Lue keskustelun säännöt.
Huolisitko moottoripyöräilyä harrastavan miehen?
Kommentit (60)
Huolisin, jos mies ei kuuluisi mihinkään prätkäkerhoon ja joka vaatisi minulta sosiaalisuutta prätkäkerhon juhanuksena ja pikkujouluissa. Mies saisi ajaa itsenäisesti omia prätkäretkiään niin paljon kuin huvittaa, kunhan ei lähde siitä että prätkän takia meillä olisi eri näkemys yhteisistä hetkistä ja lomista. Minä en haavelle prätkän tarakalta paikkaa, eikä mies saa tehdä siitä itselleen pakkomiellettä olipa muut "pojat" mitä mieltä tahansa tarakkaharakan tarpeellisuudesta retkillä.
Miehellä on oltava prätkään liittyvät asiat hallinnassa, joten talvisäilytyksestä ei saa tulla minun ongelmaani ja rahankulua. Tai jos ajopuku menee rikki minä en sitä korjaa. Kaikki pitää olla itsenäisesti hoidettua. Jos haluaa näyttää kuvia retkiltään voin ne katsoa.
Yhteyttä pidetään retkien aikana, että laittaa viestin "kaikki kunnossa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi on jo kysymyksenä ihan yhtä typerä jos kysyttäisiin että huolisitko naisen joka harrastaa esimerkiksi uintia? Se että jos jollain on moottoripyörä, ei tarkoita automaattisesti sitä että siinä on taustalla joku ideologia tai egon kohotus. Minulle se on hauska kesä ajokki jolla voi tehdä kesäisiä reissuja. Välillä se on työmatka kulkuneuvo ja osittain myös harrastus, muiden harrastusten seassa.
Se että nainen näkee moottoripyörän omistavassa miehessä jotain epäilyttävää, ja pelkästään sen takia että miehellä on se moottoripyörä, kertoo enemmän sen naisen ongelmista kuin sen miehen ongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Jos siinä laitteessa on sivuvaunu jossa matkustaa
Sivuvaunu-Zündapp
Vierailija kirjoitti:
Toi on jo kysymyksenä ihan yhtä typerä jos kysyttäisiin että huolisitko naisen joka harrastaa esimerkiksi uintia? Se että jos jollain on moottoripyörä, ei tarkoita automaattisesti sitä että siinä on taustalla joku ideologia tai egon kohotus. Minulle se on hauska kesä ajokki jolla voi tehdä kesäisiä reissuja. Välillä se on työmatka kulkuneuvo ja osittain myös harrastus, muiden harrastusten seassa.
Se että nainen näkee moottoripyörän omistavassa miehessä jotain epäilyttävää, ja pelkästään sen takia että miehellä on se moottoripyörä, kertoo enemmän sen naisen ongelmista kuin sen miehen ongelmista.
Et olenne tietoinen ihan yleisistä mielikuvista? Outoa!
En mutta mootyoripyöräilyä harrastavan nahka-asuisen pitkähiuksisen naisen kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin ihan naimisiin sellaisen kanssa!
Tavattiin vuonna 2008 liikennevaloissa, kun meillä oli samanlaiset pyörät alla.
Miehenä, ja ei niin kauhean hyvällä itsetunnolla varustettuna, en todellakaan koe, että tatuoitu, lusinut narkkari - rikollinen nainen olisi mulle se paras. Päinvastoin, samanlainen hissukka olisi(ja on) paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät puolet: ymmärtäisimme toistemme harrastamista, kun molemmilla on pyörät.
Huonot puolet: tulisi sosiaalinen paine ajella ja reissata yhdessä possujunassa, kun nimenomaan nautin ajamisesta yksin.
Vierailija kirjoitti:
Menin ihan naimisiin sellaisen kanssa!
Tavattiin vuonna 2008 liikennevaloissa, kun meillä oli samanlaiset pyörät alla.
Match made in heaven!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kynsien ihailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos siinä laitteessa on sivuvaunu jossa matkustaa
Sivuvaunu-Zündapp
Ural ja Dnepr ovat kai yleisimmät sivuvaunupyörät.
Itselläkin kortissa A, joten mielellään pitää olla miehelläkin. Silti, jos identiteetti olisi rakennettu moottoripyöräilyn ympärille, niin kuitenkin karttaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moottoripyöräilevänä miehenä olen huomannut että yleensä pyöräilevästä miehestä kiinnostunut nainen on sellainen keski-ikäinen rapamaha jolla punainen tehosteraita hiuksissa ja nahkavaatteet, kutsuu itseään oman elämänsä pikku myyksi.
Muille naisille prätkä on enemmänkin no-go.
Vierailija kirjoitti:
En mutta mootyoripyöräilyä harrastavan nahka-asuisen pitkähiuksisen naisen kyllä.
Sorry, olen jo varattu. Mulla on custompyörä ja nahka-asu sekä enduro metsäteillä päristelyyn. Aviomiehellä on pelkästään matkapyörä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huolisin, jos mies ei kuuluisi mihinkään prätkäkerhoon ja joka vaatisi minulta sosiaalisuutta prätkäkerhon juhanuksena ja pikkujouluissa. Mies saisi ajaa itsenäisesti omia prätkäretkiään niin paljon kuin huvittaa, kunhan ei lähde siitä että prätkän takia meillä olisi eri näkemys yhteisistä hetkistä ja lomista. Minä en haavelle prätkän tarakalta paikkaa, eikä mies saa tehdä siitä itselleen pakkomiellettä olipa muut "pojat" mitä mieltä tahansa tarakkaharakan tarpeellisuudesta retkillä.
Miehellä on oltava prätkään liittyvät asiat hallinnassa, joten talvisäilytyksestä ei saa tulla minun ongelmaani ja rahankulua. Tai jos ajopuku menee rikki minä en sitä korjaa. Kaikki pitää olla itsenäisesti hoidettua. Jos haluaa näyttää kuvia retkiltään voin ne katsoa.
Yhteyttä pidetään retkien aikana, että laittaa viestin "kaikki kunnossa".
Tiedoksesi, noilla miesten prätkäretkillä yleensä enimmäkseen dokataan ja käydään maksullisissa. Sitten rapulapäissään 500km siirtymä ja taas korkki auki ja uuden naisen selkään.
Vierailija kirjoitti:
Toi on jo kysymyksenä ihan yhtä typerä jos kysyttäisiin että huolisitko naisen joka harrastaa esimerkiksi uintia? Se että jos jollain on moottoripyörä, ei tarkoita automaattisesti sitä että siinä on taustalla joku ideologia tai egon kohotus. Minulle se on hauska kesä ajokki jolla voi tehdä kesäisiä reissuja. Välillä se on työmatka kulkuneuvo ja osittain myös harrastus, muiden harrastusten seassa.
Se että nainen näkee moottoripyörän omistavassa miehessä jotain epäilyttävää, ja pelkästään sen takia että miehellä on se moottoripyörä, kertoo enemmän sen naisen ongelmista kuin sen miehen ongelmista.
20v meni ilman 2-pyöräistä, nyt syksyllä tuli hankittua museoikäinen moottoriyörä.
Vaimo oli iloinen hankinnasta, pyörä ei ollut kallis.
Sivuvaunukin löytyy, mutta toistaiseksi rouva tykkää mieluummin istua takaistuimella. Vaunu muutenkin muuttaa moottoripyörän olemuksen ja ajotuntuman kaksipyöräisestä kolmipyöräiseksi.
En huolisi. Jos olisin kiinnostunut moottoripyöristä ja niiden aiheuttamasta metelistä ja rahanmenosta, ajaisin moottoripyörällä itse. Vaan en ole. Mieluummin otan sellaisen miehen, jolla on samankaltaiset harrastukset ja mielenkiinnon kohteet kuin itselläni, niin voitaisiin yhdessä harrastaa.
Suurin osa moottoripyöräilevistä miehistä on ihan tavallisia tallaajia eivätkä kuulu mihinkään kerhoon tai käy missään tapaamisissa. Ajavat vaan huvikseen vapaa-ajalla. Mun mies ei edes tykkää ajaa letkassa, mieluummin ajelee kanssani kahdestaan kahdella pyörällä. Joskus nuorempana tykkäsin istua kyydissäkin, mutta nyt haluan ajaa itse, en uskalla enää istua tarakalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on jo kysymyksenä ihan yhtä typerä jos kysyttäisiin että huolisitko naisen joka harrastaa esimerkiksi uintia? Se että jos jollain on moottoripyörä, ei tarkoita automaattisesti sitä että siinä on taustalla joku ideologia tai egon kohotus. Minulle se on hauska kesä ajokki jolla voi tehdä kesäisiä reissuja. Välillä se on työmatka kulkuneuvo ja osittain myös harrastus, muiden harrastusten seassa.
Se että nainen näkee moottoripyörän omistavassa miehessä jotain epäilyttävää, ja pelkästään sen takia että miehellä on se moottoripyörä, kertoo enemmän sen naisen ongelmista kuin sen miehen ongelmista.
Et olenne tietoinen ihan yleisistä mielikuvista? Outoa!
Onneksi olen pysynyt erossa sellaisista naisista ja ihmisistä joille tulee jotain yleisiä mielikuvia. Ja haluan myös pysyä erossa. Minun ystäväpiirin kuuluu paljon mm uskovaisia motoristeja, ja ihan kaikenlaisia ihmisiä, ilman mitään mielikuvia. Onneksi huomattavasti vähempi niitä ennakkoluuloista ja mielikuvilla varustettuja. No, oli vaimollakin ensin pieniä ennakkoluuloja suhteen alussa sen muutaman viikon. Mutta nykyään hyvinkin innokkaana ja ihan itsekin lähdössä moottoripyörällä. Mielikuvat ja tieto, ne ei aina kohtaa.
Jos ap haluat perustaa perheen ja lasten synnyttyä pakotat miehen luopumaan moottoripyörästä turvallisuuden vuoksi niin älä ala seurustella moottoripyöräilijän kanssa. Meidän työpaikalla on monta tällaista 30+ miestä joiden on vauvan synnyttyä täytynyt myydä pyöränsä ja ovat siitä katkeria.
Tai siis eiväthän vaimot ikinä omien sanojensa mukaan pakota luopumaan, mutta asettavat ehtoja joiden takia mies ei voikaan enää ajaa moottoripyörällä ja vaimon mielestä pyörästä luopuminen oli kuitenkin miehen oma tahto.
Sitten kun miehet ovat viisikymppisiä ja lapset ovat muuttaneet pois he ostavat jonkun isotehoisen pyörän ja ajavat ensimmäisellä reissulla puuta päin ja kuolevat kun ei ole enää ajotuntumaa ja pyörät ovat parissa vuosikymmenessä muuttuneet.
T: moottoripyöräilevä nainen 45v.
Miksiköhän se heikko itsetunto toimii juuri siihen suuntaan, että pitää ottaa "pahis"?