Mitä tehdä, kun puolison lapsi ymmärtää asiat tahallaan väärin?
Vääntää sanomisiani ihan kummallisiksi jutuiksi. Esim. kerroin, että lähden viemään koiraa ulos 20min ja soitti "hädissään" isälle, että jätin hänet yksin kotiin enkä olisi kertonut mihin menen. Kyse 12v. tyttö. Isänsä vaikea ottaa puolia. Olenko vain välittämättä vai yritänkö jotenkin korjata näitä, kuk niitä ilmenee?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Tähän vielä se, että lasten äiti uskoo täysin ilman suodatus kaiken mitä lapset kertoivat. Koskaan ei kysytty meiltä tämän pään aikuisilta miten asiat meidän näkökulmasta menivät. Vuosia tässä rumbassa ja yhtä helvettiä
Ps minä en olisi saanut kasvattaa lapsia - omassa kodissani!
Lapsia kasvattaa kaikki ihmiset heidän ympärillään! Opettaja, kaverin vanhempi, bussikuski....
Tietenkin pitää lasta uskoa ja pitää lapsen puolia. Jos ei lapsen oma äiti sitä tee niin kuka sitten!!!
Vanhuksien kotihoidossa käytetään vihkoa, johon merkataan käynnit ja mitä käynnin aikana on tehty. Perusta samanlainen vihko teillekin ja laita tyttö kuittamaan, että on lukenut merkinnän ja ymmärtänyt sen sisällön. Tytölle voi perustaa vielä oman sarakkeen, johon hän merkitsee soiton isälle ja miksi soitti tmv.. Tämä ehkä vaatii vaivaa, mutta kun sinulla on kuukauden ajalta merkinnät voi jo keskustella siltä ajalta tytön käytöksestä asiallisin todistein.
Jos tyttö ei suostu merkkaamaan omia juttujaan voit sinä merkitä ja kysymysmerkki vaan perään, ettet tiedä järkevää syytä tytön käytökseen.
Vihkoa voi käyttää myös esimerkkinä terapeutille ja kuraattorille, jos asia paisuu sinua syytteleväksi.
Usein riittää, että vain juttelet tytön ja isän kanssa merkkausvihosta. Tyttö voi säikähtää seurauksia, joita hänen käytöksensä voi aiheuttaa.
Monessa maassa rikos jättää tuonikäinen yksin. Mutta Suomessa lapset joutuu pärjäämään yksin jo pienestä pitäen, halusivat tai ei. Siksi onkin niin paljon syrjäyneitä nuoria.