläimet ja kasvit lisääntyvät itsek
Eipä yllätä että ajattelusi ei ole kehittynyt eteenpäin jostain lisääntymisvietin vietävissä olevasta eläimestä 😂
Toisaalta jopa jotkin eläimet osaavat rajoittaa lisääntymistään olosuhteissa, jotka eivät ole suotuisia jälkeläisille. Ihmiset ne itsekkäästi lisääntyvät vaikka sodan keskellä, tai vaikka suomalaista elämäntapaa varten tarvittaisiin kolme maapalloa.
Riviin vaan niitä epäitsekkäitä syitä lisääntyä?
Turhaa olen odottanut ennenkin! 😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itselleni tuli tosi voimakas tarve saada lapsi. En oikeastaan edes pystynyt ajattelemaan muuta. Sitten otin vaan ensimmäisen miehen, jolla sama toive.
Varmaan jos tuota biologista tarvetta ei olisi tullut olisin pysynyt lapsettomana.
Tiedätkö ettei me olla mitään viettijohtoisia elukoita enää, vaan meille on evoluutiossa kehittynyt kyky tehdä älyllisiä päätöksiä, jotka voivat perustua moraaliin ja etiikkaan.
Ainakin osalle meistä!Kuule, kyllä me ollaan. Me olemme eläimiä siinä kuin muutkin. Hormonit ohjaa meidän kaikkea tekemistä, varsinkin naisilla joilla tekemisiä ohjaa useampi hormoni vuorotellen kierron mukaan. Evoluutio ei ole mennyt niin pitkälle, että se olisi vaikuttanut lisääntymisviettiin.
😂😂😂
Koska rakastan lapsia. Ja omiani erityisesti. Nyt myös lapsenlapsiani jotka ovat silmäteräni. En tiedä mitä silloin nuorena ajattelin kun lapsia alkoi tulla, en ollut oikein suunnitellut. Mutta tervetulleita olivat.
Komeus, terveys ja hyväpalkkainen asiantuntijatyö; tuntui suorastaan velvollisuudesta jakaa hyvät kortit eteenpäin
Tj M42v
Vierailija kirjoitti:
Eipä yllätä ettei siis yhtään syytä joka ei olisi itsekäs! Minä minä minä. Lisääntyjät ei koskaan mitään muuta ajattele kuin omaa itseään.
-Minä halusin, mitä väliä haluaisiko kukaan syntyä sinun lapseksi. Mieheltäkään ei varmaan kysytty.
-Minun elämäni olisi tyhjää, mitähän kuvittelet että noin tyhjällä ja mielikuvituksettomalla ihmisellä olisi antaa sille lapselle??? Sinähän ajattelet vain mitä sinä saat.Ihan sairasta jos on joku patenttiratkaisu että tehdään itselle uusia ihmisiä jos on kykenemätön keksimään itselleen huvitusta ja elämänsisältöä taikka on niin epämiellyttävä, ettei ole edes ystäviä tai muuta seuraa.
Näin lapsettomana nelikymppisenä on pakko kysyä, että mitä muita kuin itsekkäitä syitä lapsen haluamiseen edes VOISI olla? "Haluan antaa vanhemmilleni isovanhemmuuden ilon?" "Haluan tuottaa yhteiskunnalle lisää veronmaksajia?".
Se, että pyrkii tekemään elämästään sen näköistä kuin itse haluaa, on terveellä tavalla itsekästä. Oli kyse sitten siitä että haluaa lapsia tai ei.
Näinä aikoina voidaan tietysti jättää epäitsekkäästi lapset tekemättä ympäristösyistä tai siksi, että halutaan säästää syntymättömiä jälkeläisiä kärsimykseltä. Väistämättä valtaosa silti valitsee tässä asiassa juuri sen, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Ja niin sen pitääkin olla, ei vastuuta näin isosta päätöksestä voi kenellekään muulle sysätä.
Komekymppiseksi olin varma, etten ikinä halua lapsia. Sitten tuli joku kyllästyminen, kun kaikki muu oli "tehty". Olimme miehen kanssa seurustelleet teinistä ja suhde oli hyvä, olimme naimisissa, opiskelleet, olleet vuosia työelämässä, ostaneet ja remontoineet talon, harrastaneet ja matkustaneet sen minkä olimme halunneet.
Tuli vähän myös työuupumista, ja teki mieli taukoa ja muutosta ja lapsi oli siisti syy jäädä pois töistä. Mies myös halusi lapsen ja oli kuulemma aina ollut varma että muutan vielä mieleni. Minulla ei ollut vauvakuumetta, mutta kun päätös oli tehty sain tosi vahvan raskauskuumeen. Tykkäsin olla raskaana ja synnytys oli helppo.
En ole katunut lapsen hankkimista hetkeäkään, mutta toisaalta olen varma, että katuisin jos hankkisin niitä lisää. Yhden lapsen äitiys sopii minulle. Siinä on sopivasti puuhaa, mutta se ei ole ollut varsinaisesti rankkaa missään vaiheessa. Lapsi on nyt esiteini, ja ihmettelen päivittäin miten siitä on tullut niin hieno. Se on fiksu ja hauska ja empaattinen, ja määrätietoinen ja tiedostava ja kriittinen, saa kymppejä koulussa ja menestyy harrastuksissaan. Sen parhaat kaveritkin ovat ihania. Muista lapsista en edelleenkään pahemmin välitä.
Meidän kotiin tuli lapsia, koska mies halusi lapsia. Olin alunperin valmis olemaan hyvinkin ilman, mutta sanoin miehelle joka halusi odottaa vielä 7 vuotta, etten todella aio olla lähempänä 40 ja raskaana, että joko parin vuoden aikana aloitellaan hommat tai hankkii lapsensa toisen naisen kanssa. Nyt meillä 2 lasta.
Vanhempani kovin huolissaan että enhän hanki montaa lasta, mutta heidän mielipiteensä ei vaikuttanut siihen jääkö lapset hankkimatta tai jos hankin niin montako hankin.
Vierailija kirjoitti:
En halunnut lapsia. Niitä tehtiin koska se oli ns. pakko. Huoltosuhde jne. vähintään 2 lasta tehtävä. Vasta nelikymppisenä tajusin että lasten hankinnasta voi oikeasti kieltäytyä ilman mitään erityistä syytä ja että se on ihmisen oma valinta. Nyt en tajua ihmisiä jotka valitsee tehdä niitä vaikka ei ole mikään pakko.
Tämä ja edelleen pitäisi tuoda julki ja keskustella avoimesti että lapsia ei ole pakko saada, vaikka kuinka yritetään saada syntyvyys nousuun, mutta silti pitää olla yksilön oma vapaus valita. Varsinkin naiset kokevat edelleen paljon paineita siitä että pitää lisääntyä...
Yksinkertainen vastaus: halusin äidiksi. Sitä on hankala selittää ihmisille joka ei omia lapsia halua.
Myös: en halua äidiksi. Sitäkin on vaikea selittää ihmiselle joka tahtoo olla äiti.
Vieläkö ihmetellään sitä kun ihmisiä on erilaisia.
Miksi teit vain yhden lapsen? Eikö 2 olisi kivempi?
Miksi teit 2 kun 3 olisi kivempi?
Miksi teit 0 lasta?
Aloin haluta lapsia biologisista syistä. En osaa vastata tarkemmin. Ajan mittaan tämä halu ja tarve vain ilmeni. En sitä järkeillyt tai analysoinut. Nuorena aikuisena kyllä keksin perusteluita, miksi en halua lasta. Olen onnellinen ja kiitollinen lapsistani.