Lue keskustelun säännöt.
Työn hakeminen kouluista?
06.01.2024 |
Valmistun kohta sosionomiksi ja olen kasvatustieteen pääaineopiskelija yliopistossa (ei luokanopettajalinja). Olen käynyt monia yliopiston sivuaineita ja tehnyt pitkään vaativaa vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa.
Olen pari kertaa laittanut avoimen työhakemuksen kaupungin kouluihin ja 2. asteen erityisoppilaitoksiin enkä ole saanut mitään vastausta. Samalla paljon nuorempi tuttuni pienemmästä kaupungista tekee sijaisuuksia niin paljon kuin jaksaa; hän kylläkin opiskelee erityisopettajaksi. Minulla on paljon enemmän opintoja kokonaisuutena.
Miten työtä kannattaa hakea koulusta ja missä määrin erilaisia hommia on realistista saada ilman täyttä muodollista pätevyyttä? Itseäni kiinnostaa erityisesti oppilashuollon tehtävät, mutta myös opettaminen.
Kommentit (21)
Katsopas kuntarekrystä. Ainakin meillä isommassa kaupungissa voi sitä kautta hakea sijaisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avoin haku ei toimi. Kouluissa on sijaislistat. Ilmottaudu sellaiselle haluamiisi kouluihin.
Oppilashuoltoon on turha pyrkiä kouluja suoraan kontaktoimalla. Rehtorit rekryävät oikeastaan vain opettajat, joissakin kunnissa myös ohjaajat. Oppilashuollon työntekijät ovat virallisesti työssä hyvinvointialueilla, eivät suoraan kouluilla.
Ainoa keino on päästä jonkun tutun kautta sijaiseksi.
Sijaisista on koko ajan huutava pula, siis pitää aloittaa sellaisista päivä-pari viikossa sairaus tuurauksista.
Näistä päteveät/mukavat pääsevät usein sijaistamaan muitakin aineita, siis jos puhumme ala-asteesta, jossa ei ole samalla tavalla aineisiin sidoksissa olevaa opetusta kuin yläasteella.
Toki suuri tarve monissa kouluissa on vesiton (tekninen työ) ja musiikin kanssa, että jos noita taitoja löytyy, niin mahdollisuudet kasvavat merkittävästi.
Meillekin on juuri alaasteelle tullut monta täysin kouluttamatonta opettajaa, kun tulivat ensin vain päiväksi-pariksi sijaistamaan, muun muassa rakennusalalata on tullut väkeä, kun omalla alalla ei ole töitä näköpiirissä.
Suhteilla sinne mennään. Mm. reksin omat lapset välivuottaan viettämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitähän "oppilashuollon työtä" oikein ajattelit? Oppilashuoltoryhmässä yksittäisen oppilaan asioissa on (huoltajan lisäksi) luokanopettaja, erkka (jos ehtii), terveydenhoitaja / kuraattori / koulupsykologi yleensä yksittäin, oikein hankalissa tapauksissa 2/3. Ei siellä ole ketään koululla jotenkin pelkästään oppilashuoltoa tekevää.
Sijaisopettajista on huutava pula. Jos terkka/kuraattori/psykologi on pois, ei hänelle oteta mitään kiertävää sijaista.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa keino on päästä jonkun tutun kautta sijaiseksi.
Sijaisista on koko ajan huutava pula, siis pitää aloittaa sellaisista päivä-pari viikossa sairaus tuurauksista.
Jos pula oikeasti on huutava, niin miksi ihmeessä rekrytointi sitten toimii noin, että pitää olla joku tuttu jonka kautta pääsee?
En tunne opettajia, mutta voisin hyvin sijaistaa matematiikkaa, tietotekniikkaa ja kemiaa. Uskonto, filosofia ja elämänkatsomustietokin voisi onnistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitähän "oppilashuollon työtä" oikein ajattelit? Oppilashuoltoryhmässä yksittäisen oppilaan asioissa on (huoltajan lisäksi) luokanopettaja, erkka (jos ehtii), terveydenhoitaja / kuraattori / koulupsykologi yleensä yksittäin, oikein hankalissa tapauksissa 2/3. Ei siellä ole ketään koululla jotenkin pelkästään oppilashuoltoa tekevää.
Sijaisopettajista on huutava pula. Jos terkka/kuraattori/psykologi on pois, ei hänelle oteta mitään kiertävää sijaista.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa on 25 viittausta kuraattoriin ja 0 viittausta opettajaan. Toki opettajatkin tavallaan osallistuvat oppilashuoltoon, mutta he eivät ole sen puolen ammattilaisia ainakaan työtehtäviltään (koulutukselta voivat olla). Kouluille ominaisia oppilashuollon työntekijöitä historiallisesti ja nykypäivänä ovat kuraattorit, koulupsykologit ja opinto-ohjaajat.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa keino on päästä jonkun tutun kautta sijaiseksi.
Sijaisista on koko ajan huutava pula, siis pitää aloittaa sellaisista päivä-pari viikossa sairaus tuurauksista.
Jos pula oikeasti on huutava, niin miksi ihmeessä rekrytointi sitten toimii noin, että pitää olla joku tuttu jonka kautta pääsee?
En tunne opettajia, mutta voisin hyvin sijaistaa matematiikkaa, tietotekniikkaa ja kemiaa. Uskonto, filosofia ja elämänkatsomustietokin voisi onnistua.
Ikävän kivikautiselta ja nepotistiselta kyllä kuulostaa.
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinulla voi uraa olla koulussa. Koulunkäynninohjaajaksi toki mahdollisuus, mutta siihen et ilmeisesti halua.
Väärät opinnot sulla kouluille. Hae hyvinvointialueiden töihin. Tai Kelalle. Kouluilta löytyy kouluavustajan hommia kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on kyllä pakko kysyä, miksi ihmeessä olet opiskellut kasvatustieteitä pääaineena? Aloitus osoittaa jälleen kerran sen, miten vähän yhtymäkohtia ko. "tieteellä" on todellisuuteen. Suosittelen ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja hakemaan luokanopettajan koulutukseen. Pääset samalla vähän jyvälle siitäkin, mitä kouluissa oikeasti tapahtuu. T. opettaja
Eivät koulut kai lähtökohtaisesti palkkaa ketään suoraan, vaan kunnan koulutuspalvelut/sivistyspalvelut, kullakin kunnalla kai hiukan oma hallintosäännössä oleva menettely, kuka/mikä taho valinnoista päättää.
Jospa katsoisit, kun tulee rekryjä auki, millaista pätevyyttä mihinkin tehtävään tarvitaan, ja jos tuntuu, että pätevyys riittää, niin hakemusta sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi saada pysyvää työtä (eli virkaa) opettajana ilman opettajan pätevyyttä. Todella hyvällä tuurilla joku paljon sijaisuuksia tehnyt voidaan palkata 0,5-1 vuoden sijaisuuteen. Erityisluokanopettajista on huutava pula. Niihin paikkoihin on usein pakko palkata epäpäteviä, mutta edelleenkin, vain määräaikaisella sopimuksella.
Sosionomina olet pätevä kuraattoriksi (valmistuttuasi siis). Virkaa tuskin voit suoraan saada, mutta kannattaa hakea kuraattorin sijaisuuksia niin pääset alkuun.
Riippuu tietenkin, missä asut, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla pääsee sijaiseksi jokainen aikuinen ihminen. Matikasta voit saada vuodenkin sijaisuuden. Kouluvalmentaja on yksi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä pakko kysyä, miksi ihmeessä olet opiskellut kasvatustieteitä pääaineena? Aloitus osoittaa jälleen kerran sen, miten vähän yhtymäkohtia ko. "tieteellä" on todellisuuteen. Suosittelen ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja hakemaan luokanopettajan koulutukseen. Pääset samalla vähän jyvälle siitäkin, mitä kouluissa oikeasti tapahtuu. T. opettaja
Luokanopettajan koulutus ei kiinnosta eikä tarjoaisi haastetta juuri minulle; rahasta voin vastaavia hommia tehdä sen aikaa, että löytyy itselle paremmin sopivaa työtä. Olen kyllä seurannut työtä vierestä hyvän tovin. Valmistuttuani minulla on pätevyys opettaa asioita korkeakouluissa enemmän tai vähemmän älykkäille aikuisille, kun taas luokanopettajana käsiteltyjen asioiden taso olisi dramaattisesti matalampi ja siksipä sitä on sijaistamassa myös mm. lukihäiriöisiä ylioppilaita, jotka myöhemmin kouluttautuvat vaikka poliisiksi. Tunnen tällaisen ihmisen.
Ylimielinen vihjailu ei ole mikään servaus tai argumentti ja toisten ihmisten valintojen kummastelu ja ylenkatsova päivittely kertoo enemmän hämmästyjästä kuin mistään tieteestä. Osalla ihmisistä ymmärrys riittää hyvin konkreettisten asioiden hahmottamiseen ja toisilla vähän kauemmas. Konkreettinen ihminen voi esimerkiksi kummastella, että "mitä järkeä on opiskella tiedettä X, kun et saa korvamerkittyä ammattia ja sitten heti rahaa ja rahallahan voi ostaa lämmintä ja ruokaa? Niin miksi? Miksi? Miksi?"
Ne käsienheiluttelijat kuitenkin tekevät sen kehittämistyön ja pohdintatyön päättämisen ja tutkimuksen tasolle, josta sitten valuu yksinkertaistettuna käytäntöjä alaspäin käytännön työn tekijöille kuten helpoimpien asioiden opettajille, joiden työhön noin teoriassa kuuluu myös kasvatusfilosofinen elementti. Viimeaikainen tutkimushan on kuitenkin ilmeisesti osoittanut, että tämä taipumus on vähentynyt nuoremman sukupolven opettajaopiskelijoissa.
-ap-
Ei meidän koulussa (jossa työskentelen) ole oikeastaan sijaisista pulaa, koska viereisellä paikkakunnalla koulutetaan opettajia.
Lyhyet sijaisuudet pyritään hoitamaan talon sisäisesti eli ne opettajat, joilla ei ole omaa tuntia, sijaistavat poissaolevan tunteja, joskus myös ohjaajat. Jos kyse on yhdestä tai useammasta kokonaisesta päivästä, pyritään saamaan sijainen talon ulkopuolelta, ja sijainen on käytännössä aina joko pätevä, eläkkeellä oleva opettaja tai opettajaksi opiskeleva, jolla on opinnot jo aika pitkällä. Pidempiin sijaisuuksiin sitten pyritään saamaan aina pätevä opettaja.
"Ne käsienheiluttelijat kuitenkin tekevät sen kehittämistyön ja pohdintatyön päättämisen ja tutkimuksen tasolle, josta sitten valuu yksinkertaistettuna käytäntöjä alaspäin käytännön työn tekijöille kuten helpoimpien asioiden opettajille,"
Tämä juuri on pielessä nykyjärjestelmässä. Kehittämistyötä tekevillä ei ole oikeaa käsitystä käytännön työstä eikä kosketuspintaa siihen.
Sama ongelma monella muulla alallakin.
P.S. KM-tutkinto yleisen kasvatustieteen puolelta ei valitettavasti ole mitenkään kovaa kamaa työmarkkinoilla. KM-työnhakijana oppii nöyryyttä. Itse päädyin opiskelemaan toisen korkeakoulututkinnon työllistävältä alalta.
Siivoojan hommia on usein auki.