Lue keskustelun säännöt.
Tabu: ammattiryhmien välinen vastakkainasettelu työpaikalla ja ns. herraviha
02.01.2024 |
Työskentelen keskikokoisessa työyhteisössä, jossa työskentelee ihmisiä erilaisilla koulutustaustoilla ja erilaisissa työtehtävissä. On opisto/ammattikoulutason työntekijöitä, ammattikorkeakoulun käyneitä ja maisteriksi opiskelleita. Käytän tässä nyt esimerkkinä hoitoalaa, vaikka omassa tapauksessani _ei ole_ siitä kyse. Käytän tätä esimerkkiä siksi, että ammattikuntien välistä tilannetta olisi helpoin ymmärtää. Meillä on siis töissä tällä logiikalla lähihoitajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Lisäksi laitoshuoltajia, keittäjiä yms henkilökuntaa. Työnkuvamme ovat erilaisia taustakoulutuksestamme riippuen, mutta teemme osan ajasta töitä yhdessä. Maisteriksi opiskelleet saavat kovinta palkkaa.
Työpaikallamme on paljon ammattikuntien välistä vastakkainasettelua ja ns. herravihaa. Matalammin koulutetut työntekijät ovat nyreissään siitä, miksi lääkäreitä nostetaan jalustalle ja miksi lääkärit tekevät monissa asioissa päätökset. Matalammin koulutetut valittavat ääneen, miksi lääkäreillä on niin hyvä palkkaa ja kyllä heilläkin pitäisi olla. Matalammin koulutetut kokevat, että he tietävät asiat lääkäreitä paremmin ja perustavat työhön liittyvät näkemykset omiin kokemuksiinsa ja mutuun asioista. Lääkärit puolestaan vetoavat tutkittuun tietoon ja tutkimuksiin tämä puolestaan häiritsee matalammin koulutettuja välillä todella paljon. Välillä ongelmia aiheuttaa sekin, kun korkeimmin koulutetut huolehtivat, että lainsäädännön silmissä työasiat tulevat oikein tehdyksi ja matalammin koulutetut puolestaan kokevat, että ei se ole lainsäädännön kanssa niin tarkkaa. Työyhteisössämme lähihoitajat ja sairaanhoitajat puhuvat negatiivisesti lääkäreistä, eivät koskaan kehu lääkäreiden työtä ja paskanjauhamisen määrä lääkärien selän takana on järkyttävä. Lähihoitajat ja sairaanhoitajat saattavat jopa kritisoida avoimesti lääkäreitä potilaiden ja omaisten kuullen. Erityisesti ongelmia on ollut ammattikorkeakoulutaustaisten työntekijöiden kanssa, jotka osoittavat herravihaa voimakkaimmin.
Olen siis itse lääkärin asemassa työpaikalla sekä todella väsynyt herravihaan ja ammattiryhmien väliseen vastakkainasetteluun. On raskasta joutua kuuntelemaan jatkuvasti, miten te lääkärit olette jalustalla ja meitä muita ei arvosteta tarpeeksi. Jokainen on itse ammattinsa valinnut ja työt ovat erilaisia. Ihan yhtä arvokasta työtä se on, olitpa sitten lähihoitaja, sairaanhoitaja tai lääkäri, jokaista tarvitaan. Jokaisessa ammatissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Sen paremmin palkatun työn mukana tulee usein myös enemmän vastuuta. En minäkään itke jossain, että miksi tuo yritysjohtaja tienaa 20 000 e kuussa ja miksi minä en saa yhtä paljon palkkaa/miksi työnkuvani ei alaisena ole sama kuin pomolla/ylemmällä toimihenkilöllä.
Onko muiden työpaikoilla tällaista ja miten jaksatte ilmiön kanssa?
Ap
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Tämä!
Meillä vähätellään ihan avoimesti esimerkiksi koulutuksen merkitystä. Anteeksi nyt vaan, mutta kyllä sillä koulutuksella on väliä. Siinä on iso ero, oletko opiskellut pari vuotta ammattikoulussa vai 5 vuotta yliopistossa plus erikoistumisopinnot päälle.
En myöskään ymmärrä, miksi kaikille pitäisi maksaa samaa palkkaa. Mielestäni on täysin ymmärrettävää, että pidemmän koulutuksen käynyt ja vaativampaa työtä tekevä saa parempaa palkkaa.
Meillä toimii, alalla yleensäkin, paljon yliopistokoulutettuja duunarin hommissa. On se joskus hassua välittää vaikka asiakkaan kysymys eteenpäin koulutustaan vastaavassa työssä olevalle. Kun itsekin osaisin vastata tai selvittää asian...
Nimim. Museossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kunnallisessa virassa ja teen päätöksiä. Kunnan muu henkilöstö suurinpiirtein ymmärtää mitä teen mutta eivät hekään aina muista etä minun on n o u d a t e t t a v a lakia kirjaimellisesti ja tarkasti, muuten syyllistyn jopa virkavirheeseen.
Kuntalaiset tai kaikki työkaveritkaan eivät tätä aina ymmärrä ja haukkuvat sitten takanapäin. Välillä kismittää kun ei voi oikein mitenkään puolustautua edes. Kaikissa päätöksissä on viittaus mihin lakiin se perustuu mutta harva niitä näköjään lukee.
Ja sellaisen eron huomaan että mitä korkeammin koulutettu, sitä paremmin riittää ymmärrystä lakien noudattamiselle mutta mitä alhaisempi koulutustaso, niin sitä enemmän kuulee sitä " ompas nyt tarkkaa ja nipotat" jauhamista- no mitä siihen sanot, laki on laki ja kyllä niihin on perustelut olemassa jos viitsit lukea!
Vähän kevennyksenä: olen itsekin kunnalla töissä konttorirottana, alempi koulutus siis. Ja minä valmistelen ne viranhaltijapäätökset ja etsin niihin sen oikean lakipykälän mihin päätös perustuu. Päätöksentekijä sitten painaa nappia allekirjoittaessaan päätöksen. Joten kiitos, tiedän kyllä mihin päätös perustuu :)
Mutta sitten asiaan. Ymmärrän hyvin, että sillä ylemmällä virkamiehellä on parempi palkka, koska hän VASTAA niistä asioista, jopa oikeudessa. En yhtään kadehdi, itse teen mielelläni tällaista vähemmän vastuullista työtä ja laitan työpaikan oven kiinni neljältä. Virkamies jatkaa usein päiväänsä ilta seitsemään lautakuntien, hallituksen tai valtuuston kokouksissa. Ja kiitosta ei juuri tule, milloin haukkuvat kuntapoliitikot, alaiset, kuntalaiset, media. Minusta meidän työpaikalla harvoja poikkeuksia lukuunottamatta yhteistyö sujuu hyvin ja ihmiset arvostavat toistensa työpanosta. Kaikkia tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos herra haluaa kunnioitusta, niin se pitää ansaita.
Perusteletko vielä miksi toisen ihmisryhmän pitää ansaita asiallinen kohtelu työpaikallaan mutta toiselle se kuuluu ilman muuta? Vai myönnätkö tässä että ne sinun mukaasi ei-herrat ei kohtele ketään asiallisesti ja kohteliaasti, myöskään toisiaan?
Asiallisesti voi kohdella ketä vaan. Se ei ole vielä kunnioitusta.
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnista kajahtaa, että ne vasta hierarkisia yhteisöjä ovatkin.
Päällimäisenä huseeravat papit, jotka todella antavat johtoasemansa näkyä ja kuulua.
Voi seurakuntien muuta henkilöstöä ja erityisesti vapaaehtoistyötä tekeviä raukkoja.
Jonkun tutkimuksen mukaankin oikeita työpaikkakiusaamisen kehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ongelma on se että ihmiset jotka eivät tuota viivan alle mitään saavat eniten.
Itse kyllä uskon tutkimustietoon, enkä mutuun, vaikka duunari olen.
Onko ap:n ala seurakuntatyö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kunnallisessa virassa ja teen päätöksiä. Kunnan muu henkilöstö suurinpiirtein ymmärtää mitä teen mutta eivät hekään aina muista etä minun on n o u d a t e t t a v a lakia kirjaimellisesti ja tarkasti, muuten syyllistyn jopa virkavirheeseen.
Kuntalaiset tai kaikki työkaveritkaan eivät tätä aina ymmärrä ja haukkuvat sitten takanapäin. Välillä kismittää kun ei voi oikein mitenkään puolustautua edes. Kaikissa päätöksissä on viittaus mihin lakiin se perustuu mutta harva niitä näköjään lukee.
Ja sellaisen eron huomaan että mitä korkeammin koulutettu, sitä paremmin riittää ymmärrystä lakien noudattamiselle mutta mitä alhaisempi koulutustaso, niin sitä enemmän kuulee sitä " ompas nyt tarkkaa ja nipotat" jauhamista- no mitä siihen sanot, laki on laki ja kyllä niihin on perustelut olemassa jos viitsit lukea!
Vähän kevennyksenä: olen it
Näissä varmaan kuntakohtaisia eroja jonkin verran- minä etsin itse myös ne lakiperusteet ja toimistopuoli hoitaa päätöksen asianosaisille jne. Nostan hattua toimistohenkilöstölle, ovat monessa asiassa asiantuntijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse teollisuudessa töissä ja meillä löytyy "herravihaa" siitä syystä, että ylemmän tason konttorirotilla ei ole mitään käsitystä mitä heidän välillä päättömät muutokset tuotannon aikataulussa aiheuttaa lattiatasolla - turhaa työtä joka syö tuottavuutta.
Esimerkkinä yli puoli vuotta meni siinä ennen kuin tuotannonsuunnittelu alkoi tajuamaan kuinka paljon aikaa vie koko linjan muuttaminen ja hienosäätäminen. Esim. ajetaan tuotetta X säädöillä ja asetuksilla, sitten vaihdetaan Y asetuksille ja säädöille ja sitten takaisin X asetuksille ja säädöille sen sijaan että ajetaan kaksi X säädöillä olevaa tuotetta putkeen ja sitten Y säädöillä oleva tuote.
Ja tiedät varmaksi, että ei ollut jotakin syytä miksi tuotteita piti tehdä juuri tuossa järjestyksessä?
Olen eri, mutta tuossa tilanteessa läpinäkyvyys ja avoin sisäinen tiedottaminen olisi auttanut.
Olisi voitu lyhyesti yrityssalaisuuksia paljastamatta kertoa vaikka: "Joudumme nyt toimimaan tavalla XYZ, koska kauppakumppanimme aikataulut. Ymmärrämme ja pahoittelemme tästä aiheutuvaa ylimääräistä vaivaa. (Tästä johtuen tarjoamme henkilökunnalle kakkukahvit/ hedelmäkorin/ kukan kotiin vietäväksi.)"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä!
Meillä vähätellään ihan avoimesti esimerkiksi koulutuksen merkitystä. Anteeksi nyt vaan, mutta kyllä sillä koulutuksella on väliä. Siinä on iso ero, oletko opiskellut pari vuotta ammattikoulussa vai 5 vuotta yliopistossa plus erikoistumisopinnot päälle.
En myöskään ymmärrä, miksi kaikille pitäisi maksaa samaa palkkaa. Mielestäni on täysin ymmärrettävää, että pidemmän koulutuksen käynyt ja vaativampaa työtä tekevä saa parempaa palkkaa.
Ei meillä vähätellä niinkään koulutuksen kuin älykkyyden ja mahdollisen muun ymmärryskykylisän merkitystä. Esim. kokemuksen. Näissä asioissa vallitsee ehdoton tasajako, ja sitä tikulla silmään ja halolla päähän joka muuta väittää. Jokainen on juuri tarpeeksi älykäs omasta mielestään, ja näinhän voisi ollakin jos jokainen olisi siinä hommassa, johon oma ymmärrys juuri riittää. Niin oltaisiin tarpeeksi älykkäitä ymmärtämään oma homma ja tajuttaisiin, että ylemmän tason asioiden hallinta ei luonnistu itseltä..
Justiin tämän takia sitten ollaan ongelmissa, kun puoli vuotta pitempään koulutettu amkkilainen sekoaa jos yliopistolla kolme vuotta laiskotellut saa toisen tittelin tai satasen kaksi enemmän rahaa. Voihan se olla, ettei kandi ole tittelinsä arvoinen, mutta ajatus on silti asiallinen, että päiväkodeissa pyörii toivottavasti teoreettisempaakin ymmärrystä kuin amkilta vaaditaan. Se ei ole kandin vika, jos amkkiin on menty liian lahjakkaana sinne. Eikä meidän pitäisi laskea kandilta vaadittavia asioita siksi, että sehän on vaan kandi. Yliopistoon vain ne, jotka pystyvät hyödyntämään siellä vastaan tulevan tiedon.
Voi olla, että fiksummat sosionomit silti pesevät hölmömmät varhaiskasvattajakandit joka tapauksessa kun en alaa tunne, mutta ymmärrätte varmaan silti, mitä ajan takaa. Meillä ei yhteisö juurikaan tarjoa kateudelle pidäkkeitä, ja hölmöt ihmiset eivät kykene niitä itselleen asettamaan, jos käytös on hyväksyttyä.
Pitäisi löytää lapsi pesuvedestä ja keskittyä siihen mikä meillä on ollut perinteisesti hyvää: kyky ja halu kommunikoida yli rajojen. Ammattiylpeys. Sen sisällön vain pitäisi pysyä positiivisena ja ehkäistä alemmuudentunteita ja hillitä egonpaisuttelua.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole ollut tuollaisessa työpaikassa, mutta kylläkin ns duunarihommissa, kun en löytänyt koulutusta vastaavaa työtä. Ja tuo on vain monien matalammin koulutettujen tapa puhua. Eli kuuluu kulttuuriin. Onhan sitä raskasta kuunnella ja ärsyttää. Mutta tosiaan kyse on laajemmasta ilmiöstä, joka ei johdu työpaikasta eikä ole henkilökohtaista.
Ei se kaikissa maissa kuulu kulttuuriin. Ei ainakaan tässä mitassa. Ei ole olemassa vain tapaa puhua, vaan se on myös tapa ajatella ja sitä kautta demokratiassa myös tapa järjestää asiat. Ja aina ja kaikkialla tapa järjestää omat asiat. Olen nähnyt sen itse, miten vaikea työväenluokan lähiöstä on ollut lähteä edes lukioon saati kestää ympäristönvaihdos yliopiston myötä. Ikuinen siilipuolustus jää päälle. Myönteisempi ote asioihin joka portaalla voisi helpottaa sitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja rehellisesti sanottuna on myös töitä joissa palkka juoksee vaikka ei juuri tee mitään. Itsekkin ajauduin aikanaan harjoitteluun tuollaiseen paikkaan, ja toimistolla puolet päivästä (kirjaimellisesti!) 'kahviteltiin', en edelleenkään ymmärrä mikseivät edes välittäneet esittää tehokkaampia kun paikalla oli muita (harjoittelijoita tmv.)
Mitä hyötyä siitä esittämisestä olisi ollut? Jollekin satunnaiselle tarkkailijalle ei olisi tullut niin paha mieli?
En tiedä tuosta, mutta kannattaa esittä jo siksi ettei tiedä mihin asemaan se satunnainen tarkkailja joskus päätyy.
Työelämässä kannattaa muistaa, että Suomessa piirit on pienet.
Voihan sitä laiskotella tai vaikka haukkua toisia, mutta se saattaa jossain kohtaa osua omaan nilkkaan.
Jos on kesätöissä paikassa missä hommat tehdään sinne päin tai muuten jää huono kuva, voi tuo 5-10 vuoden kuluttua asiakkaan ominaisudessa valita tuosta syystä toisen yhteistyökumppanin.
Yksi ongelma piilee varmaan siitä että jos yksilö kritisoi pöydää palaverissa ääneen, voi hän saaada leiman otsaansa työyhteisön silmissä. Tarvittaisiin ulkopuolisia työyhteisön parantavia ammattilaisia joilla on tieto taitoa valmentaa koko yhteisöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monestihan se niin menee, että mitä enemmän tiedät aiheesta, sitä vähemmän tiedät. Kun aihe ei ole täysin tuttu, et tiedä mitä kaikkea tietoa sinulta vielä puuttuu, etkä edes kykene ymmärtämään miten laaja asia oikeasti on. Yliopistosta jäi ainakin itselle olo, etten tiedä aiheesta yhtään mitään. Ne alan huippututkijat tietävät jo jotain, ja tutkijoita ovat siksi että yrittävät selvittää lisää.
Ja monesti unohdetaan, että se kolme vuotta ammattikoulua ja viisi vuotta yliopistoa eroavat muutenkin kuin kahdella vuodella. Kyllä, ammattikoulussa käydään varmasti enemmän hyödyllistä käytäntöä ja yliopistossa hyödytöntä teoriaa, mutta kokonaisuus on kuitenkin aivan eri. Ammattikoulun koko teorian määrä käydään yliopistossa suunnilleen ensimmäisen jakson aikana (yleisaineita en tähän laske, ne kun yliopistossa opiskeleva on jo käynyt yleensä lukion kautta). Tahti on aivan eri ja odotetaan aivan erilaista asennoitumista ja opiskelukykyä.
Terveisin molemmissa opiskellut, lukion lisäksi
Tuttua tilannetta. Monesti se alemmin koulutettu näkee siitä yksikön kokonaisuudesta vain murto-osan, sen oman työnsä ja ehkä sen hetken, kun se akateemisen työ hieman sivuaa omaa työtä. Kuitenkaan sitä akateemisen koko työmäärää, sen laajuutta ja vaativuutta ei nähdä. Syntyy kuplia, jossa kuvitellaan, että tehdään ihan samaa työtä, vaikka kyse ei ole siitä. Varhaiskasvatus, jossa en työskentele on hyvä esimerkki. Se lähärikin kuvittelee, että voisi osata kirjoittaa vasuja. Kirjoittaa paperille muutama virke ja siinä se. Mutta kun se mistä sille opettajalle maksetaan ei ole se wordin kirjoitustaito, vaan kysy arvioida yksilöllisesti kunkin lapsen tarpeita. Kyllä se lähäri sen vasun saa tehtyä, mutta eihän se ole tasoltaan mitenkään verrannollinen opettajan tekemään. Ihan samoin kuin sosiaaliohjaaja voi tehdä jonkun palvelutarpeen arvioinnin helpolle tapaukselle ei ole verrannollinen, että sosiaalityöntekijä arvioi monimutkaisia ja haastavia kokonaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Monestihan se niin menee, että mitä enemmän tiedät aiheesta, sitä vähemmän tiedät. Kun aihe ei ole täysin tuttu, et tiedä mitä kaikkea tietoa sinulta vielä puuttuu, etkä edes kykene ymmärtämään miten laaja asia oikeasti on. Yliopistosta jäi ainakin itselle olo, etten tiedä aiheesta yhtään mitään. Ne alan huippututkijat tietävät jo jotain, ja tutkijoita ovat siksi että yrittävät selvittää lisää.
Ja monesti unohdetaan, että se kolme vuotta ammattikoulua ja viisi vuotta yliopistoa eroavat muutenkin kuin kahdella vuodella. Kyllä, ammattikoulussa käydään varmasti enemmän hyödyllistä käytäntöä ja yliopistossa hyödytöntä teoriaa, mutta kokonaisuus on kuitenkin aivan eri. Ammattikoulun koko teorian määrä käydään yliopistossa suunnilleen ensimmäisen jakson aikana (yleisaineita en tähän laske, ne kun yliopistossa opiskeleva on jo käynyt yleensä lukion kautta). Tahti on aivan eri ja odotetaan aivan erilaista asennoitumista ja
Kannattaa muistaa se, että itseään voi sivistää myös muulla tavoin kuin (esim. yliopistossa) opiskelemalla.
Monella ihmisellä on vahva harrastuneisuus johonkin asiaan, ja sitä kautta saattaa olla iso tietomäärä ja vahva ymmärtämys asiaan, vaikka virallista tutkintoa ei olisi. (Esim. vaikka Japanin kultuuttuuriin ja kieleen ym.)
Samoin jotkut hoitavat opiskelut kunnolla saaden vain parhaita arvosanoja, mutta muu 'sivistys' voi olla matalalla tasolla. Kuten kirjoitat, mitä enemmän tietää sitä vähemmän tietää tietävänsä, mutta sitä tietoa voi imeä itseensä muutakin kautta kun (vain) opiskelemalla.
Jos ihminen lukee paljon erilaisia kirjoja, seuraa (eri maiden) medioita, on ylipäätään,kiinnostunut eri asioista (tapahtumat, musiikki, urheilu jne.) hän voi olla sivistynyt ihan vaikka pelkältä kansakoulupohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos herra haluaa kunnioitusta, niin se pitää ansaita.
Perusteletko vielä miksi toisen ihmisryhmän pitää ansaita asiallinen kohtelu työpaikallaan mutta toiselle se kuuluu ilman muuta? Vai myönnätkö tässä että ne sinun mukaasi ei-herrat ei kohtele ketään asiallisesti ja kohteliaasti, myöskään toisiaan?
Tämähän se. Korkeasti koulutetut kyllä useimmiten osaavat käyttäytyä, häirikkö tapaukset ovat duunareita. Miksi tosiaan heitä tulisi kunnioittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos herra haluaa kunnioitusta, niin se pitää ansaita.
Perusteletko vielä miksi toisen ihmisryhmän pitää ansaita asiallinen kohtelu työpaikallaan mutta toiselle se kuuluu ilman muuta? Vai myönnätkö tässä että ne sinun mukaasi ei-herrat ei kohtele ketään asiallisesti ja kohteliaasti, myöskään toisiaan?
Tämähän se. Korkeasti koulutetut kyllä useimmiten osaavat käyttäytyä, häirikkö tapaukset ovat duunareita. Miksi tosiaan heitä tulisi kunnioittaa.
Toinen juttu on myös se, että kyllähän akateemiset arvostaa niitä työyhteisön heikomminkin koulutettuja. Tietenkin, ei ne työt hoituisi yksiköissä ilman heitäkään. Mutta jostain syystä se ei aina ole molemminpuolista arvostusta. Toinen juttu mikä kyllä nyppii on se, että pyritään kiivaasti tekemään sen akateemisen töitä. Pitää päästä sanomaan omia mielipiteitä, jopa kirjaamaan toisen puolesta. Miksi ihmeessä?
Kannattaa vaihtaa työpaikkaa.