Miten keskiluokka eroaa köyhistä?
Se porukka, joka tekee 40h/viikossa töitä ja maksaa itse asumisensa, lapsensa ja harrastuksensa. Mikä juttu se on, että toisilla onnistuu ja toisilla ei?
Kommentit (12)
Rahan ja omaisuuden määrä? Tosin vaikka mäkin saa kuussa 3300 euroa ja mies samaten, niin kyllä se raha aina parissa viikossa kuluu. Me taidetaankin tosin olla alempaa keskiluokkaa. Me ei omisteta mitään, asuntokin on pankin.
Toiset sairastuu, kolmannet joutuvat onnettomuuteen neljännet lomautetaan viidennet irtisanotaan......
Ihan oma lukunsa on sitten he, jotka eivät edes viitsi yrittää vaan vinkuvat ja odottavat että muiden ja erityisesti ns. "hyvonvointivaltion" pitäisi maksaa sekä leipä että huvit koska perustuslaki ja ihmisoikeudet. - Sama joukko kimpautuu välittömästi, jos huomauttaa, että mitenkäs noin niin kuin velvollisuuksien laita ja yritys ottaa itse vastuuta omasta olostaan, jotta heitä voitaisiin auttaa ja tukea, jotka oikeasti apua ja tukea tarvitsevat.
Yliopisto-opiskelija
Elintaso vastavalmistuneena, asuntolainaa maksavana ja lapsia elättävänä oli paljon alempi samalla palkalla kuin nyt 20 vuotta myöhemmin.
Perimmäinen ero on lyhytjänteinen nautinnonhakuisuus v.s. pitkäjänteisyys palkinnon saavuttamiseksi. Siinä voi olla taustalla monia eri syitä, lähtien ADHD:stä ja päihderiippuvuudesta ihan vain opittuihin käyttäytymismalleihin. Kotitausta vaikuttaa myös sekä suoraan sosiaalisen ympäristön kautta että välillisesti geenien, lahjakkuuden ja älykkyyden kautta.
Käytännössä köyhällä on keskimäärin lyhyempi koulutus. Keskimäärin köyhimpiä ovat ovat ne, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, työväenluokalla on peruskoulun jälkeen ammattikoulu. AMK- ja yliopistokoulutetut muodostavat suurimman osan keskiluokasta. Tohtoreista suurin osa kuuluu hyvätuloisiin.
Työllisyys vaikuttaa myös, mutta liittyy myös koulutukseen sillä tavalla, että mitä parempi koulutus, sitä parempi työllisyys. Poikkeuksena ovat pelkän lukion käyneet, joita on työttöminä vain hyvin vähän. Voisiko olla, että lukio on useimmille välivaihe, josta yleensä jatketaan opiskelemaan, ja jos ei jatketa, syy voi olla välivuosi jossain töissä.
Köyhiä voi olla myös AMK- ja yliopistokoulutetuissa ja tohtoreissakin, jos ei ole töitä. Mutta heitä on selvästi vähemmän kuin matalasti koulutetuissa tai ilman koulutusta olevissa.
Vierailija kirjoitti:
Toiset sairastuu, kolmannet joutuvat onnettomuuteen neljännet lomautetaan viidennet irtisanotaan......
Ihan oma lukunsa on sitten he, jotka eivät edes viitsi yrittää vaan vinkuvat ja odottavat että muiden ja erityisesti ns. "hyvonvointivaltion" pitäisi maksaa sekä leipä että huvit koska perustuslaki ja ihmisoikeudet. - Sama joukko kimpautuu välittömästi, jos huomauttaa, että mitenkäs noin niin kuin velvollisuuksien laita ja yritys ottaa itse vastuuta omasta olostaan, jotta heitä voitaisiin auttaa ja tukea, jotka oikeasti apua ja tukea tarvitsevat.
Yliopisto-opiskelija
Sairastuminen tai onnettomuuteen joutuminen ei sinänsä aja ketään köyhyyteen. Sairauseläke määräytyy palkan perusteella ja siihen lasketaan mukaan koulutuksen ja ammatin mukainen palkkaodote. Nuorilla työkyvyttömyyseläkeläisillä tulee 5 vuoden sairauseläkeajan jälkeen kertakorotus, jonka tarkoitus on parantaa eläkkeen tasoa.
Lomautukset ja irtisanomiset pitäisi hoitua ansiosidonnaisen työttömyysturvan avulla niin, että eivät aiheuta kenellekään pysyvää köyhyyttä, vaan lähinnä jonkinlaisen lyhytaikaisen ja tilapäisen elämänvaiheen, jonka aikana tulotaso on jonkin verran matalampi. Eri asia tietysti, jos nuo pitkittyvät.
Köyhät saa saman rahan kotona maksamalla ja kattoon syljeskelemällä tukina kuin keskiluokka, joka joutuu joka sentin ansaitsemaan työllään.
Aloituksen sävy on nyt sen verran kalasteleva, että sanotko suoraan minkä vastauksen haluat, niin minä voin sitten sanoa sen?
Hyvä kysymys. Me juuri miehen kansa mietittiin tuota, kun uutisissakin puhutaan että jopa neljäsosa suomalaisista kokee, että oma talous on romahtanut tai on vaarassa romahtaa. Eikä me tunneta ketään, jolla olisi.
Ollaan ilmeisesti jonkinlaisessa keskiluokkakuplassa. Työpaikalla kaikki työkaverit on töissä, omakotialueella melkein kaikki naapurit on töissä, joku on kotona opiskelemassa jatkotutkintoa ja joku pienten lasten kanssa ja joku on ansiosidonnaisilla, mutta ei tosiaan heidän perheissä mikään ole mihinkään romahtamassa. Kaikilla on hyvät talot ja autot ja kaikki asiat ihan hyvin.
Missä ne kaikki köyhät on?
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Me juuri miehen kansa mietittiin tuota, kun uutisissakin puhutaan että jopa neljäsosa suomalaisista kokee, että oma talous on romahtanut tai on vaarassa romahtaa. Eikä me tunneta ketään, jolla olisi.
Ollaan ilmeisesti jonkinlaisessa keskiluokkakuplassa. Työpaikalla kaikki työkaverit on töissä, omakotialueella melkein kaikki naapurit on töissä, joku on kotona opiskelemassa jatkotutkintoa ja joku pienten lasten kanssa ja joku on ansiosidonnaisilla, mutta ei tosiaan heidän perheissä mikään ole mihinkään romahtamassa. Kaikilla on hyvät talot ja autot ja kaikki asiat ihan hyvin.
Missä ne kaikki köyhät on?
Omakotialueellakin voi joutua köyhäksi, jos on asuntolainaa ja loppuu työt. Varsinkaan jos ei uusia töitä löydy ennen kuin ansiosidonnainen loppuu ja tipahtaa peruspäivärahalle. Sitten ei asuntolainaa pysty maksamaan ja pitää myydä talo. Hups vaan, ja perhe asuukin tukien varassa vuokralla kerrostalossa. Siellä on sitten muitakin köyhiä, ei tarvitse enää ihmetellä, missä ne on.
Kai se bruttopalkka on suurin erottava tekijä, miksi toinen on 40 tuntia viikossa töitä tehtyään köyhä ja toinen ei.