Mitä pitää vastata kysymykseen "mitä kuuluu"
En oikeasti ymmärrä mitä sillä ajetaan takaa. Olen yleensä vastannut vaan että hyvää kiitos kysymästä.
Kommentit (60)
Suomalainen small talk:
-Mitä kuuluu?
-Eipä kuppaa kummempaa. Mitä ite?
-No ei täs mitää.
-No nähdään.
Englanniksi:
-What's up?
-Nothing weirder than Syfilis. You?
-Nothing.
-Well, see you.
kiitos hyvää / ihan ok / meneehän se tässä jne...
sitten vastakysymys: entä sinulle (vastakysymyksen voi jättää myös pois, useimmin kannattaakin, koska se saattaa vaikeuttaa sitten itse asiaan siirtymistä)
Joskus kun olen näsänä, niin vastaan kysymykseen höröttämällä korviani ja totean mitä kuulen. Niin hölmösti muotoiltu kysymys. Parempi olisi että miten menee.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen small talk:
-Mitä kuuluu?
-Eipä kuppaa kummempaa. Mitä ite?
-No ei täs mitää.
-No nähdään.
Englanniksi:
-What's up?
-Nothing weirder than Syfilis. You?
-Nothing.
-Well, see you.
Mitä kuuluu = what can you hear
Ei täsä = not here
Nähää = let's see
Tällä hetkellä kuuluu sun puhees.
Siihen voi vastata elämän tilanteensa, mutta ytimekkäästi. Ei kukaan jaksa pitkää litanjaa kuunnella.
Mä voisin vastata:
"Oon töissä ja asuntoni oon maksanut ja rennosti vietän vapaa-aikani. Vähän yksinäinen oon."
Hyviin tapoihin kuuluu huomioida toistakin ja olisi hyvää kysyä samaa häneltä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kuuluu, mitä riittävän kovaa puhutaan. Kuiskausta en kuule.
Miksi en voi oikein sietää kun kysytään, mitä kuuluu. Eräs tuttu huusi kaupassa monen metrin päästä,mitä kuuluu, minä kun kirjaimellisesti vastasin; kaikki mitä kovaa puhutaan! Ei tervehtinyt kun vastaan tuli seuraavana päivänä, että näin lyhyt nokkaisiakin on, minua kyllä naurattaa. Minun tapani on, varmaan aiva väärä, kysyä; Miten sinä voit ja miten sinulla menee.....
Vierailija kirjoitti:
Siihen kuuluu vastata 'ihan hyvää, kiitos. Mitä itsellesi'. Eikä missään nimessä alkaa vaahtoamaan oikeasti kuulumisiaan eli valittamaan kihdistä ja lompakon laihuudesta. Vain juntit alkaa sönköttämään vaivojaan small talk kysymykseen.
Mielummin junttina kohtaan aidosti juntin, kuin kaltaisesi tunnevammaisen vajakin, jolla ei ajatukset omaa pskaa pidemmälle yllä. Ei ihme että mielialalääkkeiden menekki on nykyistä luokkaa, kun tunnevammaiset vaatii ettei ihmiset saa kohdata toisiaan aidosti.
Vaikea kysymys, tai siis vastattava, koska pääpiirteittäin kuuluu aina paskaa, enemmän tai vähemmän paskaa.
Hyvää kuului ennenkuin tulit tunnelman pilaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Siihen kuuluu vastata 'ihan hyvää, kiitos. Mitä itsellesi'. Eikä missään nimessä alkaa vaahtoamaan oikeasti kuulumisiaan eli valittamaan kihdistä ja lompakon laihuudesta. Vain juntit alkaa sönköttämään vaivojaan small talk kysymykseen.
Tilannetajua voi käyttää siinä mitä sanoo, mutta täydellinen tyhjän jauhaminen ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Jos ei halua vastausta, ei kuulu kysyä.
"No selvittelen tässä mielessäni vuosikymmenten rikoksia, joissa kohteena ollut. Entäs itsellesi. "
Kerrot sille jonkun tarinan kun se halusi kuulla.
Entä jos kuuluu huonoa? Riippuu tietysti kuka kysyy. Joissain tilanteissa päästän valkoisen valheen että kiitos hyvää, mitäs sulle, vaikka asiat olisivat päin persettä.
Tutummille olen rehellinen. Vastaan joko että ei mitään ihmeempää/samaa vanhaa, mitäs sulle. Jos mitään ei ole elämässä tapahtunut, niin sitten ei ole tapahtunut. Ja jos jotain ikävää on sattunut, niin en ala teeskentelemään tai kaunistelemaan vaan kerron miten asiat ovat. Esimeriksi: sain potkut pitkäaikaisesta työsuhteesta. Kaikille en tietenkään siis kerro tuota, vain kaikkein tutuimmille, muille väitän että lähdin itse koska mitta tuli täyteen.
Olen monesti leikitellyt ajatuksella, että kun joku puolituttu tms kysyy esim kaupassa mitä kuuluu, niin yhtäkkiä vastaisinkin ihan suoraan raatorehellisesti kaikki salaisuuteni paljastaen, antaisin tulla kaiken sille päin naamaa ja katsoisin mikä on reaktio :D Vastaus olisi jotain tyyliin:
No eihän tässä, kiitos kysymästä, ootkin ainoa joka tuota multa on kysyny pitkään aikaan. Töitä riittää mut töitäkin on jo alkanu vaikeuttaa tää mun 10+ vuotta jatkunu alkoholiongelma johon en jaksa hakea apua, oon nytkin ihan krapulassa eikä oikeestaan kiinnostais puhuu sulle ku ei sua oikeasti kiinnosta, kuhan kysyt vaan kohteliaisuudesta. No mut kuitenkin oon täs ryypiskelly joka ilta, sellanen muutama viinipänikkä menee viikossa ja kaljaa päälle ja juon kaiket vapaa-ajat aina kun vain pystyn ja olen alitajuisesti rakentanut koko elämäni niin että saan juoda rauhassa, ja siksi mulla ei ole kumppania eikä perhettä, mistä kaikki aina kyselee. Niii ja ainii muuten tiiätkö mitä, runkkasin eilen kun katoin netistä pornoa! Löyty taas aika kivoja uusia juttuja! Samalla otin kuppia reilusti, varmaan ainakin 15 annosta jos ei enemmänkin, ni sillä nyt oon vähän nuutunu ja silmät punottaa ja saatan haista vanhalle viinalle ku ei jaksa aina suihkussa käydä ja varmaan naamakin ihan turvoksissa ku vedin pussin sipsejäkin siinä sivussa. Niin et tämmöstä tää on, lähinnä vituttaa tää töissä olo ja ootan nytkin koko ajan sitä et pääsen kotiin toistamaan saman tänään, tänäänkin, ihan niinku kaikkina muinakin päivinä. Mitäs sulle kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Olen monesti leikitellyt ajatuksella, että kun joku puolituttu tms kysyy esim kaupassa mitä kuuluu, niin yhtäkkiä vastaisinkin ihan suoraan raatorehellisesti kaikki salaisuuteni paljastaen, antaisin tulla kaiken sille päin naamaa ja katsoisin mikä on reaktio :D Vastaus olisi jotain tyyliin:
No eihän tässä, kiitos kysymästä, ootkin ainoa joka tuota multa on kysyny pitkään aikaan. Töitä riittää mut töitäkin on jo alkanu vaikeuttaa tää mun 10+ vuotta jatkunu alkoholiongelma johon en jaksa hakea apua, oon nytkin ihan krapulassa eikä oikeestaan kiinnostais puhuu sulle ku ei sua oikeasti kiinnosta, kuhan kysyt vaan kohteliaisuudesta. No mut kuitenkin oon täs ryypiskelly joka ilta, sellanen muutama viinipänikkä menee viikossa ja kaljaa päälle ja juon kaiket vapaa-ajat aina kun vain pystyn ja olen alitajuisesti rakentanut koko elämäni niin että saan juoda rauhassa, ja siksi mulla ei ole kumppania eikä perhettä, mistä kaikki aina kyselee. Niii ja ai
Olisi kiva joskus täräyttää joku tuonkaltainen vastaus eräälle yltiöpositiiviselle ystävälleni :D Hän lienee jo entinen ystävä, kun yhteydenpito loppunut. Hän kuulemma kyllästyi negatiivisuuteeni, ja jos hän joskus harvoin viestillä kysyi mitä kuuluu, niin vastasin kuulemma aina vain että ei kummempaa tai samaa vanhaa. Mikä on totta, minulle ei kuulunut mitään uutta. Itse taas sanoin hänelle, että hän ei koskaan ehdota tapaamista vaan yhteydenpito on minun varassani, ja että ei voi jatkua näin, ja että jään tällä kertaa odottamaan hänen yhteydenottoaan. Ei ole kuulunut, ja aikaa kulunut puolitoista vuotta.
Jos tapahtuisi sellainen ihme, että hän laittaisi viestin tai peräti soittaisi (epätodennäköistä) ja kysyisi mitä kuuluu, niin nyt minulla olisi kerrottavaa - ikäviä asioita pelkästään. Voisin täräyttää, vähän kuin sinäkin, että olen hoitanut yksinäisyyttäni alkoholilla, ja sain potkut töistä :D Lisäksi eräs läheiseni (jota en tässä sano) koki vakavan sairastumistilan. Siinä sille positiivisuuden perikuvalle kuulumisia. Yksin olen edelleen, mutta nyt onneksi tapaninpäivästä asti raittiina.
Small talk on junttia. Jos ei halua tietää niin sitten ei kysy. Simple as thät. Kerron ilomielin peräpukamistani jos joku kysyy.