Paha mieli! Vieras lapsi itki päiväkodissa eikä hoitajat lohduttaneet!

Vierailija kirjoitti:

Ei kyse ole ollut syliin ottamisesta täysin. Vaan siitä ettei lasta lohdutettu ja oltu ystävällisiä. Vieressäkin voi olla. Empatia puuttuu. Ei tuettu henkisesti. Käsitellään ensin kylmästi ja ikävästi, sitten lapsi itkee ja sama jatkuu. Paitsi lapsi voi olla jatkossa vain hiljaa. Aikuisia käsitellään usein samoin Suomessa ja jopa rankaistaan jos ei tottele, eli aikuisia käsitellään kuin lapsia. Lapset myös eivät välttämättä pidä laitosmaisesta tarhasta, jossa kukaan ei välitä paitsi näennäisesti, lapsen on vaikea käsitellä itse vielä tunteita. Tarhatädit ovat vihaisia ja luulevat kaikkea vain tottelemattomuudeksi. Itku on joillekin kiukku, vaikka lapselle se on hätä. Osa lapsista tosin saattaa kokea kiukkuakin jos ahdistuu.

Kyllä tämä sieluttomuus näkyy joka paikassa. Aluksi lastentarhassa, sitten koulussa, myöhemmin työpaikalla. Ihmismaisilla olentoilla puuttuu empaatiakyky. Ei osaa olla lämpimiä, myötatuntoisia. Siksi niillä on helppo tunnottomasti katsoa sivusta toisten kärsimylsiä tai itkua. Usemmiten niiten itse aiheuttama vielä. Tunmekylmiä sieluttomia ihmisolentoja. Kuljen joka päivää lastentarhasta ohi. Aivan sama kokemus. Lapsi/ lapset itkevat, kuka ei välittää. Lapsilla annetaan huutaa ja riehua, itkeä. On tunne kuin eläintarhasta kulkis ohi. Kasvattajat osaanottamina jossain lähellä, ei reagoi miteenkään. Katsoesa sitä touhua, olen ajat sitten ajattellut, että vanhemmat/ ressukkast divät tiefä puoltakasn totuuttaa, mitä niiten lasten kanssa siellä tehdään tai jätettään tekemätä. Lastentarhasta välipitämyyttää kokevat lapset ovat koulussa potentiaaliset toisten kiusaajat

 Elikä koulukiusaajat  koulutettaan jo lastentarhassa niiten kasvattajien voimilla, ketkä on fyysisesti läsnä, mutta sielulta kaukana ja osanoottamaton mlasten ongelmille. 

Vierailija kirjoitti:

Menetkö onnettomuuspaikalle ohjeistamaan ensihoitajia? Tulenko sinun työpaikalle ohjeistamaan kuinka sinun tulee tehdä työsi?

Ensihoitajia en osaa ohjeistaa, mutta lapsia osaa hoitaa jokainen täyspäinen aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa seuraavalla kerralla kysyä hoitajilta, miksi sitä itkevä lasta ei lohduteta. On paras aina ottaa asia puheeksi siinä tilanteessa väärinkäsitysten välttämiseksi. Tietysti sitä äitinä haluaa tietää, onko päiväkodissa tapana, että lasta lohdutetaan vain, jos hänen vanhempansa ovat näkemässä tms.

 

 

Kannattaa myös kertoa lapsen vanhemmille, jos samaan aikaa sattuu tuomaan tai hakemaan lasta kun itse on paikalla.

ap:n kirjoitus on surullista luettavaa mutta täyttä totta valitettavasti. Hoitsut ovat tunnekylmiä, monesti eivät ymmärrä, näe lapsen hätää missään tilanteessa ja usein hoitajan toiminta menee jopa kiusaamisen puolelle, henkisen väkivallan muotoja on niin monia, joita eivät itse näe ja se ei ole mikään puolustus, että lapset tottuu syliin tms. Lasta voi huomioida muutoinkin kuin negatiivisen kautta, vaan moni hoitaja ei osaa toimia lasten parissa. 

Nykyisin lasten päivähoito on kärsimyskoulua, joka jatkuu koko lapsuuden ja sitten ihmetellään, miksi esim. nuoriso voi pahoin? Kyllä se pahaa oloa ja mielenterveydenongelmia teettää, jos koko lapsuuden "ammattilaiset" mitätöivät, kiusaavat ja pahoinpitelevät lapsia ja ristiriitaa syntyy kun kodeissa edelleen eletään tunne-elämältään normaalia elämää ja välitetään lapsesta. 

Olen omin nähnyt, miten väkivaltaa käyttävä hoitaja on palkittu työstään. Hän mm. nipisteli lapsia, otti salaa niskavilloista kiinni, antoi luunappeja sekä uhkaili lapsia kuiskuttelemalla korvaan saaden lapset näin tottelemaan itseään. Hänen hoidossa olevat lapset inhosivat hoitajaansa ja kertoivat turvalliselle aikuiselle, mitä kokevat tuon hoitajan kanssa. Kameravalvonta olisi ollut paikallaan tässäkin tilanteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Lapset otetaan syliin kun on sen aika, ei silloin kun lapsi mankuu ja itkeskelee. Tottuu vielä. 

Lapsi sylissä on hyvä kattoo pornoo.

Onpa täällä kamalia kommentteja osa. :(

Lapsen syliin ottaminen ei pilaa lasta, ja rauhoitella toki voi muutenkin, olla vieressä, ylipäätään olla empaattinen ja läsnä, pysähtyä lapsen asian äärelle. Toki emme tiedä juuri tämän tilanteen taustoja.

En uskaltaisi ottaa syliin vierasta lasta, ei se ole oikein sopivaa (ellei joku täysin poikkeuksellinen tilanne), mutta varmaan koittaisin tarjota jonkin ystävällisen eleen.

Meidän päikyssä kyllä otetaan syliin aamulla, jos lasta itkettää kun jää päikkyyn.