Lue keskustelun säännöt.
Duunaritaustaisen suvun ja perheen ainoa akateeminen, miten teihin suhtaudutaan?
08.12.2023 |
Ihan kiva kun kun seurannut unelmiaan, tehnyt julmetusti töitä ja uhrannut aikaa ja pitäisi olla ylpeä saavutuksistaan, niin suhtautuminen on sitä että olet paskantärkeä tyhjäntoimittaja =(
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstalle on tullut 60- luku kun akateeminen tutkinto oli n. 11 prosentilla suuria ikäluokkia.
Keskustellaanko nykyaikana tosiaan vielä näin? Byääh, oon liian hieno ja fiksu sukulaisilleni. Ne vitsailee kun haluaisin keskustella vartijan kanssa aivokirurgian yksityiskohdista. Tai saksan kielen nyansseista.
Miksi kuvittelet että akateemiset haluaa keskustella tuommoisista aiheista työnsä ulkopuolella?! Eihän noista voi toisen akateemisenkaan kanssa puhua ellei ole just samalla alalla.
Tässä on ongelmana se, että akateemiset alat ovat moniulotteisia ja osin hankaliakin ainakin selittää. Isääni joku kylän mies pilkkasi siitä, ettei hän tiennyt tarkkaan mitä teen. Millä ihmeellä maaseudun kuusi luokkaa koulua käynyt ukko osaa selittää toimeni suunnittelutoimiston ryhmänvetäjänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmat oli lähinnä ihmeissään, että miten musta on tullut "näin fiksu". Olivat siis tyytyväisiä. Nyt uuden kumppanin vanhemmat näyttää olevan yhtä hämmästyneitä, ja varsinkin siitä, että heidän poikansa on kelvannut(!?) minulle.
Mun mielestä tämä on lähinnä huvittavaa. Luokkanousu ei ole mulla kyllä näköjään täydellisesti onnistunut, koska en osaa hakea kumppania pukumiehistä, vaan mieluummin katselen rehellisiä duunareita, jotka on rouheita ja joilla on sydän paikallaan. (Enkä tarkoita, etteikö akateemisillakin voisi olla, mutta joku näissä käsillä tekevissä miehissä minua viehättää.)
Yks tuttava just vaahtosi, että mitään sen tyhmempää ei olekaan kuin diplomi-insinööri!
Vierailija kirjoitti:
Ei se minua ole muttanut henkilönä mitenkään. En ala käytäytymään kuin joku hienohelma enka ole vaihtanut harrastuksia tyyliin oopperaan ja viinien maisteluun.
Aloitus ehkä koskee niitä jotka alkaa käyttäytymän kuin hienosto vain koska heillä akateeminen tutkinto.
Aloitin viiniharrastuksen kun opiskelin ravintolakoulussa kokiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstalle on tullut 60- luku kun akateeminen tutkinto oli n. 11 prosentilla suuria ikäluokkia.
Keskustellaanko nykyaikana tosiaan vielä näin? Byääh, oon liian hieno ja fiksu sukulaisilleni. Ne vitsailee kun haluaisin keskustella vartijan kanssa aivokirurgian yksityiskohdista. Tai saksan kielen nyansseista.
Miksi kuvittelet että akateemiset haluaa keskustella tuommoisista aiheista työnsä ulkopuolella?! Eihän noista voi toisen akateemisenkaan kanssa puhua ellei ole just samalla alalla.
Tässä on ongelmana se, että akateemiset alat ovat moniulotteisia ja osin hankaliakin ainakin selittää. Isääni joku kylän mies pilkkasi siitä, ettei hän tiennyt tarkkaan mitä teen. Millä ihmeellä maaseudun kuusi luokkaa koulua käynyt ukko osaa selittää toimeni suunnittelutoimiston ryhmänv
Minua pilkattiin samasta asiasta lapsena, en siis osannut selittää mitä tutkija-isäni tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä menee myös toisin päin. Olen akateemisen suvun ainoa ei kouluttautunut, kävin vain lukion. Sen jälkeen menin ns. hanttihommiin joissa n. 20 vuoden aikana olen edennyt osaamiseni, mielenkiinnon ja innokkuuden avulla keskisuuren logistiikka-alan yrityksen johtotehtäviin. Tienaan huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi veljenii jolla maisterin tutkinto. Yhä tänä päivänä työtäni väheksytään puuhasteluksi ja ei kehittäväksi toiminnaksi. Elämässä pitäisi kuulemma tehdä jotain yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Itse olen aina ajatellut että työn täytyy olla itselle merkityksellistä ja mielekästä, se saa riittää.
Vierailija kirjoitti:
Tämä menee myös toisin päin. Olen akateemisen suvun ainoa ei kouluttautunut, kävin vain lukion. Sen jälkeen menin ns. hanttihommiin joissa n. 20 vuoden aikana olen edennyt osaamiseni, mielenkiinnon ja innokkuuden avulla keskisuuren logistiikka-alan yrityksen johtotehtäviin. Tienaan huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi veljenii jolla maisterin tutkinto. Yhä tänä päivänä työtäni väheksytään puuhasteluksi ja ei kehittäväksi toiminnaksi. Elämässä pitäisi kuulemma tehdä jotain yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Itse olen aina ajatellut että työn täytyy olla itselle merkityksellistä ja mielekästä, se saa riittää.
Toivottavasti ymmärrät että tuollainen palkalla leveily ei luo ainakaa kovin sivistynyttä kuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lääkäri, suku suhtautuu kunnioittavasti ja arvostavasti. Sisko luki yliopistossa naistutkimusta, jostain syystä ei saa vastaavaa arvostusta.
Tässä taitaa olla taustalla se, että kaikki tietää mitä lääkäri tekee. Mutta esim. diplomi-insinööri. Jos ymmärrys ei riitä, mitä sellainen osaa tai tekee, niin johan semmoinen on turha.
Sisko on töissä kouluavustajana, kyllä suku tietää, mitä hän tekee.
Luulee tietävänsä. Mutta tietääkö oikeasti mitä kaikkea se kouluavustajan työpäivä oikeasti pitää sisällään?
Oikeesti, lapseni ovat oman sisarussarjani ensimmäiset akateemiset serkukset. Ihan he normaalisti tulevat toimeen serkkujen kanssa niinko lapsena kun leikkivät yhdessä.
En itse ajattele heitä akateemisina vaan lapsinani. Huolehdin ja huolestun jos ovat vaikka sairaina tai joku heidän lapsistaan.
Töistään en tiedä, miten päivänsä käyttävät, joskus työmatkoista kuulen, meidän suvussa jokainen hoitaa itse hommansa, ei niitä vatvota.
Mökkinaapuri on tuomari, en hänenkään kanssaan puhu oikeustieteellisiä vaan ihan alueen asioista, marjoista, sienistä, jne vaikka pitkät pätkät kesäisin jutellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti on ylpeä. Sisko ja miehensä vitsailevat koulutustasostani ja palkastani. Veljeä ei kiinnosta. Ja isälle en ole kertonut, mutta varmaan tietää.
En ole mielestäni muuttunut. Olen aina ollut kiinnostunut kulttuurista ja taiteesta. Juonut viinejä jo ennen korkeakoulutusta. Pukeudun niin kuin ennenkin, sillä erotuksella, että rahaa on ostaa laadukkaampaa, mutta ostan vaatteita muutenkin todella harvoin.
Olen käynyt myös lukion ja opiskellut toisen asteen koulutustason tutkinnon.
Sama tilanne, ja ihan normaalisti suhtaudutaan.
Perheessä, sukulaisissa, töissä ja koulussakin oli ihan tavanomaista kanssakäymistä. Ei se akateemisuus ole ikinä ollut tekijä suuntaan eikä toiseen - mitä nyt omat vanhemmat ovat ylpeitä. Oudoksuttaa myös, että jotkut kertovat yliopistolla olleen outoa olla kun on "taustasta, jossa ei ole akateemisia". Ihan samoin hengailtiin keskenään kaikkien kanssa, oli tausta köyhä duunariperhe tai hopealusikka suussa. Koskaan ei taidettu taustoista edes puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä suvun pitäisi ennemminkin olla murheellinen jos älykäs lapsi ei kouluttaudu kuin mitätöidä saavutus. Yliopistoon pääsyn jälkeen alkaa työ, sitten vasta nähdään kuka valmistuu.
Mul on maanviljelijätausta, ja narsistiäitini sanoo "oli virhe päästää sut yliopistoon, kun siellä susta tuli ihan mahdoton!" tarkoittaa sitä että mulla on unelmia ja tavoitteita enkä halua vain ajelehtia elämässä. Haluaisi, että vain ajelehtisin ja tekisin jotain liukuhihnatyötä "kun niin on helpompi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yks tuttava just vaahtosi, että mitään sen tyhmempää ei olekaan kuin diplomi-insinööri!
Paljasti nimenomaan oman tyhmyytensä. Sanonta Suku on pahin, osuu usein oikeaan.
Vierailija kirjoitti:
En ole akateeminen, enkä kummankaan suvun kanssa tekemisissä. Miksi itse olette? Sukulaiset on ankeita.
Kaverisikin ovat jonkun sukulaisia, itsekin olet, olette siis ankeita!
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne, ja ihan normaalisti suhtaudutaan.
Perheessä, sukulaisissa, töissä ja koulussakin oli ihan tavanomaista kanssakäymistä. Ei se akateemisuus ole ikinä ollut tekijä suuntaan eikä toiseen - mitä nyt omat vanhemmat ovat ylpeitä. Oudoksuttaa myös, että jotkut kertovat yliopistolla olleen outoa olla kun on "taustasta, jossa ei ole akateemisia". Ihan samoin hengailtiin keskenään kaikkien kanssa, oli tausta köyhä duunariperhe tai hopealusikka suussa. Koskaan ei taidettu taustoista edes puhua.
Se varmaan riippuu tosi paljon mikä yliopisto ja ala on kyseessä, itse opiskelin alalla jossa iso osa oli "duunariperheistä", tai ei ainakaan erityisen akateemisista perheistä. Varmasti jossain HY:n eliittialoilla vähän eri meininki. Todennäköisesti olisin itsekin kokenut aika ulkopuoliseksi oloni siellä, vaikka isäni on tohtori, ainakin joittenkin näitten juttujen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Tämä menee myös toisin päin. Olen akateemisen suvun ainoa ei kouluttautunut, kävin vain lukion. Sen jälkeen menin ns. hanttihommiin joissa n. 20 vuoden aikana olen edennyt osaamiseni, mielenkiinnon ja innokkuuden avulla keskisuuren logistiikka-alan yrityksen johtotehtäviin. Tienaan huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi veljenii jolla maisterin tutkinto. Yhä tänä päivänä työtäni väheksytään puuhasteluksi ja ei kehittäväksi toiminnaksi. Elämässä pitäisi kuulemma tehdä jotain yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Itse olen aina ajatellut että työn täytyy olla itselle merkityksellistä ja mielekästä, se saa riittää.
Aika outoa kommentointia, millaistahan veljesikin elämä olisi jos koko logistiikka-ala olisi muutaman viikon seis. :D
Sanoo akateeminen, joka ei ole ihan noin tyhmä.
Sanoisin, että jos jotkut vinoilevat, heitä jotenkin taitaa kaihertaa, etteivät ole opiskelleet pitemmälle ja heillä on huono itsetunto. Sitä oloa sitten yritetään helpottaa toista vähättelemällä.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että jos jotkut vinoilevat, heitä jotenkin taitaa kaihertaa, etteivät ole opiskelleet pitemmälle ja heillä on huono itsetunto. Sitä oloa sitten yritetään helpottaa toista vähättelemällä.
Luulen myös että jostain tämmöisestä on kyse. Minun kokemukseni mukaan miehet suhtautuu huonommin koulutettuun naiseen kuin naiset, kai se iskee joku alemmuuskompleksi päälle. Melko rasittavaa kyllä.
Sama omassa suvussa, hämmentää tosiaan miten voi vielä nykypäivänä olla tuommoista asennetta joillain. Harvoin siihen törmää, mutta joskus on itsellekin tullut vastaan. Olen aika ujo ja hiljainen, ja jotkut on tulkinnut sen akateemisesta koulutuksesta johtuvaksi ylimielisyydeksi.