Vapauduin joulumarttyroinnista!!!

Siis omastani. Aika pitkään sitä perinnettä jatkoin ennen kuin lapset olivat tarpeeksi isoja sanomaan että inhoavat joulua kun huudan ja olen vihainen isälle. Siihen loppui. Päälle vielä burnout ja kaikki tuntuu aivan samantekevältä. Siivosin viime viikolla ehkä tunnin, mies suostui siivoamaan vähän lisää eilen ja robotti-imuri pyörii nyt. Lapset järjesteli omat rojunsa vähän sinne päin. Kuusi haetaan, tilasin KAIKEN ruuan valmiina, huomenna tulee. Lahjat verkkokaupoista, lahjakasseja paperin sijaan niin ei tarvinnut edes paketoida. Näinkin tämä hoituu. Valot pois ja jouluvalot ja musa päälle eikä meillä ole koskaan ollut näin leppoisaa. On mahdollista rikkoa sairas kaava!