---MARRASYSTÄVÄT -05 uusi viikko---

Ihanaa kun aurinko paistaa!! Ei olla nähty muutamaan viikkoon.. Oltiin ulkoilemassa ja tuli ihan kevätfiilis :)



Nauroin tuota auringonkukan pissahärdellitarinaa!! Uskomatonta miten noin pienestä ihmisestä sitä pissaa riittääkin, ja varsinkin silloin kun ei ole vaippaa..



Myös meillä pippeli on ihan ykkösjuttu! Eilenkin saunassa kun poju istui ammeessa niin lähes koko ajan oli toinen käsi katkaravussa kiinni ja pienin välein tarkasti että onko se edelleen tallella :)



Puhetta ei meillä vielä paljoa kuulee, siis sellaista mistä selvää saisi. Äiti tulee joskus vahingossa (tuskin tarkoittaa sillä mitään), namnam AINA kun jotain syö, isi tuli kerran ja oho on aika yleinen. Mutta tuntuu kyllä ymmärtävän puhetta, vaikkei itse sitä vielä osaakkaan.



Käytiin eilen tekemässä uudelle tulokkaalle vauvavakuutus, jotenkin on mennyt aika niin nopeeta ettei ole huomannutkaan etä tässä on enää kolme kuukautta laskettuun aikaan! Koskas teillä muilla mammoilla oli laskettuja aikoja? Voi kunpa tämä kaveri syntyisi hieman helpommin kuin isoveikkansa...



Vielä noista allergioista. Voimia teille äideille ihan hirmuisesti!! Ei osaa edes kuvitella millaista se olisi, itsellä käynyt tuuri eikä lapsella (ainakaan vielä) allergioita. Itselläni on atooppinen iho joka talvisaikaan saattaa äityä kovinkin pahaksi. Ainakaan vielä ei pojan ihossa näy samoja merkkejä, toivotaan ettei tulekkaan!!



Nyt ruuanlaittoon! Palaillaan taas :)

aika menee entistä nopeammin ja meillä onkin ollut todella vauhdikas vuoden alku..mie alotin työt 1.1 ja 2.1 menivät iskä ja poika tutustumaan loppuviikoksi päiväkotielämään, samana päivänä saatiin tarjosu tästä asunnsota ja nyt o sit kaupat tehty, tilalle ei ole vielä mitään, täytyy alkaa hiomaan muurametalojen kanssa kauppoja nyt oikein kunnolla.



Hoidossa teemulla menee muuten hyvin mutta kovin on kiukkunen illalla ja takertuva jos on vähänkään pidempään joutunut olemaan. Korvatulehdusta meillä podetaan myös(ei oo päiväkodista) ja mulla taitaa olla keuhkoputken tulehdus, ainakin yskittää siihen malliin.



teemu on oppinut valtavasti asioita ja näkee kuinka ymmärtää jo ihan eritavalla juttuja. pippelillä leikitään myös meillä. Sanoja ei juurikaan tule, mutta äänessä on kokoajan.



Täytynee kaiketi jatkaa noiden vaatteiden nimikoimista, kova urakka sekin..

Huh mikä päivä! Yhtä kitinää ja kiukkua! Päätä särkee tuosta huudosta, onneksi Onnikin sammui samantien pinnikseen, en olisi jaksanut enää mitään iltakiukkuja.



Onko muilla marrasvauvoilla nyt ihan selvää uhmaa havaittavissa? Meillä Onni kokeilee kaikkia rajoja. Syöttötuolissakaan ei suostu istumaan, vaan nousee koko ajan seisomaan. Kiellän ja laitan lattialle hetkeksi, jossa huutaa ja kiemurtelee muka tuskissaan. Sitten kun " sovitaan" ja otan pojan takaisin tuoliin, niin nousee seisomaan ja sama alkaa alusta. Meillä taitaa olla kanssa seuraavana ostoslistalla sellainen Hildalla jo käytössä oleva lasten tuoli Ikeasta! Tosin, en tiedä suostuuko siinäkään istumaan, vai nouseeko seisomaan.. Miten on teillä Hilda toiminut seisomisen suhteen?



Paljon oli asiaa, mutta kaikki tuntuu karkaavan pääkopasta nyt tässä koneella..



Auringonkukka, anteeksi, mutta kikatin teidän pissahärdelille :) Eihän se äitiä sillä hetkellä naurata, mutta nyt saa kai jo hymyillä :) Voi Jesseä, oikein säännösteli. Ihan kuin pikku haukku.



No mut, palaan, jos asioita tulee mieleen.





Noema

Voi Noema kun kuulosti tutulta! Poika oli taas illan ihan mahdoton (tottakai kun mieskin oli illan pois). Hänellä on valtava kiipeilyvimma. Kaataa koko ajan lelulaatikon nurin päin ja kiipeää sen päälle seisomaan (ihailtava tasapaino hällä kyllä on). Aina kun otin pois niin vain nauraa ja uudestaan. Tarvittaisiin pehmustettu huone jossa saisi kiipeillä rajattomasti ja toteuttaa itseään=) Toisaalta harmi kun pitää niin rajoittaa tuota kiipeilyä....



Ja sitten kun laitoin syöttötuoliin iltapuuroa varten alkoi aivan järkyttävä raivari. Huusi ja heilui tuolissa kuin mikäkin. Huutoa jatkui ja itsellä tuntui että krovat menee lukkoon. Taistojen jälkeen sain yökkärin päälle ja maidon annettua. Sänkyynsä sitten rauhoittui. Kun mies tuli kotiin painelin samalla ovenavauksella ulos viemään roskia ja hakemaan postin. Tuntui että pää hajoaa....



Ja sitten meidän kaverilla on myös sitä että menee seisomaan seinää vasten ja alkaa jyskyttää päätään seinää vasten. Ei nyt ihan täysillä mutta kumminiin. Ja oikein katsoo että huomammeko. Mitä tämä oikein on ja onko muilla sitä? Itsestä tuntuu hurjalta sellaisen katsomisen, miksi ihmeessä haluaa jyskää omaa päätään???



Vihdoinkin saimme lukot keittiön kaappeihin, olisi pitänyt tehdä se jo kuukausia sitten. On elämä huomattavasti helpompaa, kun ei tarvi koko ajan kantaa pois kattilakaapilta.



Nyt taas CSI:n pariin. Moiks!



Manna

meilläkin jyskytetään päätä joskus seinään ja noustaan seisoskelemaan, kun pitäis syödä. Ja uhmataan riisumalla lakkia, hanskoja ja kenkiä/sukkia loputtomia kertoja päivässä. Ja neiti on myös tavallisuudesta poiketen aika kiukkuinen ja itkeskelee helposti. Varmaan hampujakin tulee, kun kuola lentää pitkin nassua ja paitaa.



Meilläpäin alkaa muskari, yritän saada peruutuspaikan, katsotaan kuinka käy.



Huomenna pääsee kampaajalle.Ihanaa.



Olen hiukkasen miettinyt etelänlomalle lähtöä viikoksi viä ennen töiden alkua. Siis yhden likkakaverini kanssa. Mutta kun kokoajan tulee mieleen, että miltäköhän tytöstä tuntuu, jos äiti häippää viikoksi näkyvistä? Traumoja tietysti tulee? :) Pärjäisi kyllä varmasti isänsä kans hienosti, mutta jos tytöllä onkin hirmu ikävä äitiä niin mun loma menee pilalle. Tilaisuus ei hetkeen toistuisi niin en tiedä harmittaako kovasti, jos en lähde..



Muakin nauratti tuo Jessen pisuttelu ja nyt pääsette kämppääkin korjailemaan:)

Luulin jo ettei tämä ilta lopu ikinä.. Itsellä oli joku yleispotutusväsymys, ja pojalla taisi olla sama. Isäntä urheilemassa ja me kaksi väsynyttä täällä kahden, voitte kuvitella mitä siitä seuraa!! Kuten jo jossain aiemmassa pinossa ehdin kehua että meidän poika tietää että mitä EI tarkoittaa. No, nyt on joko unohtanut tai sitten ei kiinnosta pätkän vertaa!! Ei tottele siis mitään!! Ehdottomasti pitää myös saada sellaiset lukot keittiönkaappeihin, niistä on tullut nyt ylitsepääsemätön taistelun aihe. Onko vinkkejä mistä kannattaisi ostaa, ja mitä mahtaa maksaa?



Ja päätä kolistellaan meilläkin milloin mitäkin vasten! Taitaa olla kumia tuo pää kun ei näy missään tuntuvan ;) Aatu on myös alkanut repimään itseään hiuksista ja sanomaan samalla EI. Tämä tuntuu niin käsittämättömältä siksi, koska emme ole häntä ikinä hiuksista tukistaneet! Enkä usko kyllä hetkeäkään että olisi kukaan muukaan. Mistä ihmeestä tuollainen on tullut??



Asiasta pipariin, eli sain tänään varattua vihdoinkin 1- vuotiskuvan! Meidän piti alun perin ottaa kuvia itse, mutta naisen mieli on niin ailahtelevainen :)



Nyt tankkaamaan vatsa täyteen iltapalaa, nukkumaan ja odottamaan parempaa huomista.



Hyviä öitä kaikille ja jaksamista!! :)

Tamatulle ja Teemulle pikaista paranemista!

Onnea asuntokaupoista ja tsemppiä uuteen projektiin!

Monilla on oman pesän rakennus tai remppa käynnissä.

Ihanalta puuhanne kuulostavat, vaikka toki niissäkin omat kiemuransa on, mutta lopputulos niin palkitseva! Jospa meidänkin vuoro vielä joskus tulee.

Taidetaan olla kyllä mummulinjoilla silloin ;)



noema: Tuolissa istuminen sujuu mainiosti eikä edes yritä seisomista niin kuin syöttötuolissa. Fannylle aikoinaan ostettiin samasta syystä ja kohta kolme vuotta kovan kulutuksen alla ollut ja tyytyväinen olen ollut.

Onko omasta lusikasta yhtään apua?

Perttu syö pääosin itse, takavasemmalta välillä lusikoin avuksi ettei ihan ehtis jäähtyä. Ja syö siistimin kuin lähes neljävee Fanny. Kumma poika.



Kohta meidänkin pinoissa on pieniä vaaveja :)

aatun_äipällä raskaus kohta loppusuoralla :)

Onneksi näin virtuaalisesti ei voi tuoksutella sitä niin ihanaa vauvan tuoksua! Meidän lapsilukuhan on täynnä :)



Vilmalle raskautumiseen onnea!



Jessellä oli aika hullunkurinen pissajuttu ;)

Täälläkin lätäköitä tulee ilman vaippaa. Perttu kyllä on heti uutta vaippaa hakemassa, kun otetaan pois.



Eikä uhmaa meidän marraspojulla ole havaittavissa, neidillä paremminkin. Mutta lattialla kiemurointi tuttujuttu, ei onneksi ole pitkävihainen.

Perttu on kyllä oikeen iloisen ovela pikku vesseli :) Oikein semmoinen kujeilu ilme perusilme. Minkähän sortin Vaahteramäen Eemeli kakkonen kehittymässä?



Pertulla on kasvanut hurjasti hiukset!

Tai no Pertun hiusten kasvu nopeudella hurjasti!

Ja toinen hammaskin on puhjennut :)



Tänään poika nukkui vain yhdet kolmen tunnin päikyt, että jospa sittenkin siirtyminen yksiin mahdollinen. Lapset heräsi vasta puoli ysi, vaikka illalla olivat kasilta nukkumassa.

Auringonkukalle jaksuja aikaisiin aamuihin!!!

Perttu nukkuis puolet päivästä, jos nousis jo 6.00.



Kauniita unia!

Oman kullan kuvia :)



Hilda

Tiedän kyllä, mistä puhutte!

Fannyn kanssa olemme hurjat " tasitot" käyneet ja käymme edelleen!

Perttu on täysin eri maata tai samaa kuin isänsä.



Meillä on yhdessä lipastossa semmoiset muovilukot varmaan citymarketista ostettu. Ei montaa euroa maksa, ruuvataan kiinni kaapin sisälle ja oveen. Tai jotain sinne päin :)



Hilda poistuu nyt.

Meillä alkoi taas vauva-uinti joulutauon jälkeen. Poika oli tosi innoissaan kun päästiin paikalle, oikein hihkui ja huuteli ja kovasti tykkäsi sukellella ja laskea liukumäkeäkin. :) Ensi viikolla jatkuu sitten muskari. Siinä meidän harrastukset onkin.



Aikamoiset liruttelut Jesse teki :) Ja vahva kaveri kun sai listankin irti! Pakko vähän hymyillä ;O) Te ootte Auringonkukka kyllä ihanan reippaita ulkoilemaan, saisinpa itsestäkin saman irti.



Kiitos kaikille vastailuista noihin päivärytmeihin ja uniasioihin!! Kiva oli lukea miten muilla päivät sujuvat.



Noema ja muut, meillä on ollut kans jo jonkin aikaa aikamoista uhmailua. Tosi vahva tahto tuntuu pojalla olevan. Mutta on " kivaa" kuulla että muilla on samanlaista, ehkä sit osittain kuuluu tähän ikäänkin.



Samalla lailla koitetaan nousta syöttötuolissa seisomaan tai jopa kiivetä pöydälle. Syöttää ei saisi poikaa, kun haluaa itse syödä. Syö pääsääntöisesti käsin, joten aika tahtojen taistelu silloin jos on jotain keittoa tai muuta ruokaa jota ei voi sormin napsia suuhun. Ulos pukiessa tulee joka kerta itkut ja kiemurtelut. Hanskat on maailman tyhmimmät kapistukset pojan mielestä.



On myös alkanut välillä läpsimään tai raapimaan (terävät kun kynnet ovat) meitä kasvoihin. Tämä tapahtuu yleensä silloin kun on ensin kielletty jostain. Tai joskus kokeilee muuten vaan. Ja kun kielletään läpsimästä niin oikein silmistä näkee että uhallakin tekee samaa uudestaan. Ehkä menee ajan kanssa ohi, vai olisko vinkkejä mitä tehdä? Onkohan tää jotain vastaavaa käytöstä kuin pään kolkuttamiset ja itsensä tukistamiset muilla :)



Onpas tamatu teillä ollut tapahtumarikas vuoden alku! :) Paranemista Teemulle!!



Vilma en usko että traumoja tulee jos matkalle lähdet :) Onhan se tuttu isi kuitenkin hoitamassa matkan ajan. Toivottavasti saatte muskaripaikan!!



Hilda taitava on kyllä Perttu syömään, täytyy taas ihastella :) Onnea toisesta hampaasta :)



Aatun äippä, me käytiin kans 1-vuotiskuvassa, ja täytyy sanoa että ei me ihan niin hyviä kuvia oltais kotona saatu. Valot ja kamerat on kuitenkin vähän eri luokkaa :)



Hyvää yötä kaikille.



Gerda

Käytiin aamupäivällä pissa-Jessen ;-) kanssa tutustumassa päiväkodin pihaan, hoitotäteihin ja leikkikavereihin. Vähän veti uudet asiat pojan hiljaiseksi ja sylissä halusi olla melkein koko ajan. Paljon oli kyllä lapsia pihalla, tohinaa ja melskettä. Iltapäivällä mennään uudestaan eli aloitetaan suht aktiivinen tutustuminen jo nyt. Ensi viikolla sitten sisätiloihinkin jo. Tarvii tuota meidän ujoa piimää totuttaa hyvissä ajoin, muuten tulee iso parku kun äiti karkaa töihin kuun lopussa.



Uhmaa on myös meillä ilmoilla, on muutenkin kovin voimakastahtoinen luonne tuo sälli. Muutamana viime päivänä meillä on ollut juuri myös tuota ettei syöttötuolissa haluttaisi istuta ja sieltä yritetään kiivetä pöydälle. Meillä on vielä sellainen syöttis missä on itsessään pöytälevy, ja vaikka yritän sen kiristää niin lähelle Jesseä ettei pääsisi karkuun niin apinan raivolla työntää sen levyn pois päin ja alkaa kampeamaan itseään ylös. Lounaan söikin tuossa äsken puoliksi mun sylissäni, tuolissa vaan raivosi. Päivittäin tulee noin miljoona muutakin asiaa joita pitää protestoida, mutta onneksi tuo ei yleensä kovin kauaa jaksa mitään yksittäistä asiaa kiukuta. Jesse rauhoittuu aika hyvin kun laulan hänelle lasten lauluja. Yksi suosikki on Jaakko-kulta seuraavilla sanoilla: Jesse-kulta, Jesse-kulta, älä pirstaa, älä pirstaa, se ei ole kivaa, se ei ole kivaa, äidistä eikä isistä. Hyvin toimii. ;-)



Tuttua on myös tuo pään paukuttelu seinään, jääkaapin oveen, telkkaria vasten tms. Hölmöläisen touhua. Kiva kuulla että muillakin samaa. Hassuja nämä meidän taaperot.



Nyt on niin väsy että pakko mennä päikkäreille. Meillä oli viime yönä levotonta jo neljästä lähtien ja 5.40 Jesse nousi jo ylös. Itse makoilin puoli seitsemään saakka, mutta sitten Jesse patisteli mut puuron keittoon tulemalla sängyn viereen hokemaan " puu, puu" ja marssimalla mun edellä keittiöön. :-)



Aurinkoista päivää toivottaen,



Auringonkukka ja reviiriään merkkaileva pikku hauva ;-)

Eli mikä on tämä tuoli josta täällä on ollut puhetta? On mennyt ihan ohitse.. Meillä kanssa tuo syöttiksessä istuskelu ei aina tahdo maittaa! :)

http://www.ikea.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?storeId=15…



Meillä on vanhempaa mallia, niin on hippasen erilainen.

tarpeettomaksi heillä. Sitä voiskin alkaa sit kohta testaileen.

Toivottavasti sama jatkuu huomenna. Eipä tullut itselle mieleen, että osaisi tavallisella tuolilla istua rauhassa.

[color=FF82AB]Oliko meillä oma viikkispino? Minen ainakaan huomannu. Jylläävä flussan saatta kyllä vaikuttaa näkökykyyn. Päätä jomottaa ja koko kroppaa särkee ja kurkkuun sattuu! Ei oo elämä helppoo.

Äffällä myös samainen tauti.

Onneksi on rakkahasta ollut suuren suuri apu :)



Kyllä on meidän väki ihan kaikonnu jonnekin muualle, vaikka ymmärtäähän sen, että kiireet on monet.



Kuinkas muissa perheissä viikonloppu vierähtänyt?



Toivottavasti lumi ja pakkanen ei ihan heti häviä, että kerkiis mennä niistäkin nauttiii ulkosalle.



Reipasta mieltä ensi viikolle!



Hilda[/color]