Hieman harmittaa
Olen jotenkin kauhean lapsellinen ja tyytymätön kun vähän harmittaa ettei aviomies antanut minulle mitään joululahjaa. Minulla oli hänelle lahja kyllä. Olin sanonut ihan suoraan että haluaisin yhden koriste-esineen (maksaa 10 euroa), näytin siitä kuvan ja että mistä saa. No toive on toive ja voin itse ostaa sen esineen. Mutta olisihan se tuntunut kivalta saada vaikka kukkia. Tai olisi antanut jonkun itse tekemän jutun, kun osaa vaikka mitä. No pikku juttu tämä tietysti, ihan itseä nolottaa kun tämmöinen vähän harmittaa.
Kommentit (7)
Junttia olla hankkimatta puolisolle edes yhtä pientä lahjaa, mutta tämä toki vain minun mielipide
Ymmärrän tunteen. Vaikka sovitaan ettei mitään ihmeellistä osteta, niin kyllähän vaikka joulukukka tai jouluinen kukka-asetelma tms nyt olisi toisen huomiointia koska eteenkin jos mies tietää että tykkäisit kukista tai ylipäätään ilahdut siitä että hän huomioi, niin ei kai se nyt olisi liikaa vaadittua että jollain tavalla huomioi.
Ostitko sinä hänelle mitään?
Nää lahjakuviot tuntuu olevan loputon loukkaantumisen aihe. Tiedän tunteen itsekin ja olen monesti yrittänyt suggestoida jo etukäteen itseäni siihen että jos mies ei huomioikaan millään tavalla (ei edes joulukukalla) niin miten sivuuttaisin loukkaantumisen tunteen. Ajattelenko vaan että riittää että hän on olemassa ja kanssani ja edes tekee jotain joulun eteen ja laittaa tiskit koneeseen jouluaterian päätteeksi. Olen ratkaissut ongelman sillä että sovimme jouluna, että joululahja puolin ja toisin toiselle on seuraava yhteinen pidennetty viikonloppu jossain reissussa tai etelän lomamatka. Näin vältytään siltä että tarviis ostaa mitään tavaraa kun eihän sitä krääsää tai koruja tms loputtomasti kukaan tarvii kun on jo pitkään oltu yhdessä. Mulla varmaan 20 erilaista korua, kun mies osti alkuaikoina niin synttäriksi kuin jouluksi aina jonkun korun.
Mitä hän sanoi, kun keskustelit hänen kanssa asiasta?
Sinulla on nyt kohdannut epämiellyttävän tunteen nimeltä pettymys. Koska olet jo iso tyttö sinun pitää ottaa asiasta vastuu eli toimivana subjektina puhut asian läpi miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Junttia olla hankkimatta puolisolle edes yhtä pientä lahjaa, mutta tämä toki vain minun mielipide
Onko sinua huomioitu jatkuvasti, koska olet kasvanut hyvin pienessä perheessä? Oletko saanut aina kaiken minkä olet toivonut lahjaksi? Tarvitsetko huomioita edelleen yhtä paljon kuin lapsena? Loukkannutko herkästi? Jos vastasit kaikkeen kyllä ymmärrän mielipiteesi erittäin hyvin.
En ole ikinä ymmärtänyt aikuisia lahjamanisteja.