Miten saa purevan kissa kynnet leikattua?

Ihme miten monet jaksavat sietää nurkissaan mokomia puolivillejä petoja.

Kissa ei luota sinuun eikä luota että leikkaat niin ettei satu. Luulee että leikkaat liikaa tai koskee. Ovatko liikkeesi vakaat ja harkitut, ei pikasähellystä. Oletko rauhallinen, ei hermostunut, tyyni, lempeä. Onko kissalle puhuttu rauhallisesti, rauhoittavasti, ystävällisesti, silitys, makupalat. Se pelkää kauheasti ja olisi pitänyt jo pennusta lähtien totuttaa, jos on iso nyt. Mutta varmasti on vielä niksejä kirjoissa, netissä, videolla ja ehkä löytyy kissa-asiantuntijoita, kissakuiskaajia. Kissanminttua? Naksutin? Jossain paikkakunnalla oli jopa kotiin tuleva eläinlääkäri, jolloin eläin ei stressaa niin kauheasti.

Miksi niitä pitää leikata? Meillä oli kissa joka teroitti kyntensä puuhun. Eipä ollut mitään kynsiongelmia koskaan.

Ota pyyhe, ja tee kissaburrito, niin että tassut jää ulkopuolelle. Syötä samalla kissalle jotain herkkuja, ettei sille jää traumaa.

Entä jos käärit kissan pyyhkeeseen? Ensin opetat tykkäämään pyyhkeeestä antamalla kissalle herkkuja kun on pyyhkeen päällä jne. Sitten jatkat koulutusta että saa herkkuja kun on sylissäsi pyyhkeeseen käärittynä. Sitten leikkaat varovasti yhden tai kaksi kynttä kerrallaan ja annat herkkuja. Toisena päivänä sitte seuraavat. Eli mahdollisimman rauhallisesti ja tehden asiasta kivaa.

Onko siis raapimispuita kotona? Olisiko jostain pehmeästä peitteestä apua tai paksusta välikankaasta. Silleen että kissan pää näkyy ja yksi tassu kerrallaan. Ei saa kuitenkaan nöyryyttää eläintä. Luonnollinen asento tassulla, ei purista liikaa huomaamattaan. Ja kehuminen, makupaloja jos haluaa. Koirille joku laittoi purkista seinään jotain nuoltavaa tai otsaansa, kelmu oli otsassa suojana. Koira keskittyi siihen eniten. Sitten oli ne roikkuvat kankaat joihin pieni koira laitettiin ja tassut olivat niistä ulkona, kissa kai kynsisi sieltä. Voiko eläin traumatisoitua lisää, sitä pitää silti kuunnella.

Kissan kynsiä ei tarvitse leikata jos se pystyy raapimaan riittävästi jotain. Oma kissa on 10v eikä siltä koskaan ole kynsiä leikattu. Silloin tällöin löytyy jostain irronneita kynsien kuoria. Irtoavat raapimisrn seurauksena

Raapii sisällä kiipeily puuutaan ja yhtä nojatuolia jonka pentuna omi ja nukkuu siinä. Takapihalla raapii sinne laitettuja puun käkkyräoksia.

Raapimispuu, jossa on pala santapaperia kiinni, jos tilanne on oikein paha.

Meillä kolme kissaa ja kahden kynnet leikkaan  ja yhden en kun on niin äksy mutsi. Nuorin poika on 8- vuotias ja rentona kainalossa ja helppo leikata. Mummo kissa 14 v. ja onnistuu mutta äksy mutsi on kyllä hankala ja jätän väliin. Neuvoni on että jätä väliin.

Vierailija kirjoitti:

Ihme miten monet jaksavat sietää nurkissaan mokomia puolivillejä petoja.

Aina on joku vajaa eksyny itkemään joka juttua ku ei oo parempaakaan tekemistä. Miltä tuntuu olla luuseri

Kissan luontoon kuuluu tarve raapia jotain. Jos se saa tätä tehdä niin kynnen kuoret irtoavat itsestään ja uudet kynnet alla ovat aina sopivan mittaiset.

Tee kissallesi palvelus ja anna kissasi jollekin sellaiselle joka ymmärtää kissoja ja osaa hoitaa ne.

Voi hyvä luoja ihmiset. Älkää ottako kissoja, koska nekin vaativat hoitoa ja niiden hoitaminen vaatii ymmärrystä siitä miten kissa "psykologia" eroaa esimerkiksi koiran vastaavasta!

Nyt ihan ensialkuun. Sinun kissa tarvitsee kaksi erillistä raapimapuuta. Yksi pitkä ja korkea, niin että se voi edes vähän kiivetä siihen ja toinen voi olla sitten lyhyempi.

Sen lisäksi kissasi tarvitsee ehdottomasti kiipeilypuun, joka on pyhitetty ainoastaan sille. Sinne ei siis mennä käpelöimään tai silittämään kissaa, koskaan! Sen voi nopeasti imuroida esimerkiksi siivouksen aikana, mutta ei silloin kun kissa on siellä!

Kissan ruokakuppi ja vesikuppi pitää myös pitää eri paikoissa, esimerkiksi keittiössä eri nurkissa. Kissan ruokakupin voi laittaa johonkin nurkkaan ja kissan vesikupin vaikkapa keittiötason päälle, tai jos pystyy, niin olohuoneeseen (kuitenkin niin ettei vesiroiskeet vaaranna sähkölaitteita!)

Kissan vessa vessaan ja siihen ei tarvitse laittaa mitään katosta päälle. Korkeat seinät kolmelta reunalta suojaa sitä että kissa ei roiski hiekkaa ympäriinsä, mutta kulkureitti täytyy olla matalaseinäinen. Vessa siivotaan JOKA PÄIVÄ!

Kissalle täytyy olla kiipeilypuun lisäksi muitakin omia paikkoja. Esimerkiksi kissalle kannattaa hankkia korkea tuoli jonka sijoittaa niin että kissa pystyy katsomaan siitä ulos. Kissalle voi ostaa olohuoneeseen jossa ihmiset oleskelevat oman rahinsa jossa kissa saa myöskin olla täysin rauhassa. Sille rahille ei siis lasketa jalkoja tai laiteta vaatteita.

Koska kissaa joutuu kuljettamaan paikasta toiseen, kissan koppa kannattaa sijoittaa turvalliseen paikkaan josta kissa näkee ympärilleen ja jossa kissa saa rauhassa olla. Kopan sisälle kannattaa laittaa esimerkiksi kissan käyttämä villahuivi tai vastaava, missä on kissan omaa hajua. Tuota villahuivia kannattaa säilyttää sillä rahilla, niin että kissa nukkuu sen päällä. Välillä kissaa kannattaa ottaa koppaan ja kuljettaa kissaa esimerkiksi autossa ihan vain ajellen, niin ettei kissa yhdistä koppaa tai ajelua, tai luukun sulkemista siihen että jotain pahaa tapahtuu.

Kissa ei tarvitse kynnen leikkuuta kunhan kissalla on tarpeeksi raapima-alustoja ja puita!

Vierailija kirjoitti:

Kissa ei luota sinuun eikä luota että leikkaat niin ettei satu. Luulee että leikkaat liikaa tai koskee. Ovatko liikkeesi vakaat ja harkitut, ei pikasähellystä. Oletko rauhallinen, ei hermostunut, tyyni, lempeä. Onko kissalle puhuttu rauhallisesti, rauhoittavasti, ystävällisesti, silitys, makupalat. Se pelkää kauheasti ja olisi pitänyt jo pennusta lähtien totuttaa, jos on iso nyt. Mutta varmasti on vielä niksejä kirjoissa, netissä, videolla ja ehkä löytyy kissa-asiantuntijoita, kissakuiskaajia. Kissanminttua? Naksutin? Jossain paikkakunnalla oli jopa kotiin tuleva eläinlääkäri, jolloin eläin ei stressaa niin kauheasti.

Samaa mieltä. Kissa ei koe oloaan turvalliseksi.

Tilanne muistuttaa ihmisten kasvatusongelmia.

Kun on mennyt alussa pieleen, vaikea tehdä enää mitään.

Kiinnitin huomiota pukemiseen. Se on ihmiselle vaarallista ja vaatii antibioottikuurin. 

En pitäisi purevaa kissaa!

Itse käytin nahkahanskoja tällaisen tapauksen kanssa. Jos puree kovaa niin sitten kissa kannattaa tosiaan kääriä burritoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kissa ei luota sinuun eikä luota että leikkaat niin ettei satu. Luulee että leikkaat liikaa tai koskee. Ovatko liikkeesi vakaat ja harkitut, ei pikasähellystä. Oletko rauhallinen, ei hermostunut, tyyni, lempeä. Onko kissalle puhuttu rauhallisesti, rauhoittavasti, ystävällisesti, silitys, makupalat. Se pelkää kauheasti ja olisi pitänyt jo pennusta lähtien totuttaa, jos on iso nyt. Mutta varmasti on vielä niksejä kirjoissa, netissä, videolla ja ehkä löytyy kissa-asiantuntijoita, kissakuiskaajia. Kissanminttua? Naksutin? Jossain paikkakunnalla oli jopa kotiin tuleva eläinlääkäri, jolloin eläin ei stressaa niin kauheasti.

Samaa mieltä. Kissa ei koe oloaan turvalliseksi.

Tilanne muistuttaa ihmisten kasvatusongelmia.

Kun on mennyt alussa pieleen, vaikea tehdä enää mitään.

Ymmärrättekö te ylimieliset saarnaajat että kaikki kissat ei ole omistajillaan pennuista asti. Minulla oli populaatiokissa, jonka kynnet kasvoivat teräviksi usemmasta raapimapuusta huolimatta, ja leikkaaminen oli kissalle epämiellyttävää nameista ja varmoista otteista huolimatta. 

Ei niitä kynsiä tarvitse leikata kaikkia kerralla, tuo voi stressata kissaa jos pakosti pidetään paikallaan. Aloita vaikka leikkaamalla yksi kynsi kerrallaan aina silloin kun kissa on rauhallisella tuulella. Koita antaako kissa leikata helpommin silloin kun on makuultaan, joitakin kissoja syliin otto hermostuttaa.

Kissan käsittelystä vielä hieman. Kissaa EI IKINÄ käännetä selälleen sylissä. Kissa ei ole vauva tai lapsi! Edes siihen "koulutetut" kissat eivät pidä siitä että niitä alistetaan vaan niistä tulee ahdistuneita ja ärsyyntyneitä vanhemmiten. Ne voivat sietää sitä, mutta on vain ajan kysymys milloin se pamauttaa kyntensä alistajansa silmiin. Kissalla, kuten kaikilla pedoilla on pitkä muisti ja se muistaa alistajansa. Kissa otetaan syliin niin että sen vatsa on alaspäin ja suojattuna takajaloilla. Sitä ei siis kannatella missään tapauksessa vatsasta!

Kissan häntä kertoo kaiken sen ajatuksista. Jos kissan häntä ei heilu, silloin se on rento. Rento kissa ei aina kehrää ja kehrääminen ei aina tarkoita sitä että kissa olisi rento ja nauttisi olostaan. Kissalla on useita eri kehruuita jotka vain omistaja voi oppia tuntemaan. Yksi on rento, nautiskeleva kujertava kehräys. Toinen on rento kehräys. Kolmas on hermostunut kehräys. Tuo viimeisin on vaarallisin kehräys koska kissa on silloin niin hermostunut että se rauhoittelee itse itseään ja siinä tilanteessa se tuntee ettei pääse pakenemaan ja siksi etsii tilaisuutta hyökätä.

Mitä enemmän kissan häntä heiluu, sitä räjähdysalttiimpi kissa on. Aina kun käsittelette kissaa, seuratkaa sen häntää. Jos kissan häntä alkaa heilumaan, silloin hidastakaa ja keventäkää omia liikkeitänne ja katselkaa että rauhoittuuko hännän liike. Jos ei rauhoitu, silloin kädet irti kissasta ja odottakaa. Jos hännän liike ei vieläkään lopu, perääntykää.

Kissa saattaa esimerkiksi harjatessa kehrätä ja puskea harjaa vasten ja vaikuttaa siltä että kissa nauttii, mutta hännän liike kiihtyy, kunnes harjaaja saa sekä kynsistä että hampaista. Kissalle menee tuossa tilanteessa metsästysmoodi päälle ja kissan silmät vaihtavat muotoa isommiksi. Kissa voi näyttää söpötä, mutta oikeasti kissa on silloin raivokas metsästäjä joka ei hellyyttä kaipaa eikä edes näe sivulle hyvin. Kissa näkee tuolloin eteensä hyvin ja keskittyy eteensä.

Kun kissa varoittaa, eli täräyttää käpälällään, kissaa ei enää lähestytä vaan kissan annetaan rauhoittua vapaasti.

Jos otatte esimerkiksi kissan syliinne sohvalle, kissa nukkuu ja silittelette ja sitten kissa herää silmät suurina ja kissa alkaa siinä kiihtymään olette vaarassa. Kissa ei näe sivuille ja pienikin liike saattaa saada kissan hyökkäämään. Pitäkää sen vuoksi jokin lelu tai vastaava lähellänne. Kun kissa kiihtyy, eikä rauhoitu, silloin lelulla voitte siirtää kissan huomion pois esimerkiksi reisistänne tai käsistänne.

Kissan vatsaa ei ikinä, missään tilanteessa sililtetä koska se on kissan alistamista ja kissan alistamisessa ihminen jää toiseksi. Kun kissa kääntyy selälleen ja näyttää vatsaansa, älkää kumartuko, tai tuoko käsiänne kissan luokse, vaan antakaa kissan pitää esityksensä siihen saakka kunnes kissa taas kääntyy vatsalleen. Tuo on kissan luottamuksen osoitus ja se että te ihastelette sitä liikkumatta ja rauhassa, on teidän luottamuksen osoitus kissaa kohtaan.

Osta sille yerotuspuu jotta voi itse huolehtia kynsistänsä. 

Vierailija kirjoitti:

Kissan käsittelystä vielä hieman. Kissaa EI IKINÄ käännetä selälleen sylissä. Kissa ei ole vauva tai lapsi! Edes siihen "koulutetut" kissat eivät pidä siitä että niitä alistetaan vaan niistä tulee ahdistuneita ja ärsyyntyneitä vanhemmiten. Ne voivat sietää sitä, mutta on vain ajan kysymys milloin se pamauttaa kyntensä alistajansa silmiin. Kissalla, kuten kaikilla pedoilla on pitkä muisti ja se muistaa alistajansa. Kissa otetaan syliin niin että sen vatsa on alaspäin ja suojattuna takajaloilla. Sitä ei siis kannatella missään tapauksessa vatsasta!

Kissan häntä kertoo kaiken sen ajatuksista. Jos kissan häntä ei heilu, silloin se on rento. Rento kissa ei aina kehrää ja kehrääminen ei aina tarkoita sitä että kissa olisi rento ja nauttisi olostaan. Kissalla on useita eri kehruuita jotka vain omistaja voi oppia tuntemaan. Yksi on rento, nautiskeleva kujertava kehräys. Toinen on rento kehräys. Kolmas on hermostunut kehräys. Tuo viimeisin on

Tuo on yleensä  totta, mutta riippuu myös kissasta. Meidän kissa rakastaa olla sylissä selällään niin kuin vauva ja tulee oikein pyytämämään että nostan syliin. Rakastaa myös masurapsutuksia. Tämän kissan kynsien leikkuukin on aina ollut tosi helppoa kun se vaan kehrää siinä sylissä kun leikkaan.