2 v on kiukutellut koko joulunajan - joulutunnelma loistaa poissaolollaan
2 v lapsi on kiukutellut jo monta päivää armottomasti. Ei siis mitään perusuhmaikäisen kiukuttelua, vaan on ollut lähestyvästä joulusta niin jännittynyt. Ei siis itse ole tehty asiasta numeroa, vaan päiväkodissa on hehkutettu joulua. Lapsi odotti joulupukkia kylään päiväkodissa luvatun perusteella, vaikka meille ei pukkia ollut tulossa. Lapsi ei edes hymyillyt eilen lahjoja avatessaan ja kiukuttelu jatkui lahjojen saamisen jälkeen. Tänään jouduimme keräämään lapselta joululahjat pois, kun lapsi vain jatkoi kiukutteluaan. Lapsi kyllä osaa itsekin sanoa, että ei saa kiukutella, mutta kiukuttelee silti. Tai pyytää anteeksi ja jatkaa kiukuttelua heti anteeksi saatuaan. Lapsi ei suostu nukkumaan päiväunia, on vain kiukkuinen ja levoton. Kaikki kiva jouluinen (ulkoilu, askartelu, leipominen yms) jäi tänään pois, kun ei niistä mitään kiukuttelevan lapsen kanssa olisi tullut. Kirjoja on luettu ja vanhoilla leluilla leikitty, mutta siinä se.
Joo, ekan maailman ongelmia, mutta on ollut rankkaa kestää päivätolkulla kiukuttelevaa lasta. Takana on tiivis putki töissä ja pääsimme vasta myöhään eilen töiden jälkeen joulunviettoon kotiin. Joulun tunnelmasta ei ole tietoakaan, kun lapsi on vaan kiukutellut. Lapsi ei siis normaalisti ole tällainen. :( Lapsen jatkuva kiukuttelu on syönyt joulumielen tehokkaasti. Ei huvita itselläkään kuunnella joululauluja tai tehdä mitään jouluista, kun lapsi vain kiukuttelee. Äsken syötiin miehen kanssa kahdestaan jouluruokia, kun lapsi kitisi pöydässä miten ei halua syödä mitään jouluruokaa.
Onko täällä muitakin vastaavassa tilanteessa olevia? Ja jos aikeissasi on tulla tänne ketjuun kommentoimaan "sellaista se nyt vaan lasten kanssa on/kasvattaisit lapsesi paremmin" jne, niin jätä väliin. Lapsemme ei ole normaalisti tällainen.
Kommentit (31)
Olisit jättänyt hankkimatta. Mitä siitä täällä kitiset?
Vierailija kirjoitti:
Olette antaneet siis kaksivuotiaan kiukuttelun määrätä koko joulun. Harmi, että uhma nousi juuri jouluna ja nyt opetellaan uhmaikäisen kanssa olemaan, mutta itse te uhmalle olette periksi antaneet. Kuulostaa ihan kuin kaikesta mukavasta tekemisestä olisi luovuttu kun vanhempia kiukuttaa lapsen kiukku.
Niin no mitä vaihtoehtoja on kuin jättää asiat tekemättä jos lapset ei niitä pysty kiukuttelun takia tekemään? Meillä on yhä edelleen 3 vuotiaan kanssa semmoisia tekemisiä mitä vain ei voi tehdä jos on kiukku päällä.
Mutta itse asiaan, meillä oli 8v ketä jotenkin niin jännitti joulu että ihan kiukutteluksi ja riidan haastamiseksi meni. Mikään leikki ei onnistunut pikkuveljen kanssa ilman hirveää riitaa. Todella levoton, ja meni lähes koko aatto komennellessa ja ääntä korottaessa. Ennen ei ole tällaista ollut ja toivon että oli kertaluonteista. 2v kyllä kiukkuaan varmasti, sille ei voi mitään eikä siinä auta itse kiukustua vaikka toki harmittaakin. Isomman lapsen kanssa harmittaa entistä enemmän.
Myötätunto lapsen puolella. On kyllä ankeaa, jos edes 2-vuotiaalle ei saa järkättyä joulupukin vierailua.
Vierailija kirjoitti:
Myötätunto lapsen puolella. On kyllä ankeaa, jos edes 2-vuotiaalle ei saa järkättyä joulupukin vierailua.
Ei kaikki halua tai edes saa joulupukkia mistään. Meillä lapsi oli ihan varma että pukki tuo lahjat yöllä kuusen alle, vaikka höpötelty koko ajan että eiköhän se pukki tänäkin vuonna meillä käy. Tänä vuonna tulin siihen tulokseen, että aivan turha koko pukki. Kamala koko päivä odottaa ja jännittää, itselläkin vähän meinaa alkaa hermostuttaa siinä puolisen tuntia ennen pukin tuloa ja se näkyy varmasti lapsissa.. ensi vuonna ei pukkia tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette antaneet siis kaksivuotiaan kiukuttelun määrätä koko joulun. Harmi, että uhma nousi juuri jouluna ja nyt opetellaan uhmaikäisen kanssa olemaan, mutta itse te uhmalle olette periksi antaneet. Kuulostaa ihan kuin kaikesta mukavasta tekemisestä olisi luovuttu kun vanhempia kiukuttaa lapsen kiukku.
Niin no mitä vaihtoehtoja on kuin jättää asiat tekemättä jos lapset ei niitä pysty kiukuttelun takia tekemään? Meillä on yhä edelleen 3 vuotiaan kanssa semmoisia tekemisiä mitä vain ei voi tehdä jos on kiukku päällä.
Mutta itse asiaan, meillä oli 8v ketä jotenkin niin jännitti joulu että ihan kiukutteluksi ja riidan haastamiseksi meni. Mikään leikki ei onnistunut pikkuveljen kanssa ilman hirveää riitaa. Todella levoton, ja meni lähes koko aatto komennellessa ja ääntä korottaessa. Ennen ei ole tällaista ollut ja toivon että oli kertaluonteis
Lapsen kanssa juttelu. Ei ne tyhmiä ole, vaan opettelee tunteiden hallintaa. Sun tehtävä on opettaa tunnistamaan myös ikävät tunteet ja miten niiden kanssa ollaan. Kaikilla on joskus negatiivisia tunteita eikä niistä joka kerta voi rankaista. Lapsella ei vielä ole monia sanoja kertoa ja tunnistaa miltä tuntuu, mutta näin niitä opetellaan. Se vaatii sulta aikaa ja pitkäjänteisyyttä istua sen lapsen kanssa välillä rauhoittumaan ja kertomaan miltä teistä tuntuu, miten pyydetään anteeksi ja mennään eteenpäin. Voi niitä rangaistuksia huonosta käytöksestä joulunakin antaa, mutta ankeaa jos lapsi ei osaa sanoa miksi paha olo ja saa vaan kovempia rangaistuksia, ei kai se kiukku siitä silloin mihinkään mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette antaneet siis kaksivuotiaan kiukuttelun määrätä koko joulun. Harmi, että uhma nousi juuri jouluna ja nyt opetellaan uhmaikäisen kanssa olemaan, mutta itse te uhmalle olette periksi antaneet. Kuulostaa ihan kuin kaikesta mukavasta tekemisestä olisi luovuttu kun vanhempia kiukuttaa lapsen kiukku.
Niin no mitä vaihtoehtoja on kuin jättää asiat tekemättä jos lapset ei niitä pysty kiukuttelun takia tekemään? Meillä on yhä edelleen 3 vuotiaan kanssa semmoisia tekemisiä mitä vain ei voi tehdä jos on kiukku päällä.
Mutta itse asiaan, meillä oli 8v ketä jotenkin niin jännitti joulu että ihan kiukutteluksi ja riidan haastamiseksi meni. Mikään leikki ei onnistunut pikkuveljen kanssa ilman hirveää riitaa. Todella levoton, ja meni lähes koko aatto komennellessa ja ääntä korottaessa. Ennen ei ol
Nämä tunteista pitää jutella -tyypit eivät selvästi ole olleet missään tekemisissä todella haastavien/uhmakkaiden, jopa uhmakkuushäiriöstä epäiltyjen lasten kanssa. Sen yhden kiukkukohtauksen selvittelyyn voi mennä tunteja/koko päivä. Siinä todellakin on päivä pilalla, kun koko päivän ensin joutuu odottamaan että lapsi on sen verran rauhoittunut tunnekuohustaan, että pystyy siitä juttelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette antaneet siis kaksivuotiaan kiukuttelun määrätä koko joulun. Harmi, että uhma nousi juuri jouluna ja nyt opetellaan uhmaikäisen kanssa olemaan, mutta itse te uhmalle olette periksi antaneet. Kuulostaa ihan kuin kaikesta mukavasta tekemisestä olisi luovuttu kun vanhempia kiukuttaa lapsen kiukku.
Niin no mitä vaihtoehtoja on kuin jättää asiat tekemättä jos lapset ei niitä pysty kiukuttelun takia tekemään? Meillä on yhä edelleen 3 vuotiaan kanssa semmoisia tekemisiä mitä vain ei voi tehdä jos on kiukku päällä.
Mutta itse asiaan, meillä oli 8v ketä jotenkin niin jännitti joulu että ihan kiukutteluksi ja riidan haastamiseksi meni. Mikään leikki ei onnistunut pikkuveljen kanssa ilman hirveää riitaa. Todella levoton, ja meni lähes koko aatt
Ei sitä kukaan minuutin hommaksi väittänyt, mutta ei se muuta asiaa mihinkään. Jos perheessä on kaksi vanhempaa niin se toinen voi touhuta toisen lapsen kanssa. Ei tarvi toiselta lapselta viedä pois mihin toinen ei kykene uhmalta osallistumaan. Eikä siitä pahasta olosta voi loputtomasti rankaista kun siitä ei ole mitään hyötyä siinä kun lapsella on palikat hajalla.
Ulkoilun kieltäminen kiukuttelun vuoksi? Mikä logiikka?
Kun pidätte arjen rutiinit, ja käytte kaksi kertaa päivässä liikkumassa ulkona - niin kiukuttelukin jää sinne.
Ennen vanhaan kun maailma oli vielä terve ja ihmiset eivät olleet aivopesty mielisairaaseen lasten vapaaseen kasvatukseen 2 vuotias sai perseellisen risuvitsaa ja ihmeiden ihme tapahtui; rauha maassa ja joulumieli kaikilla.
Jatka vaan sitä mielipuolista vapaata kasvatustasi niin kyllä se siitä
Vierailija kirjoitti:
Ulkoilun kieltäminen kiukuttelun vuoksi? Mikä logiikka?
Kun pidätte arjen rutiinit, ja käytte kaksi kertaa päivässä liikkumassa ulkona - niin kiukuttelukin jää sinne.
No ulkoilun toki voi toteuttaa kiukunkin kanssa. 2v on sen verran pieni että saa kannettua ilman vaatteita ulos. Vaatteet perässä niin aina äkkiä ne päälle menee. Mutta leipominen ja askartelut ei kyllä oikein onnistu jos toinen kiukuspäissään vaan hajottaa kaiken, heittelee ympäriinsä tai jotain muuta.
Teillä voisi olla kaksikin tahtoikäistä samaan aikaan. Minulla oli yhdessä vaiheessa. Kaksi naperoa pitkin pituuttaan kaupan lattialla vaatimassa karkkia jne.