Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko turhaan huolissani läheisen lapsesta?
27.12.2023 |
9-vuotias tyttö, joka on kasvatettu niin, että mitään rajoja ei ole ja on saanut aina kaiken haluamansa ja enemmänkin. Eli periaatteessa kasvatus jäänyt tekemättä. Leluja on kuin roskaa. On todella nirso ruuan suhteen, ei syö mitään hedelmiä, kasviksia, ei puuroa. Tämä juontuu siitä, että niitä ei kotona tarjota. Meillä on tarjottu, mutta ei edes maista. Käyvät paljon perheensä kanssa esim. ABClla syömässä ja ottaa sieltä sitä mistä tykkää. Aamupalaksi aina sellaisia 30 % sokeria sisältävää muroja. Syövät paljon kotona mm. ranskalaisia. Oli meillä joulupöydässä ja söi pelkästään vähän limppua ja piparia. Otti lautaselle perunaa, sotki sitä ja sanoi, että hyi on pahaa. On laiha ja mielestäni myös kalpea. Ei taatusti saa ravinnosta tarvitsemiaan ravintoaineita. Se on ihan selvä. Eli veikkaisin olevan aliravittu. Hampaissa on ollut reikiä jo 3-vuotiaasta saakka. Käytös on mennyt viime aikoina huonoon suuntaan. Kitisee paljon ja saattaa mennä jonnekin huoneeseen mököttämään. Isänsä hakee tämän aina sitten mököttämästä pois ja lapsi hymyilee tyytyväisenä. Putosi pulkkamäessä pehmeään lumeen ja alkoi itkemään siitä. Äitinsä on sanonut että on lyönyt tätä ja alkanut kiroilemaan. Vanhemmille on puhuttu, että ihan oikeasti, jotain teidän pitää tehdä, mutta ei mene perille. Alan olemaan todella huolissani enkä ole ainoa. Mököttää nykyään todella paljon kaikesta. Eihän tämä ole enää normaalia?
Ja siis lapsi on ollut helppo lapsi pienenä, rauhallinen, mutta reipas, mutta kasvatus on nyt tehnyt näin. Kertokaa minulle, mitä minun pitää tehdä? Koen velvollisuudeksi puuttua, olen lähisukulainen, mutta kehottaako täällä nyt kumminkin joku "pitämään huolen omista asioista?" ajatuksia, apua??
Kommentit (35)
Tee lasu, jos vanhemmat eivät usko ihan sanomalla, että asioiden pitäisi muuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin kun lapsi lyö äitiään jotain on jo pahasti vialla. Rajat ovat rakkautta ja tälle lapselle niitä ei ole suotu.
On kyllä omituiset ruokatavat tuossa perheessä, jos hedelmät ja kasvikset eivät kelpaa, mutta pystyvät kyllä käydä syömässä ABC:llä.
ABC:llä moni aikuinenkin nirsoilee ruuan omituiselle maulle ja ulkonäölle.
Murrosikämuutokset voivat alkaa jo 9 vuotiaillakin, joillakin jopa kuukautisetkin.
En pidä ollenkaan outona että mielialat alkavat heittelemään jo 9 vuotiaana Lyöminen ei ole kuitenkaan minkään ikäiselle sallittua!
Vierailija kirjoitti:
Et ole turhaan huolissasi. Jos mitään ei tehdä, tilanne pahenee entisestään. Perheneuvola on oikea osoite. Vanhemmuustaidot ovat täysin retuperällä.
Lastensuojeluilmoitus niin perhe saa apua kasvatukseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän jotain syö kuitenkin ja vitamiineja saa purkistakin. On normaalia, että mielialat heittelee ja ettei oikein osaa säädellä tunteitaan, kun kiehahtaa yli. Opettelua vasta 9-vuotiaalla on tunnetaidoissa.
Suksikaa hiiteen lasujenne kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussa huomataan varmasti muutokset, jotka voivat johtua esimurrosiästä. Koulussa on myös terveydenhoitajan säännölliset terveystarkastuksen, ja siellä puututaan mikäli kasvukäyrissä ongelmaa. Tarjoamasi ruoka ei välttämättä maistu, koska on erilaista tai lapsi ei pidä tarjoamistasi ruoista. Osa lapsista on nirsoja. Lapsen käytös voi juontaa juurensa murrosiästä ja kokee voivansa haastaa sinut koska kokee sinut turvalliseksi aikuiseksi. Ei lastensuojelu aina puutu edes vaikka vanhempi löisi lasta todistetusti. Tulkitsetko, että vanhemmat kaipaavat tukea vanhemmuuteen? Miten itse voisit tukea enemmän? Ehkä vanhemmilla ei ole voimavaroja. Voi olla että tekevät parhaansa. Oletko jututtanut itse lasta tilanteesta? Kyllä 9-vuotias osaa jo keskustella. Miksi et ota asiaa puheeksi vanhempien kanssa. Älä syyttäem, vaan esimerkiksi sanoen, että sinulla on ollut haasteita tarjota lapselle ruokaa, joka tälle maittaisi tai että et tiedä miten suhtautua lapsen kiukutteluun, olisiko vanhemmilla neuvoja ja voisiko havaitsemasi muutokset johtua esipuberteetista. Vaikuttaa siltä, että sinä olet epävarma siitä, miten toimia. Mitä jos soittaisit itse anonyyminä MLL-vanhempien puhelimeen, niin saat lasten kasvun ja kehityksen asiantuntijoilta neuvoja. Jos lapsi ei saa mielestäsi rajoja kotona, en usko, että viranomaiset voivat tehdä paljoakaan, jos lasta ei kohdella kaltoin. Entä jos itse otat turvallisen aikuisen roolin ja asetat lapselle hänen teillä ollessani selkeitä käyttäytymisodotuksia ja palkitset onnistumisista. Muutos lähtee aina itsestä. Toista et voi muuttaa. Miten itse jaksat? Väsyttääkö tilanne sinua? Jos lapselle ostetaan ABC:llä ruokaa niin onhan se paremmin kuin monilla suomalaislapsilla, joiden perheessä ei ole varaa lämpimään ruokaan. Voitko itse tilata tuolle perheelle terveellisempää ruokaa? Maksaa tytölle vaikka kokkikoulusta? Josko innostuisi ruoasta. Kaikille ruoka ei ole nautinto, joillekin se on tuskaa. Lapsen kasvatus kuuluu ensisijaisesti vanhemmille. Olisi toki hyvä, jos koko kylä voisi lasta kasvattaa. Jos teet huoli-ilmoituksen, voi olla että vanhemmat suuttuvat, minkä jälkeen et ehkä saa tukea tyttöä. Koeta vahvistaa lapsen ja vanhempien välistä suhdetta ja auttaa konkreettisesti. Mikäli et itsekään enempää jaksa, voitko vaatia sitä lapsen vanhemmiltakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi voi olla myös vielä diagnosoimaton (tai asiasta ei ole haluttu kertoa) erityislapsi. Hänellä voi olla aistiyliherkkyyksiä ja eri ruokien syöminen voi olla siksi vaikeaa. Ranskanperunat voivat olla turvaruoka. Ehkä lapsen on vaikea ohjautua kotona leikkeihin ja perhe siksi tekee vaikka retkiä ja syö samalla ABC:llä? Lapsen voi olla helppoa syödä jotain tiettyä ABC:n ruokaa, voi olla kertakaikkiaan niin ettei hän saa muuten syötyä mitään. Hampaiden reikiintyminen nuorena voi kertoa siitä että niitä ollut vaikea saada pestyä, samasta syystä kuin miksi syöminen on vaikeaa. Suu on aistiyliherkkä. Lapsi voisi hyötyä sensorisen integraation toimintaterapiasta, siellä saa vinkkejä juuri näihin asioihin ja aistijärjestelmää ja koko lasta kuntoutetaan. Esim. sähköhammasharjan lyhyt harja on vähemmän uhkaava kuin pitkä tavallinen harja. Hampaista pitää huolehtia tottakai, purkat ja pastillit käyttöön. Minulla on täysin saman kuuloinen tyttö, jolla lapsuusiän autismi ja adhd. Hammashoito piti tehdä nukutuksessa pienempänä. Toimintaterapiaa sai 5 vuotta. Ja JUURI 9-vuotiaana muuttui uhmakkaaksi ja alkoi lyömään ym. On jopa osastojaksolla nyt. Mutta on myös ihana tyttö, hyvät sosiaaliset taidot ja rakastaa eläimiä ja retkiä, on taitava liikkuja. Retkien päätteeksi syödään usein ulkona juurikin ranskalaisia osin, mutta sekä itse kotona että toiminta- ja puheterapeutti että nyt osaston henkilökunta myös maistattavat terveellisiä ruokia, joista moni myös menee. Joulupöydässä istuminen voi olla vaikeaa tällaiselle lapselle ja perheelle. Sinua tarjosin lapselle niitä ranuja ja juttelisin vanhempien kanssa näistä jutuista. Teillä voi olla edessä aivan huikea yhteinen matka, vaikka olisi vähän erilainen 🙂
Vierailija kirjoitti:
En viitsi edes lukea. Kyylä.
Lapseton moukka suoltaa kateutta ja pahaaoloaan muka tietävänä... 👹
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet turhaan huolissasi
Niin että on ihan ok kasvattaa lapsi ilman rajoja ja syödäkin saa mitä haluaa?
Mun lapsella oli kaksi rajaa, kahdeksalta kotona ja koulu pitää hoitaa kunnolla.
Ihan tuli ihminen, ei juopottele ja on hankkinut kunnon ammatin!
Rakkautta on riittänyt senkin edestä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole anoppi, vaan olen tämän lapsen isän siskopuoli ja lapsen kummi. Meillä on kuitenkin velipuoleni kanssa 16 vuotta ikäeroa joten ei olla hirveän läheisiä oltu koskaan ja välit on sellaiset asialliset.
Eihän tämä minulle kuulu ja ollaan pysytty kasvatusasioista kyllä erossa 9 vuotta. Ollaan paljon autettu, hoidettu, vahdittu lapsia. Mutta kun näkee, että kummilapsi jo henkisestikin alkaa voimaan huonosti, niin ihan oikeastiko suljen vaan silmät? Eikös sekin ole välinpitämättömyyttä? Mulle on ihan sama miten lapsen kasvattaa, mutta se että ennen niin kiltti lapsi alkaa lyömään, itkee ja kitisee, kiroilee, niin ei ole ok.
Ennen niin kiltti lapsi alkaa kiroilemaan, käyttäytymään huonosti, välillä itkemäänkin. Sitä kutsutaan murrosiäksi.
9- vuotiaan murrosikä? Yleisesti ottaen katsotaan, että noin 10- vuotiaan lapsen elämä on tasaisimmillaan. Ei ole mikään kuohuva tai haastava elämänvaihe menossa.
Eli ei ole murrosikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä mielessä turhaan, että huolesi tuskin muuttaa yhtään mitään. Äärimmäisen raskaitahan tuollaiset lapset ovat lähipiiriilleen.
Tiedän aivan vastaavan lapsen ja viimeksi eilen todistin tätä käytöstä. Lapsi on myös kaikin tavoin äärimmäisen huomionhakuinen. Isossa porukassa ei ole muiden lasten kanssa vaan hengailee aikuisten seurassa, mikä sinänsä ei varsinaisesti ongelma, mutta lapsi puhuu jatkuvasti päälle omia juttujaan ja lisäksi hänellä on jatkuvasti show päällä aikuisten huomion saadakseen. Huudahtelee, esittää kaatuvansa niin, että sattuu, alkaa jutella olevinaan vanhemmilleen hyvistä koenumeroistaan jne ja lapsen ilmeistä näkee, että tekee sen saadakseen huomion ja on äärimmäisen tyytyväinen kun joku kiinnittää tämän toimiin huomiota.
Lapsen vikahan tuo ei ole, vaan vanhempien, jotka eivät tuohon käytökseen puutu millään tapaa.
Alue: Aihe vapaa
Ja jos 3 veellä on hampaissa reikiä, niin se on kyllä vanhempien vika ja häpeä. Että ei tuossa perheessä varmaan kaikki ihan kunnossa ole.