Äiti kuoli viinaan viime yönä
Toivoisin, että kaikki nuoret miettisivät vähän miten usein kannattaa oottaa
Kommentit (50)
Alkoholia kutsuttiin aikoinaan kuningashuumeeksi. Nykyään ei saa sanoa enää lainkaan huumeeksi, vaikka sitähän se on. Kuulemma vain laittomat aineet ovat huumeita. Tappaa kuitenkin ylivoimaisesti eniten.
Otan osaa aloittajan tuskaan. Kauheaa on, mutta äidillä on nyt hyvä olla. Vai pitäisikö vaan sanoa, että tuska on nyt loppu.
Lämmin osanottoni.
Perheenjäseneni ovat myös kovia ottamaan viinaa ja se on siis lähtenyt käsistä jo aikoja sitten.
Itse olen absolutisti nykyään ja ollut raitis 10v.
Nuorena änkyräkännit joka viikonloppu.
N40
Otan osaa. Hän oli itse tiensä valinnut.
Viina vei sedän ja kummin, ois varmaan vienyt isänkin ellei olisi aikoinaan pistänyt korkkia kiinni.
elämän lanka on outo
isäni kuoli ajat sitten alle nelikymppisenä haimasyöpään, kyllä sen viina aiheutti, vaikka siskonsa järkeilisivät mitä muuta. Hän oli ns. sillanalusjuoppo, rantojen mies, joita ei niin usein enää tapaa, jos ollenkaan.
Äitini on alkoholisti ollut parikymppisestä saakka. Hulluimmat ryyppyvuodet oli 30-40 vuotiaana. Sitten oli omaisuus juotu, niin eipä ollutkaan enää mistä dokata. Hänestä kuoriutui upea isoäiti muutamaksi vuodeksi. Kunnes sitten taas sai perinnön ja hanat avautuivat. Yhä se porskuttaa 72 vuotiaana. Ei huolta huomisesta.
Myös minun äiti kuoli aikanaan viinaan. Sitä surun ja häpeän tunnettä. Onneksi keksin sanoa sisäelin sairaus.
Parempi tuossa tilanteessa kuolla. Serkun mies sai viinakrampin, ja nyt elelee jossain hoitolaitoksessa. Ikää vähän yli 50. Ei ymmärrä enää esim kelloa. Ihan on toisten armoilla, yhteiskunnan elättinä lopun elämänsä. Jopa hänen lapsensa sanovat. että helpompaa olisi, kun olisi kerrasta kuollut. Huoli olisi pois.
Hallituksen tai ainakin persujen vika.