Lue keskustelun säännöt.
Kovista kivuista kärsiminen + parisuhde
09.12.2023 |
Kärsin kovista hermokivuista ja lääkitystä ajetaan ns sisään parhaillaan. Ei ole ainakaan vielä auttanut. Olen miehelle puhunut kivuistani ja sanonut heti aamusta jos olen poikkeuksellisen kipeä, mutta ei hän tiedä mitä ********ä hermokipu on, ja koska olen kuitenkin yleensä iloinen ja puhelias, ei tajua että se kipu vaan jatkuuu ja jatkuuu.
Olen ollut ennenkin pitkiä aikoja kipeänä ja mies on siihen tavallaan tottunut että olen välillä työkyvytön, kauan. Ei hän siitä kuulemma stressaa, toteaa vain että tää on meidän elämää ja onhan näistä aina yhdessä selvitty. Hyvä niin toisaalta, en haluaisikaan hänen liikaa murehtivan. Toisaalta ehkä olen liiankin iloinen ja näytän liiankin vähän, miten paljon oikeasti sattuu.
Muita vastaavassa tilanteessa olevia jos löytyy, kysyisin paljonko avaudutte kumppanille oikeasta tilanteesta, oletteko täysin rehellisiä vai säästättekö häntä? Ymmärtääkö kumppani tilannettasi ja kipujasi?
Nytkin mies lähti töihin ja tulee takaisin 1,5 vuorokauden kuluttua. Oikein odotin hänen lähtöään, että saan maata sohvalla ja itkeä tätä kipua 😥
Kommentit (9)
Vaikea krooninen kipu ja sen uuvuttavuus on sellaista mitä ei vaan voi ymmärtää jos ei ole itse kokenut. Ei mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on krooninen kipu ja siihen lääkitys. Olen työelämässä. Ymmärrän sinua hyvin.
Mieheni tietää, että elän kivun kanssa päivin ja öin, mutta ei hän tietenkään voi ymmärtää, miltä tuntuu elää jatkuvan kivun kanssa vuosikausia. Ei kukaan, joka ei itse ole kokenut sitä, voi sitä ymmärtää.
Mutta kyllä, hän ymmärtää tilanteen ja on aina ollut tukenani.
Olen oppinut elämään kivun kanssa ja hyväksymään sen osana elämääni. Koska tiedän, etten siitä koskaan eroon pääse, päätin jos vuosia sitten etten anna sen hallita elämääni. Elämä on liian ihana asia, että antaisin sen valua ohi tuntien katkeruutta. Harrastan liikuntaa niissä rajoissa kuin kykenen, kivuista huolimatta. Liikunta myös vähentää kivun tunnetta ainakin joksikin aikaa, kun liikunnan aikaan saamat mielihyvähormonit alkavat virrata kehossa. Joskus harmittaa, etten voi tehdä joitakin asioita, joista haaveilen, mutta olen toteuttanut kivuista huolimatta myös sellaisia asioita, joita en joskus olisi voinut kuvitellakaan pystyväni tekemään. Mieheni on ollut tukenani ja kannustajanani sellaisissa kokemuksissa, joissa yksin olisin saattanut luovuttaa.
Tajuan hyvin ettei mies tiedä, ei voi tietää, mitä kipuni on. Eihän kukaan voi. Siitä ei olekaan kyse. Vaan paljonko muut kovin kipeät kertovat tilanteestaan, ajatuksistaan, kivuistaan, kenties toivottomuudestaan kumppanille. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tajuan hyvin ettei mies tiedä, ei voi tietää, mitä kipuni on. Eihän kukaan voi. Siitä ei olekaan kyse. Vaan paljonko muut kovin kipeät kertovat tilanteestaan, ajatuksistaan, kivuistaan, kenties toivottomuudestaan kumppanille. Ap
Olen aina puhunut avoimesti ja mies on ollut tukenani, kuten tuossa aiemmin kerroin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekin tottunut jatkuvaan kipuun mutta siitä on jo kauan kun olen kärsinyt tällaisista, näin pahoista hermokivuista, jotka vie välillä täysin toimintakyvyttömiksi. Ettei voi kuin keskittyä olemiseen, hengittämiseen. Olen kuitenkin jo vuosia kyennyt ns normaaliin elämään, siis minulle normaaliin, jossa on rajoituksia mutta olen kuitenkin ollut tosi onnellinen. Nyt sairauden pahennuttua olen taas todella, todella kipeä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin tottunut jatkuvaan kipuun mutta siitä on jo kauan kun olen kärsinyt tällaisista, näin pahoista hermokivuista, jotka vie välillä täysin toimintakyvyttömiksi. Ettei voi kuin keskittyä olemiseen, hengittämiseen. Olen kuitenkin jo vuosia kyennyt ns normaaliin elämään, siis minulle normaaliin, jossa on rajoituksia mutta olen kuitenkin ollut tosi onnellinen. Nyt sairauden pahennuttua olen taas todella, todella kipeä. Ap
Kunpa voisin ottaa kipusi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin tottunut jatkuvaan kipuun mutta siitä on jo kauan kun olen kärsinyt tällaisista, näin pahoista hermokivuista, jotka vie välillä täysin toimintakyvyttömiksi. Ettei voi kuin keskittyä olemiseen, hengittämiseen. Olen kuitenkin jo vuosia kyennyt ns normaaliin elämään, siis minulle normaaliin, jossa on rajoituksia mutta olen kuitenkin ollut tosi onnellinen. Nyt sairauden pahennuttua olen taas todella, todella kipeä. Ap
Kunpa voisin ottaa kipusi pois.
Kiitos . Kauniisti sanottu. Ap
En ole kivuissa, mutta... tsemppiä!