Lapsettomuudesta kärsivät! Mikä on pahin neuvo/kommentti jonka olette kuulleet liittyen lapsettomuuteen?

Sitten kaiken maailman vippaskonstit, kuten:



- jalat ylös seksin jälkeen

- ei alapesua seksin jälkeen

- greippimehun juonti

- tiettyjen vitamiinien / hivenaineiden käyttö

Tuon kommentin jälkeen en TOSIAANKAAN tiennyt itkiskö vai nauraisko, kun itsellä yritystä on ollut kolme vuotta, ja se oli myös tällä sanojalla tiedossa :-(

Pistää vihaksi aina kun kuulen nuo sanat.

Eilen just meni koko ilta kotana itkiessä, kun kuulin erään ystäväni odotuksesta. Onnellinen olen hänen puolestaan, mutta miksi meillä vaan aikaa kuluu ja kuluu, ja toiset raskautuvat heti seuraavasta kierrosta :,(

ihmisillä kun on taipumus - ihan hyvää hyvyyttään yleensä - toivottaa jotain tai neuvoa jotain, ja nämähän pohjautuvat tietenkin omaan kokemuspohjaan. lapsettomuudesta ei välttämättä ole kokemuksia, joten metsään menee varmastikin melkein kaikki, mitä suustaan päästävät.



pakkoko on ottaa niin vakavasti? kaikilla on jotain kipeitä asioita, joita muut eivät osaa käsitellä. niin se vain on.

Lääkärin neuvo.

Ja lapsenkin saimme luomuna tuli vuosien yrityksen ja pettymysten jälkeen.

Jos olisi, niin tietäisit miten vittumaiselta ja turhalta tuntuu kuunnella tollasta paskaa.

Vierailija:

ihmisillä kun on taipumus - ihan hyvää hyvyyttään yleensä - toivottaa jotain tai neuvoa jotain, ja nämähän pohjautuvat tietenkin omaan kokemuspohjaan. lapsettomuudesta ei välttämättä ole kokemuksia, joten metsään menee varmastikin melkein kaikki, mitä suustaan päästävät.

pakkoko on ottaa niin vakavasti? kaikilla on jotain kipeitä asioita, joita muut eivät osaa käsitellä. niin se vain on.

Mutta kun näitä kommentteja saa pahimmillaan kuunnella vuosikausia, niin kyllähän ne rupeavat ärsyttämään. Mutta kun kaikki tietävät, että ei siihen lapsentekoon mitkään vippaskonstit auta. Joko tulee tai ei. Jos ei tule, niin turvaudutaan lääkäriin.

Ollako hiljaa vaan, kertokaapa se!!!



Vai sanoako:



ottakaa koira

jatkakaa yrittämistä

menkää lääkäriin

ei se ole maailman loppu

ottakaa ottolapsi





...

Siis kun ystävä kertoo jälleen kerran kuukautisten alkaneen. Tiiän että sattuu, enkä ole noita kys. kommentteja kyllä antanutkaan mutta oikeasti, mikä ois hyvä?

Ihan kuin se ei olisi käynyt koskaan mielessä hoitojen aikana. Näillä neuvojilla on biologisia lapsia eli hekin haluavat mieluummin omia kuin adoptiolapsia ja silti ovat tyrkyttämässä adoptiota lääkkeeksi.



Toisaalta yksi typerimmistä kysymyksistä on koska teille tulee lapsi. Siihenhän kukaan ei varmaan voi vastata. Harva haluaa kertoa koska alkaa yrittämään ja mitäpä se kenellekään kuuluu. Toisekseen ei sitä voi tietää koska lapsia tulee vaikka tietäisi koska alkaa yrittämään.

Monilla ystävilläni on valitettavasti itselläänkin kokemusta keskenmenoista ym. että ymmärtävät miltä tuntuu.

" olen hengessä mukana " .



selevä!

Miettikääpä nyt vaikka jos oma lapsenne menehtyisi ja joku tulisi sanomaan että adoptoi. On tavallaan eri asia mutta tavallaan myös yhtä typerä neuvo.

Näinhän se nimittäin on, että toiset yrittävät luonnostaan antaa neuvoja, jotta saisivat toisen tuskan edes vähän pienemmäksi. Minkäs sille mahtaa, jos kaikki muutkin ajattelevat samalla tavalla? Mistä teidän tuttavat voi tietää, mitä muut ovat teille aiemmin sanoneet? Juu, ymmärrän, että se ottaa pattiin kuulla samaa läpinää vuosikaudet, mutta älkää nyt niitä toisia ihmisiä siitä syyttäkö, yrittävät vain auttaa!!!

Lapsettomat ovat muka heti ilkeitä tai herkkänahkaisia kun ei meinata kestää sitä helvettiä. Mikä samperin empatiakyvyn puute näitä ihmisiä vaivaa?



Jos kertoo, että uteleminen sattuu, nämä ovat heti vänkäämässä että eikö säästäkään enää saisi puhua.

Sanokaa vaikka, että " paska homma." Sillä sitä se on. Kaikki turhat latteudet on... noh, turhia.

Tosiystävä kuuntelee, typerys tyrkyttää neuvoja kun ei muullakaan tavalla osaa suhtautua.

Vierailija:

Toisaalta yksi typerimmistä kysymyksistä on koska teille tulee lapsi. Siihenhän kukaan ei varmaan voi vastata. Harva haluaa kertoa koska alkaa yrittämään ja mitäpä se kenellekään kuuluu. Toisekseen ei sitä voi tietää koska lapsia tulee vaikka tietäisi koska alkaa yrittämään.

maailma vain taaplaa tyylillään.



ne jotka ovat saaneet yhden lapsen, saavat kohta uteluita milloin toinen tulee ja jos ei tule niin miksi muka ei. ja ne jotka odottavat kolmatta ovat joko hulluja suurperheen perustajia tai vastuuttomia haihattelijoita, kun niin monta lasta tekevät. jne.



aina löytyy jokin asia, josta voidaan udella ja vääntää ja mieliä pahoittaa. puhumattakaan sitten lastenhoidon/kasvatuksen oikeasta tyylistä, saatika sitten jos lapsi onkin jotenkin erilainen; vammainen tai allerginen, sairas tai jotain.



empatia on vaikea laji.