Miten te pärjäätte lähipiirin negatiivisten ihmisten kanssa?
Niiden, jotka märisevät kaikesta, eivät näe missään tai kenessäkään mitään hyvää, kääntävät aina puheen ikäviin asioihin ja kaivamalla kaivavat niitä silloinkin kun asiat ovat hyvin. Niiden, jotka ovat sillä tavalla lähisukua (esim omat vanhemmat) ettei suhdetta voi täysin lopettakaakaan kun mitään vakavampaa syytä ei ole. Ellei sitten energiasyöppöys ja jatkuva ankeuttaminen on ole riittävän painava syy.
Kommentit (4)
Raskastahan se on, mutta olen mahdollisimman vähän tekemisissä. Onneksi saan olla kaiken muun ajan täysin omassa rauhassa. On helppo olla, kun ei tarvitse kuunnella kenenkään nurinoita tai muutakaan.
Yhteydenpitoa vain muutama kerta vuodessa, tapaamiset lyhyitä. Helpompi mielestäni kuitenkin pitää vähän yhteyttä kuin katkaista välit (kyseessä lähisukulainen), siitä se vasta meno alkaisi kun kaunainen ihminen alkaisi puida välirikkoa. Tällä ihmisellä tosin myös muita ongelmia kuin perusnegatiivisuus, monesti olen miettinyt että kiertäisin kaukaa jos vastaava tyyppi olisi esim. työpaikalla.
En ole enää missään tekemisissä, yksi näistä myös äitini jonka puhelut olivat pelkkää muiden ihmisten haukkumista, valittamista, negatiivista, ei ollenkaan empatiaa tms. Mitä tuollaisen kanssa sitten juttelisi. Ei yhtään mitään. Voin paljon paremmin kun ei tule enää niitä valituspuheluja.
Ignooraan, välttelen, en pidä yhteyttä, katkaisen välit