Saan joka yö kauhukohtauksia, työhön liittyen
Havahdun, olen varma, mitä kaikkea pitäisi tehdä just nyt keskellä yötä, en erota unta ja todellisuutta, kertaan epätodellisia työasioita, kirjoitan asioita ylös todetakseni aamulla, että niissä ei ole järjen hiventä, kuvittelen, että mun pitäisi olla tekemässä jotain tärkeää keskellä yötä, kuvittelen, että työkaverini ja pomoni ovat mun makuuhuoneessa.
Miten tän saa loppumaan??!!
Kommentit (33)
Varmasti auttaa, mutta ei se välttämättä ole mikään ratkaisu ongelmiisi.
Vierailija kirjoitti:
Auttaako unilääkkeet, kellään kokemuksia?
Ei lääkkeitä ole kauhukohtauksiin. Ne ovat kohtauksia jotka menet ohi. Samanlaisia käytännössä voi tulla myöskin päiväsaikaan. Käyt läpi asiota, tulee tunteita, keho reagoi jne. Tuo kuuluu varmastikin valvekokemuksiin, periaattessa et välttämättä tajua että olet hereillä tai uni jatkuu päivätietoisuudessa. Näissä on monia variaatioita. Voi tulla paljon pelkoa, kauhua, ahdistusta jne. Lapsetkin näkevät painajaisia sekä heillekin voi tulla kauhukohtauksia.
Tee päiväsaikaan kaikki hoidettavat asiat kuntoon, toimi oikein, lopeta mahdollisesti kaikki sellainen joka ei ole oikein kuten muiden härnääminen, varastelu, siis kaikki pahanteko. Pyydä anteeksi jos on tarvetta ja muista että aina voi parantaa tapoja. Luovu pahoista ihmissuhteista. Muuten jos ei ole ongelmia niin ne menee ohi.
Aivan normaalia työelämässä piehtarointia jota kestää se 40 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Tee päiväsaikaan kaikki hoidettavat asiat kuntoon, toimi oikein, lopeta mahdollisesti kaikki sellainen joka ei ole oikein kuten muiden härnääminen, varastelu, siis kaikki pahanteko. Pyydä anteeksi jos on tarvetta ja muista että aina voi parantaa tapoja. Luovu pahoista ihmissuhteista. Muuten jos ei ole ongelmia niin ne menee ohi.
Ei ole mitään varastelua, härnäämistä tms omalla tunnolla, mutta toki työ on stressaava ja aina miettii, että teenkö oikein jne. Pyrintoimimaan oikein, mutta tiedän, että ei voi kaikkia miellyttää. Se stressaa.
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaalia työelämässä piehtarointia jota kestää se 40 vuotta.
Auts. Kamala ajatus. Voiko unilääkkeitäkään käyttää eläkkeelle asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee päiväsaikaan kaikki hoidettavat asiat kuntoon, toimi oikein, lopeta mahdollisesti kaikki sellainen joka ei ole oikein kuten muiden härnääminen, varastelu, siis kaikki pahanteko. Pyydä anteeksi jos on tarvetta ja muista että aina voi parantaa tapoja. Luovu pahoista ihmissuhteista. Muuten jos ei ole ongelmia niin ne menee ohi.
Ei ole mitään varastelua, härnäämistä tms omalla tunnolla, mutta toki työ on stressaava ja aina miettii, että teenkö oikein jne. Pyrintoimimaan oikein, mutta tiedän, että ei voi kaikkia miellyttää. Se stressaa.
Ehkä ongelma onkin siinä, että sekoitat oikein toimimisen ja miellyttämisen? Niillä kun ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Miellyttämään pyrkiminen voi olla aivan väärinkin. Selvitä itsellesi, mikä on sun mielestä oikein.
Kauheaa, mutta kauanko olet tuossa työssä ollut?
Stressiä se ainakin sinulle aiheuttaa, jopa siinä määrin, että saat noita yöllisiä kohtauksia.
Miten ois, jos etsisit toisen työn? Työn joka ei rasita psyykettä tuohon malliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee päiväsaikaan kaikki hoidettavat asiat kuntoon, toimi oikein, lopeta mahdollisesti kaikki sellainen joka ei ole oikein kuten muiden härnääminen, varastelu, siis kaikki pahanteko. Pyydä anteeksi jos on tarvetta ja muista että aina voi parantaa tapoja. Luovu pahoista ihmissuhteista. Muuten jos ei ole ongelmia niin ne menee ohi.
Ei ole mitään varastelua, härnäämistä tms omalla tunnolla, mutta toki työ on stressaava ja aina miettii, että teenkö oikein jne. Pyrintoimimaan oikein, mutta tiedän, että ei voi kaikkia miellyttää. Se stressaa.
Ehkä ongelma onkin siinä, että sekoitat oikein toimimisen ja miellyttämisen? Niillä kun ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Miellyttämään pyrkiminen voi olla aivan väärinkin. Selvitä itsellesi, mikä on sun mielestä oikein.
Hyvä näkökulma. Haluaisin ennenkaikkea tehdä oikein, mutta samalla tunnistan itsessäni miellyttämisenhalun,ja ahdistaa, kun tiedän, että kaikki eivät ole samaa mieltä. Kaikilla ei ole sama näkemys siitä, mikä on oikein.
Luin vain aloitusviestin, joten voi olla etten ole nyt perillä kaikesta ennen kuin vastaan.
Ota yhteyttä työterveyteen. Suurella todennäköisyydellä sinulle ehdotetaan alkuun lyhyttä sairaslomaa. Yhtään kenenkään työn ei kuulu etenkään säännönmukaisesti stressata niin, että se pilaa yöunet saati aiheuttaa kauhukohtauksia.
Varmasti puhetta tulee myös suhteestasi työhön. Osaatko jättää työsi työpaikalle (selvästikään et), tai mikäli myös kotonasi tai ihan vapaa-ajallakin joudut olemaan tavoitettavissa, miten teet eron työ- ja vapaa-ajan välille? Teetkö enemmän työtä tai käytätkö aikaa työasioiden miettimiseen enemmän kuin työpäiväsi tunnit tai sen ajan josta sinulle maksetaan?
Minä sain osin samankaltaisessa tilanteessa alkuun viikon verran sairauslomaa, ja käskyn jättää tulevaisuudessa työpuhelin ja -läppäri työpaikalle. Vaikutus vointiini oli oikeasti iso, vaikka ensin olin valtavassa paniikissa, etten pystyisi tekemään töitäni hyvin ellen voisi kotonakin pysyä kartalla, että missä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa, mutta kauanko olet tuossa työssä ollut?
Stressiä se ainakin sinulle aiheuttaa, jopa siinä määrin, että saat noita yöllisiä kohtauksia.
Miten ois, jos etsisit toisen työn? Työn joka ei rasita psyykettä tuohon malliin.
Olen ollut jo vuosia, mutta nyt on tilanne, joka on aiheuttanut tavallista suuremman paineen. Palkan takia tarvitsen työni. Mutta pelkään, että joskus pimahdan, kun yöt ovat menneet tällaisiksi. Luen aamuisin muistiinpanoja, joita tein yöllä, eikä niissä ole mitään järkeä.
Vihervassarit näkevät painajaisia työnteosta.
Vierailija kirjoitti:
Luin vain aloitusviestin, joten voi olla etten ole nyt perillä kaikesta ennen kuin vastaan.
Ota yhteyttä työterveyteen. Suurella todennäköisyydellä sinulle ehdotetaan alkuun lyhyttä sairaslomaa. Yhtään kenenkään työn ei kuulu etenkään säännönmukaisesti stressata niin, että se pilaa yöunet saati aiheuttaa kauhukohtauksia.
Varmasti puhetta tulee myös suhteestasi työhön. Osaatko jättää työsi työpaikalle (selvästikään et), tai mikäli myös kotonasi tai ihan vapaa-ajallakin joudut olemaan tavoitettavissa, miten teet eron työ- ja vapaa-ajan välille? Teetkö enemmän työtä tai käytätkö aikaa työasioiden miettimiseen enemmän kuin työpäiväsi tunnit tai sen ajan josta sinulle maksetaan?
Minä sain osin samankaltaisessa tilanteessa alkuun viikon verran sairauslomaa, ja käskyn jättää tulevaisuudessa työpuhelin ja -läppäri työpaikalle. Vaikutus vointiini oli oikeasti iso, vaikka ensin olin valtavassa paniikissa, ett
En uskalla mennä työterveyteen, koska kaikki siellä kirjataan ylös. Ja harvoin joudun varsinaisesti tekemään töitä iltasella, mutta työajatukset riivaavat aina. Että miten epäonnistun, porukka on tyytmätön, porukka on mua vastaan, en löydä ratkaisuja jne.
Vierailija kirjoitti:
En uskalla mennä työterveyteen, koska kaikki siellä kirjataan ylös.
Pelkäätkö, että nuo kirjaukset välitetään työnantajallesi (ei todellakaan välitetä) vai miksi se sinua pelottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa, mutta kauanko olet tuossa työssä ollut?
Stressiä se ainakin sinulle aiheuttaa, jopa siinä määrin, että saat noita yöllisiä kohtauksia.
Miten ois, jos etsisit toisen työn? Työn joka ei rasita psyykettä tuohon malliin.
Olen ollut jo vuosia, mutta nyt on tilanne, joka on aiheuttanut tavallista suuremman paineen. Palkan takia tarvitsen työni. Mutta pelkään, että joskus pimahdan, kun yöt ovat menneet tällaisiksi. Luen aamuisin muistiinpanoja, joita tein yöllä, eikä niissä ole mitään järkeä.
Jotain uupumisen ja loppuunpalamisen oireita nuo kuvailemasi jutut on. Oikeasti, meillä jokaisella on murtumispiste.
Palkkaa saa muistakin töistä.. ja loppupeleissä mikä sinulle on tärkeintä? Jos uuvut ja masennus, olet kohta jollain määräaikaisella kuntoutustuella ja silloin vasta rahasta stressaat.
Tästä sen taas näkee: työ on yliarvostettua. Mutta siis pikaneuvo: olet väärässä työpaikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En uskalla mennä työterveyteen, koska kaikki siellä kirjataan ylös.
Pelkäätkö, että nuo kirjaukset välitetään työnantajallesi (ei todellakaan välitetä) vai miksi se sinua pelottaa?
Pelkään varmaan sellaista, että tulee jokin hermoromahdus. Ja ura on mennyttä.
Onko siellä siis sellainen henki, että työkuormittumisesta ei voi keskustella kollegojen kanssa avoimesti? Niin että muutkin myöntävät, että kyllä tuntuu ja on epävarma selviämisestään.
Vierailija kirjoitti:
Onko siellä siis sellainen henki, että työkuormittumisesta ei voi keskustella kollegojen kanssa avoimesti? Niin että muutkin myöntävät, että kyllä tuntuu ja on epävarma selviämisestään.
Kyllä, koska olen esimies. En voi porukalle avautua.
Auttaako unilääkkeet, kellään kokemuksia?