Alkaisitko jonkun muun kuin oman lapsesi huoltajaksi?

Itse voisin alkaa ainakin lähisukulaisten lapsille, jos heidän olisi paras olla luonani ja lapset itse sitä haluaisivat.

Voisin.

Vierailija kirjoitti:

Itse voisin alkaa ainakin lähisukulaisten lapsille, jos heidän olisi paras olla luonani ja lapset itse sitä haluaisivat.

Näin minäkin ajattelen

Riippuu tilanteesta, samoin omasta elämäntilanteestani.

Olen ollut oheishuoltaja ex mieheni lapselle, jota kumpikaan vanhemmista ei tuolloin huolinut. Lapsi on jo aikuinen ja minä olen saanut mummin arvonimen. 

Olen alkanut mieheni lapsen huoltajaksi sen jälkeen kun mieheni kuoli. Mies oli ollut lapsen yksinhuoltaja, lapsen äiti oli kuollut jo aikaisemmin. Muita sopivia huoltajia ei ollut lähipiiristä ja lopulta oli aika itsestäänselvyys että lapsi jäi asumaan kotiin ja minusta tuli tämänkin lapsen huoltaja.

Jos lapsella on biologisia sukulaisia, jotka haluavat olla huoltajia ja joiden huoltajuudelle ei ole estettä, niin en ryhtyisi huoltajaksi. Sossu ei kuuntele alle 12v lasta, jos tämä haluaa jäädä asumaan talouteen, jossa on asunut vanhempiensa kuoltua, koska näissä tilanteissa katsotaan ko. perheen vanhempien painostavan lasta kertomaan, että haluaa jäädä.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on biologisia sukulaisia, jotka haluavat olla huoltajia ja joiden huoltajuudelle ei ole estettä, niin en ryhtyisi huoltajaksi. Sossu ei kuuntele alle 12v lasta, jos tämä haluaa jäädä asumaan talouteen, jossa on asunut vanhempiensa kuoltua, koska näissä tilanteissa katsotaan ko. perheen vanhempien painostavan lasta kertomaan, että haluaa jäädä.

Kyllä kuuntelee. Muutenkaan mikään sossu ei päätä huoltajuuden myöntämisestä vaan oikeus.

Voisin, jos se olisi lapsen edun mukaista. Pikkusiskoni muutti meille samana aamuna kun äitinsä, siis entinen äitipuoleni, kuoli ja isästä tuli hänen huoltajansa, vaikkei he keskenään mitään biologista sukua olleetkaan. Isä oli pikkusiskolle ennestään tuttu ja heillä oli jo hyvä suhde keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on biologisia sukulaisia, jotka haluavat olla huoltajia ja joiden huoltajuudelle ei ole estettä, niin en ryhtyisi huoltajaksi. Sossu ei kuuntele alle 12v lasta, jos tämä haluaa jäädä asumaan talouteen, jossa on asunut vanhempiensa kuoltua, koska näissä tilanteissa katsotaan ko. perheen vanhempien painostavan lasta kertomaan, että haluaa jäädä.

Kyllä kuuntelee. Muutenkaan mikään sossu ei päätä huoltajuuden myöntämisestä vaan oikeus.

Oikeus päättää, mutta oletko koskaan miettinyt, kenen ehdotuksesta? Jos biologinen sukulainen  - isovanhempi, setä, täti jne. - huoltajuuden haluaa eikä sille ole estettä (rikostausta tms.), niin huoltajuus käytännössä aina määrätään biologiselle sukulaiselle ohi vanhempien tyttä- ja poikaystävien. Voit tutustua käräjäoikeuksien päätöksiin, sieltä tämä asia selviää sinulle hyvin nopeasti, valitettavasti niitä ei netistä löydy.

En.

Oikeus punnitsee aika tarkkaan lapsen edun ja biologiset sukulaiset ohittavat esim. huostaanotetun lapsen sijaisvanhemmat tilanteessa, jossa lapsen vanhemmat kuolevat.

Mulla 2 kummilasta ja heille voisin alkaa huoltajaksi, jos sellainen tilanne tulisi eteen. 

Lähisukulaisen joo. En oikein voi kuvitella muuta tilannetta. Ehkä jos olisin 80-vuotias miljonääri voisin elättää 20-vuotiaan vaimoni lapsia, jotka eivät ole minulle sukua. Voisin rahoittaa lastenhoitajan vaikka ja nähdä kerran viikossa. Keskittyisin nuoren vaimoni köyrimiseen tosi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on biologisia sukulaisia, jotka haluavat olla huoltajia ja joiden huoltajuudelle ei ole estettä, niin en ryhtyisi huoltajaksi. Sossu ei kuuntele alle 12v lasta, jos tämä haluaa jäädä asumaan talouteen, jossa on asunut vanhempiensa kuoltua, koska näissä tilanteissa katsotaan ko. perheen vanhempien painostavan lasta kertomaan, että haluaa jäädä.

Kyllä kuuntelee. Muutenkaan mikään sossu ei päätä huoltajuuden myöntämisestä vaan oikeus.

Oikeus päättää, mutta oletko koskaan miettinyt, kenen ehdotuksesta? Jos biologinen sukulainen  - isovanhempi, setä, täti jne. - huoltajuuden haluaa eikä sille ole estettä (rikostausta tms.), niin huoltajuus käytännössä aina määrätään biologiselle sukulaiselle ohi vanhempien tyttä- ja poikaystävien. Voit tutustua käräjäoikeuksien päätöksiin,

Biologiset vanhemmat eivät ole millään tavalla automaattisesti etusijalla huoltajuudesta päätettäessä, vaan päätökset tehdään aina lapsen edun mukaan.

Jos esimerkiksi samassa sijaisperheessä vauvasta asti asuneen 11-vuotiaan biologiset vanhemmat kuolee, ei lasta mihinkään tuntemattomille biologisille sukulaisille aleta sieltä lähettää, koska se ei olisi lapsen edun mukaista. Lapsen edun mukaiseksi katsotaan, että lapsen elämä pysyy mahdollisimman vakaana ja lapsen kannalta tuttuna ja turvallisena.

Tuollaisissa tilanteissa muutenkin todennäköisesti jo lapsen huostaanoton yhteydessä on kartoitettu lapsen mahdolliset biologiset sukulaiset, ja todettu että sijaisperhe on parempi vaihtoehto.

En enää, nyt odotan jo että omakin teini muutaman vuoden sisään lähtee omilleen. 30 vuotta olen hoitanut kummipoikaa, veljen tyttöystävän penskoja, veljen muksuja ja silti tuli yllärinä miten paljon vaativampaa oli oma 24/7 hoidettava. Eipä näiden hoitolasten vanhempia näkynyt kun omani oli sen ikäinen. Jos nyt veljeni viimeisimmän perheen 5-vuotias jäisi orvoksi, niin ei tulisi meille kuin joskus ja jouluna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on biologisia sukulaisia, jotka haluavat olla huoltajia ja joiden huoltajuudelle ei ole estettä, niin en ryhtyisi huoltajaksi. Sossu ei kuuntele alle 12v lasta, jos tämä haluaa jäädä asumaan talouteen, jossa on asunut vanhempiensa kuoltua, koska näissä tilanteissa katsotaan ko. perheen vanhempien painostavan lasta kertomaan, että haluaa jäädä.

Kyllä kuuntelee. Muutenkaan mikään sossu ei päätä huoltajuuden myöntämisestä vaan oikeus.

Oikeus päättää, mutta oletko koskaan miettinyt, kenen ehdotuksesta? Jos biologinen sukulainen  - isovanhempi, setä, täti jne. - huoltajuuden haluaa eikä sille ole estettä (rikostausta tms.), niin huoltajuus käytännössä aina määrätään biologiselle sukulaiselle ohi vanhempien tyttä- ja poikaystävien. Voit tutustua käräjäoikeuksien päätöksiin,

Minä hain mieheni lapsen huoltajuutta ihan vapaamuotoisella hakemuksella, missä selvitettiin tilanne, mm. se, että lapsi oli asunut jo vuosia samassa taloudessa kanssani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on biologisia sukulaisia, jotka haluavat olla huoltajia ja joiden huoltajuudelle ei ole estettä, niin en ryhtyisi huoltajaksi. Sossu ei kuuntele alle 12v lasta, jos tämä haluaa jäädä asumaan talouteen, jossa on asunut vanhempiensa kuoltua, koska näissä tilanteissa katsotaan ko. perheen vanhempien painostavan lasta kertomaan, että haluaa jäädä.

Kyllä kuuntelee. Muutenkaan mikään sossu ei päätä huoltajuuden myöntämisestä vaan oikeus.

Oikeus päättää, mutta oletko koskaan miettinyt, kenen ehdotuksesta? Jos biologinen sukulainen  - isovanhempi, setä, täti jne. - huoltajuuden haluaa eikä sille ole estettä (rikostausta tms.), niin huoltajuus käytännössä aina määrätään biologiselle sukulaiselle ohi vanhempien tyttä- ja poikaystävien. Voit tutustua käräjäoikeuksien päätöksiin,

Suuri osa huoltajuusasioista kulkee tuomioistuimeen ihan vaan paperiasioina

Sitten jos tilanteeseen liittyy jotain erityistä draamaa ja tarvitaan lisäselvityksiä, voi oikeus toki pyytää niitä sosiaalipuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella on biologisia sukulaisia, jotka haluavat olla huoltajia ja joiden huoltajuudelle ei ole estettä, niin en ryhtyisi huoltajaksi. Sossu ei kuuntele alle 12v lasta, jos tämä haluaa jäädä asumaan talouteen, jossa on asunut vanhempiensa kuoltua, koska näissä tilanteissa katsotaan ko. perheen vanhempien painostavan lasta kertomaan, että haluaa jäädä.

Kerrotko vielä, että mikä idea idea olisi pakottaa lapsi muuttamaan muualle sellaisten ihmisten luo kenen kanssa lapsi ei halua asua?

Sellainen tilanne nimittäin olisi todella huono lähtökohta koko järjestelylle ja lapsen ja huoltajan väliselle suhteelle. Siksi niin ei tehdäkään.

Ainoalle sukulaislapselle ja parhaan kaverin kahdelle lapselle voisin olla huoltaja. Muille en.

Tai siis jos kyse olisi puolison lapsista, niin alkaisin kyllä heillekin huoltajaksi, kun kerran jo samassa kodissa asutaan.