Eliittilukion käyminen ei vaikuta tulotasoon

"ELIITTILUKION suorittamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia opiskelijan oppimistuloksiin. Asia ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston ja Laboren yhteistutkimuksesta."

"Eliittilukion suorittaminen ei tutkimuksen mukaan vaikuta myöskään siellä opiskelleen tulotasoon ainakaan vielä 3135-vuotiaana."

Vierailija kirjoitti:

"ELIITTILUKION suorittamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia opiskelijan oppimistuloksiin. Asia ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston ja Laboren yhteistutkimuksesta."

"Eliittilukion suorittaminen ei tutkimuksen mukaan vaikuta myöskään siellä opiskelleen tulotasoon ainakaan vielä 3135-vuotiaana."

Kyllä ura on jo kiidossa kolmekymppisenä jos on kiitääkseen. Eli ehkä ei kannata ihan väkisin vääntää lasta huippulukioon stressaantumaan. Normaalimmassa pärjää myös hyvin, ja pystyy etenemään elämässä ihan hienosti. Ehkä henkisesti tasapainoisempana ja elämän kirjoa paremmin ymmärtävänä kuin noissa hirveän kilpailullisissa kuplissa.

Tämä minunkin kokemukseni. Onnettoman kokoisesta maalaislukiosta kirjoitin aikoinaan laudaturrivin. Missään vaiheessa en ole kärsinyt etten ole SYKin tai norssien kasvatti.

Miksi vaikuttaisi? Kaikki menee samoihin yliopistoihin Suomessa oli ne sitten käyneet minkä tahansa lukion. Ei sillä lukion paperilla ole mitään merkitystä tulevaisuudessa sen jälkeen kun pääsee yliopistoon. Voisiko joku edes kertoa mitä hyötyä ne kuvitteli siitä olevan?

Nykypäivän lukio vastaa entistä keskikoulua.

Eihän lukiolla koskaan ole ollut paljoakaan merkitystä siihen miten pärjää yliopistossa. Esim itsellä lukion sähkö ja magnetismi kursseista 6, kirjoituksissa C, matematiikassakin C, mutta niin sitä vaan ollaa sähkötekniikan DI ja olin vielä siinä vähemmistössä aloittaneista jotka valmistui DI tutkinnosta. Oli meillä myös yksi amis joka valmistui DIksi

Ok.

Mun tytär kävi eliittilukion, yo ka 9,6. Ekalla yrittämällä yliopistoon sisään lukemaan psykkaa. Sieltä suoraan vakitöihin, manageritehtäviin. 

Toki olisi saavuttanut saman normilukiossakin mutta koki itse tuon lukion antavan enemmän kaipaamiaan haasteita ja mahdollisuuksia (esim kiinan kieli, opintomatkat jne) kuin lähilukio minkä sisäänpääsy ka oli jotain 8

En ole koulutusshoppailija vaan lähiölukiosta ensiyrittämällä kirjoitukset reputtanut. 

Minulla on kuitenkin joitain veikkauksia tuohon tutkimustulokseen. Ensinnäkin kaikki "eliittilukion" käyneet eivät edes yritä hyödyntää sitä taloudellisesti. Moni haluaa opiskella aloille, joilla ei kummoista palkkaa makseta. Taiteilijat, humanistit tai tutkijanuralle suunnanneet.

Toisekseen yliopiston käyneiden työura on 31-35-vuotiaana vasta alussa. Tilastokeskuksen mukaan keskivertomaisteri menee tulotasossa keskivertoammattikoululaisen ohi vasta keski-ikäisenä. Jälkimmäinen kun aloittaa työuransa keskimäärin vuosikymmenen aikaisemmin. Toisekseen on myös hyvinpalkattuja ammatti- ja ammattikoulupohjaisia aloja.

Rakennuslehdessä oli aikoinaan juttu, että raksapuolen diplomi-insinööri saavuttaa kirvesmiehen elinikäisissä kokonaisansioissa vasta 60-vuotiaana.

"Koulutushoppailija" ei usein myöskään juokse palkan ja omaisuuden perässä vaan arvostaa henkistä pääomaa.

Mä kävin aikanaan ns. eliittilukion, mutta en mennyt sinne tienatakseni tulevaisuudessa hyvin, vaan koska arvelin, että siellä lukion käyminen olisi erityisjuttujen vuoksi mielenkiintoisempaa. Ja hyvin koulussa pärjäävänä olin kyllästynyt olemaan se ainoa rillipiru, jota kiinnosti koulu eikä viikonlopun ryyppääminen. Halusin siis itseni kaltaisten joukkoon.

Molemmat toteutuivat, lukioaikani on olluy yksi elämäni parhaita vaiheita.

Tulokehitys on huipussaan alk 40v. Ja kuten mainittiin moni eliittilukiolainen hakeutuu myös tutkijaksi ja taiteilijaksi. Kuulun heihin. Olen keskituloinen, mutta mies on suurituloinen. Meidän tytär on myös eliittilukiosta ja hän on jo alle 30v suurituloisen kymmenyksen joukossa.

Tosin emme ole koulushoppailijoita, asumme kyseisten koulujen tuntumassa eli kyseessä lähikoulu.

Kertooko tuo tutkimus enemmän niistä muista lukioista kuin eliittilukioista? Ei se eliittilukio varmaan menestystä estä, mutta eivät estä muutkaan lukiot.

Vierailija kirjoitti:

Kertooko tuo tutkimus enemmän niistä muista lukioista kuin eliittilukioista? Ei se eliittilukio varmaan menestystä estä, mutta eivät estä muutkaan lukiot.

En lukenut linkkiä mutta tulotaso kehittyy vasta nelikymppisenä huippuunsa. Joten tulotasoa tutkimuksessa on tarkasteltu liian nuorena.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1991 - 1999 syntyneitä. 

Ja tulotasoa tarkasteltiin 31-35 vuotiaana. 

1991 syntynyt on kuitenkin ollut korkeintaan 32 vuotias (todennäköisesti aineisto on viime vuodelta joten korkeintaan 31 vuotias). 

Eli tutkimus ei ole oikeastaan mitenkään voinut tarkastella sitä aikaa kun työurat ovat oikeasti lähteneet nousuun ja trainee -nimike on vaihtunut johonkin oikeaan ammattinimikkeeseen.

Akateemisessa maailmassa nimenomaan 25-30 vuotiaat usein vasta 2-3 vuotta asiantuntijatöissä ja sielläkin trainee nimikkeellä. Esim. Aloitteleva käräjäoikeuden tuomari tyypillisesti 28-32 v. ja tuolloin palkka n. 2500€/kk. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että tuo palkka tulee tuosta nousemaan varsin pian tulevina vuosina. 

t. Juristi

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1991 - 1999 syntyneitä. 

Ja tulotasoa tarkasteltiin 31-35 vuotiaana. 

1991 syntynyt on kuitenkin ollut korkeintaan 32 vuotias (todennäköisesti aineisto on viime vuodelta joten korkeintaan 31 vuotias). 

Eli tutkimus ei ole oikeastaan mitenkään voinut tarkastella sitä aikaa kun työurat ovat oikeasti lähteneet nousuun ja trainee -nimike on vaihtunut johonkin oikeaan ammattinimikkeeseen.

 

Akateemisessa maailmassa nimenomaan 25-30 vuotiaat usein vasta 2-3 vuotta asiantuntijatöissä ja sielläkin trainee nimikkeellä. Esim. Aloitteleva käräjäoikeuden tuomari tyypillisesti 28-32 v. ja tuolloin palkka n. 2500€/kk. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että tuo palkka tulee tuosta nousemaan varsin pian tulevina vuosina. 

 

t. Juristi

Juuri näin. Kummallista koska onhan se ihan yleistä tietoa miten työurat kehittyvät. 40-50 tapahtuu uraponnahdus ja tulotaso nousee huippuunsa. Jos siinä iässä ei ole ole urahyppyä sitä ei enää tapahdu.

ehkä ei ollut aineistoa tutkimukseen kuin tuon ikäluokan verran.

Missaako tutkimus siis pointin? Näyttääkö kokemuspohjaisesti siltä, että elittiilukion käyneet etenevät 40 ikävuoden jälkeen urallaan paremmin kuin tavallisesta lukiosta valmistuneet? Säilyykö ilmiö, jos otetaan huomioon henkilön koulumenestys sekä ennen lukioon tuloa että lukiossa?

Hesarissa oli joskus juttu Etonista. Siinä vaikutti, että ko. koululla ei ollut oikein muuta tarjottavaa kuin ne verkostot muihin hyvien perheiden nuoriin. Opetuspuolella lähinnä kova ja raaka kilpailu.

Kommentoin vielä sitä mitä hyötyä eliittilukiosta on. Numerot ovat siellä alhaisempia koska taso on korkea eli siellä kympin oppilas onkin helposti kasin oppilas. Eli joutuu tekemään töitä toisin kuin tavallisissa lukioissa joissa saa kympin tekemättä juuri mitään koska taso on niin heikko. 

 

Ylioppilaskirjoitukset ovat ratkaisevat koska niistä saa alkupisteet vaikeille aloille joten pitkän matikan laudatur jne sitten loppupeleissä ratkaisevat. Ooetuksen laatu eikä koulu sinänsä. Tosin eliittikouluissa on hyvät opet.

mutta yliopistoon pääsee Suomessa melkein kuka tahansa. HY:n vaikeat alat ovat sitten erikseen. Eliittikoulussa voi selvitä sekin ettei sinne oikeasti pääse kun näkee miten hyviä jotkut ovat. Pienen ja huonotasoisen koulun paras oppilas on niin helppo olla.

Tuo kertoo enemmän eri alojen palkkatasosta kuin siitä miten hyvin huippulukion käyneet sinällään pärjäävät. Huippulukioihin menevät yleensä oppilaat jotka ovat tasaisen hyviä kaikissa aineissa. Siksi he myös sijoittuvat myöhemmin hyvin erilaisille opiskelualoille.

Fakta on kuitenkin se että kovimmat palkat ovat teknisillä aloilla. Ja sinne päästäkseen riittää usein vain se että on hyvä matkikassa ja fysiikassa. Niille aloille siis mennään ihan samalla tavalla normilukioista kuin huippulukioista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1991 - 1999 syntyneitä. 

Ja tulotasoa tarkasteltiin 31-35 vuotiaana. 

1991 syntynyt on kuitenkin ollut korkeintaan 32 vuotias (todennäköisesti aineisto on viime vuodelta joten korkeintaan 31 vuotias). 

Eli tutkimus ei ole oikeastaan mitenkään voinut tarkastella sitä aikaa kun työurat ovat oikeasti lähteneet nousuun ja trainee -nimike on vaihtunut johonkin oikeaan ammattinimikkeeseen.

 

Akateemisessa maailmassa nimenomaan 25-30 vuotiaat usein vasta 2-3 vuotta asiantuntijatöissä ja sielläkin trainee nimikkeellä. Esim. Aloitteleva käräjäoikeuden tuomari tyypillisesti 28-32 v. ja tuolloin palkka n. 2500€/kk. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että tuo palkka tulee tuosta nousemaan varsin pian tulevina vuosina. 

 

t. Juristi

Tutkimustuloksia palkkakehityksestä on paljon, kun viitsii vähän etsiä.

https://www.stat.fi/julkaisu/cktlbd2ko36ey0c55n2lkx2jx

 

Vierailija kirjoitti:

Kommentoin vielä sitä mitä hyötyä eliittilukiosta on. Numerot ovat siellä alhaisempia koska taso on korkea eli siellä kympin oppilas onkin helposti kasin oppilas. Eli joutuu tekemään töitä toisin kuin tavallisissa lukioissa joissa saa kympin tekemättä juuri mitään koska taso on niin heikko. 

 

Ylioppilaskirjoitukset ovat ratkaisevat koska niistä saa alkupisteet vaikeille aloille joten pitkän matikan laudatur jne sitten loppupeleissä ratkaisevat. Ooetuksen laatu eikä koulu sinänsä. Tosin eliittikouluissa on hyvät opet.

mutta yliopistoon pääsee Suomessa melkein kuka tahansa. HY:n vaikeat alat ovat sitten erikseen. Eliittikoulussa voi selvitä sekin ettei sinne oikeasti pääse kun näkee miten hyviä jotkut ovat. Pienen ja huonotasoisen koulun paras oppilas on niin helppo olla.

Tämä on hyvä lisäys. Meillähän puhutaan provinssiyliopistoista. Pääkaupunkiseudulla katsotaan olevan kovin kilpailu ja sitä myöden parhaat ja hienoimmat ihmiset ja osaajat. Muut ovat provinssia, eli jotakin heikkotasoisempaa. Ehdotin kerran tällaisen provinssiyliopiston dekaaneille profiloitumista kotimaisessa tiedekentässä yhdelle tietylle alalle ja perustelin sitä muiden suolalaisten yliopistojen profiileilla. Katsoivat minua kuin hullua ja sanoivat, että he kyllä profiloituvat kansainvälisessä tiedeskenessä, eikä missään Suomen tiedekentässä.

Tuo pelkkien tulojen katsominen missaa osan hyödyistä. Esim. oma lapsemme kävi helsinkiläisen huippulukion. Ja pääsi sitten suoraan papereillä todella halutulle alalle. Ei tarvittu kauheaa pänttäämistä, ei kalliita valmennuskursseja. Vain suoraan sisään.

Ihan samalla lailla sinne tuli sitten myös niitä tavallisten lukioiden oppilaita ja he tulevat saavuttamaan jatkossa ihan saman tulotason. Mutta moni heistä on käyttänyt vuosia hakurumbaan ja kuluttanut tonneja valmennukseen.