Lähiväkivallan uhka

Olen vakavasti miettinyt ottaa eron miehestäni. Hän on alkoholisti, juo joka päivä. Ei huolehdi itsestään, asioistaan, ei läheisyyttä, seksiä, edes suudelmia. Pari päivää sitten, sanallisen riidan yhteydessä sanoi,  että mä ärsytän häntä niin paljon että haluaa minun lähtevän yöksi muualle. Lähdin hotelliin.

Seuraavana päivänä takaisin tullessa, hän oli niinkuin ei mitään. Ärsyyntyi, kun kysyin vieläkö aikoo ostaa mut ulos. (omistus 50/50)Sillä ennen mun pois ajamistani uhosi ja kun sanoin että ok, sopii mulle, niin kännipäissään tajusi menneensä liian pitkälle. Koitti muuttaa sanomistaan tyyliin, että jos mulle ei kelpaa, ni hän ostaa  mut kämpästä ulos, sopii lähteä. 

Ei edes pahoitellut seuraavana päivänä. Totesi vaan, että jos ei kelpaa, ni sopii lähteä. Muistutin, että hän oli se joka ovea näytti. Sanoi, että ei tarkoittanut sitä, mutta oli kiukkuinen ja ärtynyt, ei mitenkään katuva. Toki toi juominen jättää jälkensä, kun hän on sitä vuosia harrastanut.

Onko minulla oikea uhka hänestä, jos sanon lähteväni? Vaisto sanoo, että alkkis, joka tajuaa jäävänsä tyhjän päälle, voi olla arvaamaton. Tai sitten olen lukenut liikaa tapauksista, joissa erotilanteessa naiselta lähtee henki.

Hän ei osaa hoitaa asioitaan ja tietää itsekkin miten kusessa hän olisi. Tietysti tilanne voisi vielä pahentua, kun saisi eteensä eropaperit ja alkaisin kerätä tavaroitani. Hän tajuaisi, että toi oikeesti lähtee nyt. Onhan noita, että vaanitaan jossain työmatkan varrella tai kotioven takana. Ainahan se uhka on olemassa, joko erotilanteessa tai vaikka vielä vuosia myöhemmin.  

Väkivaltaa ei ole ollut, mutta tuona iltana hän oli uhkaava ja itseäkin pelotti ja ajattelin, että on hyvä ajatus lähteä ettei satu mitään. 

Mä en enää tiedä mitä tehdä. Paikkakunnalla ei ole turvakotia, eikä mulla ole paikkaa mihin mennä. Hotellissa ei oo varaa olla ja onhan tämä minunkin koti. Toki nyt hän on hissukseen ja on hänelle ok, että ollaan samassa osoitteessa.

Vaikea uskoa, että enää samanlaista sieppiä saisi. Riideltiin ja huudettiin koko päivä ennen tuota tapahtumaa. Lähti ihan tyhjästä. Hän sai siitä vaan syyn taas juoda. Hänellä oli muutenkin kova stressi henk.koht. joka vaikutti. Enkä tällä koita mitenkään selitellä asiaa, vaan kertoa hänen luonteestaan. On rauhallinen muuten. 

Talovelkakin voisi pahimmassa tapauksessa säädä mun niskoille, jos ei kykenisikään ottamaan omille nimilleen. 

(Pian 30v oltu yhdessä, lapsia ei onneksi ole. Eikä tule).