Puoliso suljetulla osastolla

Osastolla olo on pääasiallisesti erittäin rauhallista.



Monesti käytännössä ihmiset ovat sen verran huonossa kunnossa, kun tulevat suljetulle, että lähes aina aloitetaan lääkehoito, siksi, että saadaan tilanne rauhoittumaan ja tasoittumaan. Suljetulla osastollakin on oma tarkoituksensa hoidossa eli ei se ole vankila vaan tarkoituksena on taata ihmiselle turvallinen ympäristö, jolloin on mahdollisuus pysähtyä tai on pakko pysähtyä. Joissakin oireissa on hyvä taata myös vähävirikkeellinen ympäristö esim. manian hoidossa (osastolla pystytään rajaamaan impulssien saaminen).



Samalla, kun käytetään lääkehoitoa, turvallista ympäristöä ihmisten kanssa keskustellaan, aluksi yleensä niitä näitä, sellaista tutustumista ennen syvällisempää keskustelua. Tässä vaiheessa tietenkin jokainen hoitaja työskentelee omalla tavallansa. Syvällisen keskustelun sisältöä on vaikea sanoa etukäteen. Ihmisen lähi-ihmisten mukaan otto on erittäin tärkeää. Tiedämme sen, että yhden sairastuminen vaikuttaa niin moneen muuhunkin ihmiseen. Sitä paitsi omaiselta saama tieto potilaasta on tärkeää esim., jos pot. ei vointinsa vuoksi (esim. hän on sairaudentunnoton) kykene yhteistyöhön tai määrittämään itse tilannettansa.



Lepositeitä käytetään erittäin harvoin. Tapoja voi olla monenlaisia, mutta yksi esim. on, kun pot. on erittäin aggressiivinen ja käy muiden päälle, hänet voidaan, lääkärin määräyksellä eristää. Eristys voi olla erillinen eristyshuone, mikä on kaakeloitu, lattialämmitys, patja, palon ja repimisen kestävät petivaatteet, kello. Eristyshuoneessa käydään 1/2h välein. Ihminen saa sinne ruokaa, pääsee vessaan jne., lääkäri käy myös säännöllisesti arvioimassa tilannetta, että jatketaanko eristystä.



Leposide eristykseen voidaan päätyä esim., kun pot. on huone-eristyksessä ja hän alkaa esim. hakkaamaan päätänsä seinään eli on itsellensä vahingollinen. Tässäkin vaiheessa pyritään keskusteluun ja rauhoittavaan lääkitykseen. Rauhoittavilla ei muutes dumpata ketään täyteen. Pot. voi olla niin psykoottinen, ettei mikään muu turvaa hänen oloansa kuin sitominen.



Lepositeissa olo vaatii, että pot. vieressä ollaan koko ajan. Tietyin väliajoin irrotellaan eri raajoja, ettei tule mitään verenkierto ongelmia. En ole koskaan vielä nähnyt, että pot. olisi joutunut olemaan ainakaan päivää kauempaa siteissä. Haluan korostaa, että leposide-eristystä käytetään, ainakin meillä, erittäin harvoin. Joskus kaikki remmitkin ovat kateissa.



Menet vain rohkeasti mukaan miehesi hoitoon. Kukaan ei siellä pidä teitä minään kummajaisina, ettekä saa hullun leimaa. Ihmisten tulo mielisairaalan on meille hoitajille niin tavallista, ettei se kummastuta. Hyvin moni on ihan tavallisia työssäkäyviä/perheellisiä ihmisiä, jotka palaavat takaisin omiin juttuihinsa kunhan saavat päänsä selväksi.



Kello rupeaa olemaan niin paljon ja sen huomaa kiroitukseni sisällöstä. Pyydä tarkentamaan, jos haluat.

Meilla on kokemusta miehen useammasta lyhytaikaisesta hoitojaksosta suljetulla osastolla. Miehellani on kaksisuuntainen mielialahairio ja han on mennyt suljetulle muutaman kerran omaehtoisesti itsetuhoisten ajatusten ilmettya, seka kerran myos teho-osaston kautta kun itsetuhoiset ajatukset ottivat voiton. Meilla on myos lapsia. Itse olen paivittain kaynyt vierailemassa hanen luonaan vierailuaikana kun han on ollut hoidossa, lapsia en ole vienyt. Hoitojaksot ovat olleet rankkoja koko perheelle mutta selvitty on ja suhteemme on vain ajan kanssa parantunut. Samoin kun mieheni suhtautuminen sairauteensa. Jos haluat vaihtaa ajatuksia, tai kertoilla kuulumisia, voit kirjoittaa minulle osoitteeseen banaanimato@yahoo.com. Voimia teille molemmille!