Lue keskustelun säännöt.
Miehen uniikki tapa riidellä. Onko normaalia?
07.01.2024 |
Naimisissa viitisen vuotta ja oon huomannut miehen erikoisen tavan riitojen yhteydessä. Meillä riidat yltyvät välillä koviksi, kun kumpikaan ei jousta aluksi missään ja menee pitkään ((pari päivää-pari viikkoa,, joskus jopa kuukausia)) ennen kuin toinen luovuttaa ja pyytelemme anteeksi. Ongelma ilmenee siis kun kumpikaan ei jousta omissa mielipiteissään, toinen menee hiljaiseksi ja en koskaan halua miehen voittavan vaikka mies ei ole voitonkipeä. Noinpa mies on alkanut kirjoittamaan vihkoon ylös kaiken meidän riidoista tyyliin mitä minä sanoin ja milloin sanoin ja mikä oli riidan aihe ja riidasta kuluu aikaa muutama päivä niin mies palaa asiaan, että sinä sanoit tuolloin näin ja pyytää selitystä asioille. Miksi haastoit riitaa ja vaatii aina kuuntelemaan omat perustelunsa jälkikäteen, vaikka luulin riidan yhteydessä ettei mies halua vängätä vastaan mutta on sen sijaan itsepäinen. Mies kaivaa salaisen vihkonsa esiin, pyytää istumaan vastakkain ja aloittaa aina "nyt olen miettinyt asiaa ja mitä sanoit silloin jne. mutta nyt on minun ((miehen)) vuoroni puhua". Mies tulee ikään kuin todella jälkijunassa, kun ite oon unohtanut koko asian. Riidan yhteydessä mies vaikenee ja avautuu myöhemmin. Vihkoasia on mulle ihan uusi ja tuntematon enkä tiedä kuinka monta vihkoa miehellä on, kun en oo niitä lukenut. Onko tämä normaalia? Tekeekö teillä miehet samaa?
Kommentit (32)
Ovela mies. Sinun vissiin kannattaa jatkossa hillitä suustasi päästämiäsi sammakoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä te riitelette noin paljon?
Mun naisystävällä tapana "luovasti" muistaa jälkikäteen kaikki omaksi edukseen.
Nauhuria harkitsen.
Erittäin hyvältä kuulostaa aloituksen järjestely. Rauhassa miettii oman kantansa ja sitten rauhassa kertoo sen kun ei ole mikään kuuma tunnesekoilutilanne päällä.
Pykälän parempi olisi vielä jos esimerkin nainenkin muodostaisi kantansa rauhassa etukäteen niin talon rauha olisi paljon parempi. Kukaan ei kilahtele yht'äkkiä yllättäen mistään turhasta kiihdyttelemään.
Sinä et edes muista koko asiaa, eli piti vain raivota ja esittää huutopotkuraivarien voittajaa..
Elämäntapahan se sekin tietysti on, vaikka aika karmea.
Noin naisena sanoisin, että se ongelma taitaa olla sinussa.
Jospa ajattelisit asiaa, opettelisit neuvottelutaitoja ja miettisit malttia ja harkintaa, nekin olisivat hyviä asioita tuon tunnekuohun purkamisen ja draamailun lisäksi. Muuten mistä nuokin olet oppinut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin siinä käy kun et anna sille suunvuoroa. Opettelisit riitelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerää todistusaineistoa käräjiä varten Tuollaiset voi nauhoittaakin.
Jos teillä ei ole lapsia, nostaisin kytkintä välittömästi.
Ei kuulosta kivalta kumpaakaan kohtaan. Suhde ei toimi tuolta osin. Riitely jatkuvasti ei hyvä. Ei ole kyse kilpailusta, vaikka ei toisen tarvitse alistua. Pitäisi olla tasaveroinen suhde. Ehkä keskustelu olisi parempi, jos se toimisi. Hyökkääkö toinen, takertuu tai jankkaa? Kumpikin on selvästi omaa mieltään ja ei pidä pakottaa toista. Ei ole väärin olla miehen kanssa joskus samaa mieltä, eli periaatteesta ei ole pakko riidellä tai vääntää. Empatia. Onko kummallakin sitä. Siis jos sattuu olemaan samaa mieltä kiva, ei tarvitse olla. Parisuhde pitäisi olla välittämisen paikka, ei kilpailuareena tai painikenttä. Jos mököttää kauan, suhde ei silloin toimi, menettää aikaa vai saako sitä. -Joskus voi todeta että olet sitä mieltä ja minä tätä mieltä, ei voi mitään. Jos riitelee pelkästään, mitä järkeä olla suhteessa. Palstalta voi tietysti kysyä jonkun mielipidettä, että mies haluaa vihreän maton ja minä keltaisen, mikä neuvoksi. Tietysti vastaus on kodit erilleen ja vierekkäin. Saa kumpikin omat sisustukset. :0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä te riitelette noin paljon?
Luitko aloituksen ? Ap haluaa että kaikki tehdään niin kuin hän haluaa, haluaa olla voittaja aina. Outoa kyllä että parisuhteessakin kilpailee
'En koskaan halua miehen voittavan vaikka mies ei ole voitonkipeä'
Miksi haluat voittaa kompromissin sijaan? Parisuhteen on tarkoitus olla tiimi, jossa kumpikin tavoittelee yhteistä etua ja haluaa, että se toinenkin on onnellinen ja tulee kuulluksi. Jos rakastaa toista niin silloin ei haluta jyrätä tämän toisen mielipidettä kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kannattaisi nyt ekana pohtia millanen "riita" se on, jossa toinen on hiljaa ja toinen huutaa.
Omalla puolisolla on kanssa tällainen käsitys kuin ap:lla, että se on riita tai riitaisa "keskustelu", jossa toiselle ei anneta lainkaan suunvuoroa. Ei se ole mikään riita jos sinä purat sanallisesti kiukkuasi toiseen ja hän ainoastaan kuuntelee. Sille on olemassa ihan nimikin. Kannattaa tarkistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveri joutui tallentamaan /nauhoittamaan riidat ukkonsa kanssa ihan vaan oman mielenterveytensä säilyttämisen takia. Mies väitti vaikkapa minuutin kuluttua jälkeenpäin, että ehei en mä niin sanonut, mä sanoin NIIN. Sielläpä sitten nauhoituksia yritettiin kuunnella. Ei se kuunnellut yhtään. Sitten jo otti eron, kun tallennuksella oli n 4 tuntia putkeen , miten mies haukkui vaimonsa, koska tämä oli kuulemma nolannut miehen tämän sukulaisten luona.
Ei olis varmaan eronnut silloinkaan, mutta soitti tallennuksen työkavereilleen, jotka sanoi että tuo ei ole kuule tervettä ja ota ero välittömästi.
Miellyttävältä liitolta kuulostaa. Ei mitään, jatkakaa.
Riitelette mielipiteistä? Kuinka niissä joku voi olla ns. oikeassa? Kuulostatte molemmat aika ongelmallisilta ja/tai nuorilta.
Ei ole ehkä normaalia tasapainoisessa, vastavuoroisesti kuuntelevassa ihmissuhteessa, mutta aloituksessasi kuvasitkin, miten teidän suhde ei ole tällainen. Mies on ottanut esim. työpaikkakiusaamistapauksissa suositellun kirjaamiskeinon käyttöön, ilmeisesti ihan tarpeeseen. Luulisin, että jos mies on jo toisessa tai kolmannessa vihkossa menossa, niin eroajatukset ovat aika pitkällä kypsymässä.
Sehän on hyvä vaan, jos mies kypsyttelee omia ajatuksiaan hitaasti, ei nopeus ole mikään arvo, vaan se, että neuvottelut ja keskustelut jatkuvat, jos lopullista päätöstä ei ole yhdessä saatu aikaan.
Siis mistä niin periaatteellisista asioista te riitelette, että sovinnon tekeminen voi kestää viikkoja?
Meillä tulee väsyneenä riitaa kotitöistä. Ärähdellään toisillemme jonkin verran, sitten käydään vähän aikaa rauhoittumassa ja lopuksi molemmat pyytää anteeksi kiukuttelua. Eihän riidoissa ole pääsääntöisesti edes kyse siitä, onko joku oikeassa vai väärässä, vaan siitä, että tunnereaktiot menee yli ja ihminen käyttäytyy sitten huonosti toista kohtaan. Sitä pyydetään anteeksi, eikä omaa mielipidettä.
Ei varmasti tee, mutta ite aion ottaa ton kyllä jatkossa työkalupakkiin. Miehesi on edelläkävijä, hattu pois.